Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) listaa 12 keskeisintä ongelmakohtaa sote-uudistuksesta, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen on määrä äänestää uudistuksesta kesäkuussa ja äänestyksen arvellaan olevan erittäin tiukka.

Hallituspuolueiden omista riveistä on myös irrottauduttu arvostelemaan uudistusta, jonka läpimenoa ei voi pitää enää varmana. Kokoomuksen Elina Lepomäki ja kokoomuksesta eronnut Hjallis Harkimo ovat ilmoittaneet äänestävänsä sitä vastaan samoin kuin europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, joka on ilmoittanut palaavansa juuri kesäkuussa Brysselistä eduskuntaan.

Esityksensä perusteella HUS vaikuttaisi kannattavan koko soten torppaamista, ainakin tällä ehdotetulla aikataululla. HUS erittelee seuraavat 12 ongelmaa:

1. Tavoitteet eivät täyty

Esitetty malli ei HUS:n mukaan ”varmuudella johda minkään kolmen tärkeimmän tavoitteen toteutumiseen. Näitä ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannuskasvun hillitseminen. HUS ehdottaa, että uuteen malliin siirryttäisiin vaiheittain ja annettaisiin ensimmäisessä vaiheessa järjestämisvastuu maakunnille. Valinnanvapautta tulisi HUS:n mukaan edistää ostopalvelujen avulla.

2. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen näennäistä

HUS:n mukaan järjestämisen ja tuottamisen erottaminen on pitkälti näennäistä, eikä tavoiteltuja hyötyjä saavuteta, mutta haitat toteutuvat. HUS:n mukaan järjestämistä ja tuottamista ei pitäisi erottaa, jolloin yksityiset tuottajat toimisivat liikelaitoksen alihankkijoina. Toisena vaihtoehtona voidaan HUS:n mukaan määrittää tosiasiallinen järjestämisvastuu järjestäjälle, joka hankkii palvelut tuottajilta ja myös omalta liikelaitokseltaan suoritteiden tai kapitaatiomallin tai niiden yhdistelmän avulla

3. Rahoitus riittämätöntä

HUS katsoo, että maakunnat eivät saa riittävästi rahaa suhteessa niiden velvoitteisiin. Myöskään muutoskustannuksia ei ole huomioitu ja valinnanvapaus lisää HUS:n mielestä rahoitustarvetta. Väestönkasvua ja pääkaupunkiseudun erityispiirteitä ei huomioida HUS:n mukaan riittävästi. HUS kritisoi, etteivät uudistuksen kokonaiskustannukset ole tiedossa uudistuksesta päätettäessä. HUS:n mukaan vuosien 2020–2025 kehystä pitäisi kasvattaa sekä määrittää väestökerroin, jonka perusteella suurimmat väestökeskittymät saavat enemmän rahaa kuin pienemmät. Lisäksi valinnanvapauspalvelut pitäisi toteuttaa budjettirajoitteen perusteella.

4. Yliopistollisten sairaaloiden asema huomioimatta

HUS:n mukaan yliopistollisten sairaaloiden asemaa elinkeinopoliittisina toimijoina, yritysten tuotekehityksen tukijana sekä innovaatioalustana ei ole huomioitu. Nämä sairaalat pitäisi määrittää tuottajalaissa ja asettaa niille velvoite ja rahoitus kyseisissä tehtävissä.

5. Opetus ja tutkimus pitkälti huomioimatta

HUS:n mukaan opetuksen ja tutkimuksen roolia palvelujärjestelmän laadun ja tehokkuuden moottorina sekä sen edellyttämää rahoitusta ei ole huomioitu uudistuksessa riittävällä tavalla. Tähän pitäisi ottaa HUS:n mukaan kantaa lainsäädännöllisesti. HUS huomauttaa, että laadukas opetus- ja tutkimustoiminta yliopistollisessa sairaalassa kattaen kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt merkitsee noin 5 prosentin kustannuslisää verrattuna organisaatioon, jossa näitä toimintoja ei ole.

6. Kansallisten tila- ja ict-palvelukeskusten käyttöpakko

HUS:n mukaan palvelukeskusten käyttöpakko pitäisi poistaa, sillä kyseisiä palveluja on saatavilla markkinoilta ja ainakin suurimmat maakunnat voivat tuottaa niitä tehokkaammin. HUS:n mukaan SoteDigiä koskeva sääntely pitäisi jättää pois laista ja yhtiön palvelujen käyttö vapaaehtoisuuden varaan.

7. Ristiriita kiinteistöomaisuuden siirrossa

HUS huomauttaa, että sairaanhoitopiirien kiinteistöomaisuus siirretään Maakuntien Tilakeskus Oy:n omistukseen. Sen määrittämät vuokrat perustuvat kiinteistöjen arvoon, mutta yhtiön omistusosuus perustuu maakuntien asukaslukuun. HUS:n mielestä kiinteistöomaisuuden siirto valtakunnalliseen palvelukeskukseen pitäisi poistaa tai vähintään määrittää Maakuntien Tilakeskus Oy:n omistusosuudet sinne siirtyvän omaisuuden perusteella.

8. Yhtiöittämispakko asiakassetelin ja henkilökohtaisella budjetin osalta

Vain yhtiöitetty palvelutuottaja voi tuottaa palveluja asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla, mikä HUS:n mukaan todennäköisesti johtaa maakunnan liikelaitoksen toiminnan nopeaan sopeuttamistarpeeseen ja irtisanomisiin. HUS:n mukaan maakunnan liikelaitokselle tulisi antaa oikeus tuottaa palveluja asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla.

9. Sote-keskuksille tarvitaan oikeus hankkia tukipalveluja liikelaitokselta

HUS:n mukaan yhtiöitetyt sote-keskukset eivät saa hankkia tukipalveluja maakunnan liikelaitokselta. Sekä julkisille että yksityisille sote-keskuksille tulisi HUS:n mukaan antaa oikeus hankkia (samoin ehdoin) tukipalveluja maakunnalta ja vähintään tulisi kirjata maakunnan sote-keskusten oikeus hankkia tukipalveluja niiden organisoitumistavasta riippumatta.

10. Sote-keskusten erikoissairaanhoitovelvoite eriarvoistaa

HUS:n mukaan maakunnan pitää saada päättää itsenäisesti, mitä erikoissairaanhoidon palveluja sote-keskuksissa on tuotettava hyödyntäen digitaalisten palvelujen mahdollisuudet. Nykyisellään sote-keskuksilla on HUS:n mukaan velvoite tarjota kahden erikoisalan palveluja, mikä asettaa eri sairauksia sairastavat epätasa-arvoiseen asemaan ja poistaa pieniltä toimijoilta mahdollisuuden tuottaa sote-keskuspalveluja.

11. Tietojärjestelmät vaativat aikaa ja rahaa

HUS huomauttaa, että uudistus vaatii merkittäviä uusia tietojärjestelmiä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti ja lisäksi yhdistämistä kaikkien tuottajien järjestelmiin. Tähän menee aikaa ja rahaa. HUS huomauttaa, että kansallista potilastiedon arkistoa on toteutettu ja käyttöönotettu yli 10 vuotta ja sote edellyttää huomattavasti laajempia ja monimutkaisempia tietojärjestelmiä. HUS:n mukaan asia pitäisi kartoittaa ja tehdä budjetoitu ja aikataulutettu suunnitelma, ”joka perustuu realismiin käytettävissä olevien resurssien osalta”.

12. Liian kireä aikataulu

HUS:n mukaan uudistus pitäisi vaiheistaa sisällöllisesti, alueellisesti ja aikataulullisesti sekä siirtyä uusiin palvelumuotoihin kokeilujen kautta. Aikatauluvelvoitteet tulisi asettaa alueittain. HUS huomauttaa, että palvelujen pitää pyöriä silloinkin, kun henkilöstö valmistelee ja toteuttaa ”Suomen historian suurinta hallinnollista muutosta, jossa myös tekniset esteet asettavat rajoitteita aikataulujen osalta”.