On erilaisia käsityksiä siitä, mikä on valtion perimmäinen tehtävä. Kaikkein suppeimmissakin malleissa sellaiseksi katsotaan kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Kuinka hyvin Suomessa onnistutaan tässä? Keskityn tässä ensisijaisesti sisäiseen turvallisuuteen.
Suomi on ollut maineeltaan turvallinen maa ja on monessa vertailussa sitä edelleen. Mutta melkoisia muutoksia on tapahtunut. Suomessa poliisi on nauttinut varsin suurta luottamusta kansalaisten keskuudessa. Se on myös helpottanut poliisin toimintaa, koska ilman yhteyttä kansalaisiin turvallisuusorganisaatiot ovat kuin kala kuivalla maalla.
Poliisien määrä suhteessa asukaslukuun on Suomessa ollut kansainvälisesti matala. Sillä on pärjätty, kun turvallisuustilanne on ollut hyvä. Viime vuosina on poliisien määrää Suomessa vähennetty voimakkaasti. Aikaisemmin Suomessa oli yli 7500 poliisia ja kehitys johtaa siihen, että poliisien määrä putoaa tasolle 6500. Siis laskua 1000 poliisia eli melkoinen prosentuaalinen pudotus.
Tuo on näkynyt siinä, kuinka poliisi karsii tehtäviään. Liikenteen erikoispoliisi lakkautettiin. Yhä suurempi osa liikenteen valvonnasta tapahtuu tolppakameroilla, jotka eivät havaitse kuin osan vaarallisistakaan liikennevirheistä. Peltipoliisit ovat kyllä tehokkaita laitteita keräämään sakkorahoja valtion kassaan.
Omaisuusrikosten selvittäminen on romahtanut ja poliisi ylipäätään tutkii vain osan omaisuusrikoksista. Jos tavalliselta kansalaiselta varastetaan esim. polkupyörä, ei sitä enää yleensä löydetä. Se polkupyörä on usein ollut liikkumisen kannalta välttämätön, eikä monilla ole varaa uuteen pyörään. Vakuutuksissakin on yleensä isot omavastuut.
Nyt väkivaltarikosten selvittämisasteetkin ovat romahtamassa. Eri poliisipiireissä erot vaihtelevat, mutta puhutaan kymmenien prosenttiyksikköjen laskusta. Esimerkiksi Oulussa väkivaltarikosten selvittämisprosentti on pudonnut 87%:sta 67%:iin. Ihmisten henki ja terveyskään ei tunnu kiinnostavan?
Viime vuonna poliisilla oli Suomessa 20.000 kiireellistä hälytystehtävää, joihin saavuttiin yli tunti hälytyksen jälkeen. Antaa rikollisille kivasti aikaa toimia ja häipyä paikalta.
Samaan aikaan ulkoisen turvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden raja on hämärtymässä erilaisten hybridisodan uhkien vuoksi. Vastaukseksi kysymykseen kuinka Suomi vastaa näihin uhkiin korostetaan, että poliisi on yksi osa ensimmäisen aallon turvakoneistosta. Sen tehtäväkenttä on siis tosiasiassa laajentumassa.
Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Ajetaan alas kansalaisten luottamusta nauttiva turvallisuuskoneisto samaan aikaan kun haasteet maailmalla vain kasvavat. Luulisi vastauksen olevan päinvastainen.
Miksi tällaista sitten tehdään? Perusteluksi mainitaan raha. Poliisin suurin kustannuserä ovat kiistatta palkat. Jos olettaa yhden poliisin palkkojen ja sivukulujen olevan n. 60.000 euroa vuodessa, 1000 poliisin palkoissa säästetään vuodessa 60 miljoonaa euroa. Koko poliisin palkkakulut olisivat näin laskien vajaat 450 miljoonaa vuodessa. Toki suuria summia, mutta jos sisäisen turvallisuuden palkkauskulut ovat tasoa 0,2 % BKT:sta, ei Suomen ongelma tuosta kustannuksesta aiheudu.
Onko siis tuo 60 miljoonaa jotenkin ylivoimainen kustannuserä Suomessa? Kun valtio velkaantuu valtavaa vauhtia, vaatimukset säästöistä ovat ymmärrettäviä. Mutta esimerkiksi turvapaikanhakijoiden osalta kustannuksilla ei tunnu olevan juuri mitään merkitystä. Vuonna 2016 valtio maksoi yksinomaan vastaanottokeskusten kustannuksia yli 600 miljoonaa euroa. Luvussa eivät ole mukana monet muut kustannukset. Summa vastaa 10 vuoden säästöjä poliisien palkkauskuluissa ja on suuruusluokaltaan sama kuin koko poliisihallinnon kustannukset vuodessa. Suurin osa tuon kustannuksen aiheuttaneista todetaan elintasoseikkailijoiksi, joille annetaan hylkäävä päätös. Mutta heidän elättämiseensä valtiolta kyllä riittää rahaa.
Siis kaikissa asioissa ei olekaan niin väliä, joutuuko valtio ottamaan velkaa. On ministereitä myöten myönnetty, ettei Suomen olisi lakien mukaan tarvinnut ottaa noita hakijoita vastaan. Se päätös oli poliittinen päätös ja rahalla ei ollut väliä. Turvapaikanhakijat lisäsivät poliisin tehtäviä monella tapaa niin hallinnossa kuin kentällä ja rikostutkinnassa. Esimerkiksi KRP:n tilastojen mukaan irakilaisilla on 43-kertainen todennäköisyys syyllistyä raiskauksiin kuin Suomen kansalaisilla. Tämä ehkä osaltaan selittää väkivaltarikosten selvittämisprosentin laskua?
Miten suomalaiset päättäjät kuvittelevat kansalaisten suhtautuvan tuollaiseen toimintaan? Turvallisuuden tarve on yksi ihmisen keskeisistä tarpeista. Jos valtio ei siitä huolehdi, aikaa myöten ihmiset alkavat itse huolehtia siitä ja ottavat lain omiin käsiinsä. Silloin arvokas suomalainen turvallisuuskulttuuri romahtaa. Vartija-armeijoiden suojaamat päättäjät tuntuvat olevan piittaamattomia kansalaisten turvallisuudesta.
Samalla kuin Suomeen otettiin valtava määrä turvapaikanhakijoita, tuotettiin myös valtava määrä lisätyötä turvallisuuskoneistolle. Rikollisuus on kasvanut voimakkaasti, viranomaisten resursseista yhä suurempi osa kuluu vaarallisten ihmisten valvontaan ja kansainväliseen yhteistoimintaan. Kansalaisten kritiikkiä vahtimaan on ohjattu melkoinen määrä poliiseja vahtimaan kirjoittelua eri medioissa. Sekin on poissa muista turvallisuustehtävistä.
Epätoivoisen oloisena on alettu pohtia erilaisia reservijärjestelyjä poliisin tueksi. Suomen reservi (sotilaspoliisikulutuksen saaneet ehkä pois laskien) on kuitenkin suunniteltu aivan erilaisiin oloihin. Toki reservit ovat hyväksi, mutta ei niillä ole tarkoitus pyörittää normaalia toimintaa. Ne ovat kriisin varalta.
Varmaan täytyy tunnustaa tulleensa vanhaksi, kun en parhaalla tahdollanikaan kykene löytämään mitään loogista ja järkevää linjaa Suomen viime vuosien hallitusten toiminnasta sisäisen turvallisuuden suhteen.
Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus
ke 20.03.2024 08:51YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44