Professorin päiväpalkka nettona on vähän yli 100 euroa. Ihan hyvä palkka, mutta ei sillä rikastu. Kannattaa tehdä joitain muuta. Otetaan muutama esimerkki. Taimien istuttaminen tuottaa jo kolme kertaa parempaa ”palkkaa” (oletetaan, että metsäurakoitsija pyytää 20 c + ALV per taimi ja istutat 1000-1500 tainta päivässä; helppoa hommaa). Samanlaisiin ansioihin pääsee tavallisissa remonteissa (esimerkiksi lattialaminaatit; tavallisesta kaksiosta pyydetään yli 1000 euroa ja työn tekee 2-3 päivässä). Laattahommissa pääsee jostain syystä jo viisi kertaa parempiin palkkoihin. Parasta palkkaa saa peltikattoremonteissa. Omakotitalon urakkatarjoukset ovat järjestään yli 10 000 euroa, kun taas tarvikkeet + nosturi kustantavat noin 3000 euroa. Viikon homma, josta valtaosan pystyy tekemään yksin.

Suomessa pitää olla upporikas, jotta voi ostaa palveluksia ulkopuolisilta. Jos tekee itse, pääsee melkein pääministerin ansioille (ulkomailta järjestyneet hillotolpat ovat sitten jo eri asia). Taloustieteen isähahmo Adam Smith opetti Kansojen varallisuus -kirjassa 1776, että varallisuuden kasvun taustalla on erikoistuminen: erikoistumalla ammatteihin ja työtehtäviin tuottavuus ja tulot kasvavat. Lääkärin ei kannata olla samanaikaisesti suutari ja kalastaja. Suomessa on kuitenkin sellainen verohelvetti, että Smithin opetukset eivät päde: kaikki mahdollinen kannattaa tehdä itse. Remontoi itse asuntosi. Korjaa ja huolla itse autosi. Leikkaa itse nurmikkosi. Tee itse ruokasi. Hoida itse metsäsi ja muu omaisuutesi. Kirjanpitosi. Matkajärjestelysi. Niin sanottu verokiila on jopa yli 100 prosenttia (keskimääräisillä palkkatuloilla marginaaliveroprosentti on 50 %, keskimääräinen implisiittinen kulutuksen veroaste 30 % ja työnantajan sosiaalikulut 25%). Ehkä kouluissakin kannattaisi käyttää osa pakkoruotsin ja lintuopin tunneista käytännön remontointitaitojen opettamiseen.

No, joskus ihmettelee, kannattaako Suomessa ylipäätään mikään. Metsän omistajana on vähemmän motivoivaa katsella hirvien syömiä taimikoita; vuosi toisensa jälkeen sama rumba. Metsiin, ovat ne sitten minkälaisia jänkiä tahansa, ei nykyään voi istuttaa kuin kuusta. Kai tavoitteena on siirtää metsätalous kokonaan Etelä-Amerikkaan. Hirvikolareita on vuosittain 5500, ja niissä loukkaantuu lähes 200 ja kuolee 3 ihmistä vuodessa (joskus jopa 12). Ja miksi? Siksi, että joillain on kiva metsästysharrastus ja siksi, että pääkaupungin vihreässä kuplassa elävät voivat kerskua maailmankokouksissaan saaneensa hirvimäärän nostettua 200 000:een. Väliäkö sillä, että hirvi ja alligaattori ovat aktivisteille yhtä tuttuja luonnossa. Metrossa niitä näkyy yhtä vähän. Suomalaisessa markkinataloudessa maksaja (työn tekijä) ja kuluttaja (etujen saaja) eivät oikein kohtaa toisiaan. Meillä voi nauttia vapaa-ajasta ja harrastaa muiden kustannuksella ja voi kerätä itselleen moraalipisteitä muiden kärsimyksistä. Kunhan vain arvot ovat kohdallaan.

Matti Viren
taloustieteen professori Turun yliopistossa (emeritus)

Pari hyvää tietoiskua hirvituhoista:
http://www.talouselama.fi/uutiset/nakemys-metsaalalta-hirvien-sopivasta-maarasta-suomessa-viisi-korkeasaaressa-ja-viisi-ahtarissa-6659046
https://www.google.fi/search?q=Liikennevirasto,+Hirviel%C3%A4inonnettomuudet+vuonna+2015&ie=utf-8&oe=utf-8&gws_rd=cr&ei=UKNOWfnJGOLA6QTpgYQ4