Italialaisia ovat ärsyttäneet etenkin talouden tila, työttömyys, hallitsematon maahanmuutto ja korruptio. Niinpä maassa pidettyjen vaalien voittajiksi nousivat puolueet, jotka vastustivat maassa aiemmin harjoitettua politiikkaa.

Tulos oli Italian hallitsemisen kannalta hankala, sillä voitto jakaantui sekä oikeistolaisen vaaliliiton että vasemmistoon monissa asioissa kallellaan olevan viiden tähden liikkeen kesken ilman, että kumpikaan olisi saanut selvää valtakirjaa politiikan johtamiseen alkaneella vaalikaudella.

Molempia kuitenkin yhdistivät tavoite saada Afrikasta ja Lähi-idästä saapasmaahan suuntautuva maahanmuutto hallintaan sekä jonkinasteinen EU:n keskusvaltaa kansallisvaltioiden kustannuksella rajoittamaan pyrkivä näkemys.
 

* * *

Italian tapahtumat näyttävät herättäneen voimakkaita tunteita etenkin vanhoja valtarakenteita tukevassa Erkkomediassa. Helsingin Sanomat nimittäin kirjoitti, että " Italian vaalitulos on varoitus edessä olevista vaaroista".

Toinen vallan tukipilari eli verorahoitteinen Yle suhtautui Italian tilanteeseen paljon analyyttisemmin ja haastatteli Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltoilaa. Tämän mukaan tilanne kertoo demokraattisen hallinnon ongelmista kuitenkaan yksilöimättä tarkemmin noiden ongelmien laatua, vaikka hän mainitsikin "maahanmuuttokielteisyyden" ja Euroopan unionin vastaisuuden.

Itse  näen italialaisten toimineen demokratian eli kansanvallan syvimpien periaatteiden mukaisesti. Italiaa hallinnut valtaeliitti ei ole kyennyt hoitamaan asioita kansan tahdon mukaisesti eikä edes kuntoon, joten sen luottamus on kadonnut. Siksi maassa ollaan tultu tilanteeseen, jossa valta annetaan uusille yrittäjille.

Lienee kuitenkin totta, ettei vaalien voittajien ole helppo löytää yksimielisyyttä politiikan kaikilla lohkoilla, joten hallituksen kokoaminen lienee hankalaa. Tiedämme kuitenkin, että Suomessa sellainen tiedetään osattavan koota mille tahansa pohjalle (kuten viimeistään Kataisen kuuden puolueen hallitus osoitti), joten ei sen pitäisi olla mahdotonta Italiassakaan.

Lienee myös selvää, ettei Italian kansa katso hyvällä, mikäli maan hallinto jää hoitamatta ja vaalilupaukset kokonaan toteuttamatta. Se luo paineita vaalivoittajille - oikeiston vaaliliitolle ja Viiden tähden liikkeelle; eikä niiden tulevaisuutta ainakaan parantaisi liittoutuminen tehtävissään epäonnistunutta vanhaa valtaa edustavien - ja vaalivoittajia ekstremisteiksi haukkuvien - sosiaalidemokraattien kanssa.

Nähtäväksi siis jää syntyykö Italiaan kahden vaalivoittajan hallitus, vanhan vallan osittainen säilyminen maan johdossa vai jotain muuta. Kuten esimerkiksi uudet vaalit.

Kävi niin tai näin, on joka tapauksessa selvää, ettei Italian vaalitulos ole varoitus "edessä olevista vaaroista", vaan muistutus demokraattisen vallankäyttäjän vastuusta. Kansanvaltaisessa järjestelmässä valta ei ole rajatonta, vaan edellyttää äänestäjien tahdon toteuttamista vaalivoiton jälkeen.

Tämä on hyvä muistaa myös niissä maissa - kuten Suomi - jossa hallitukset ovat vielä toistaiseksi pysyneet vanhan vallan hallussa. Italian kaltainen vallanpitäjien syrjään työntäminen on helppo välttää, sillä kuten olen aiemminkin todennut: siihen ei tarvita muuta kuin yhteisten asioiden hoitamista kansaa tyydyttävällä tavalla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demokratia voittaa ellei kansa vaihdu
Heikki Aittokoski, Itävalta osoittaa demokratian voiman
Ruotsin Kokoomus Itävallan Kansanpuolueen jalanjäljillä