Italian valtion tilastoviraston, ISTATin keskiviikkona julkaiseman raportin mukaan Italiassa on nyt toiseksi vanhin väestö maailmassa - 168,7 vanhusta 100 nuorta ihmistä kohti.

Italian väestö väheni kolmena peräkkäisenä vuotena nyt vuonna 2017 ja jatkoi ikääntymistä.

Viraston mukaan 1. tammikuuta 2018 Italiassa oli arviolta 60,5 miljoonaa ihmistä. Väestössä on 5,6 miljoonaa ulkomaalaista eli 8,4 prosenttia kokonaismäärästä.

Tilastovirasto ISTAT lisää, että maa on myös heikompi, ja 17,2 prosenttia sanoo, ettei heillä ole sosiaalista tukea tai yhtään mitään.

Entäpä Ruotsi?

Ruotsissa on Pohjoismaista eniten köyhiä eläkeläisiä - joka kuudes ruotsalainen eläkeläinen on köyhä.

Eurostat on Euroopan komission alainen yksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa tilastotietoa Euroopan unionin käyttöön.

Eurostatin lukujen mukaan Ruotsissa on myös enemmän köyhiä eläkeläisiä, kuin koko EU:ssa keskimäärin.

Köyhyysraja on 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Mediaani on luku, jonka alapuolella on puolet ja yläpuolella puolet väestöstä.

Eurostatin mukainen köyhän ihmisen määritelmä on henkilö, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanituloista, mikä on Ruotsissa noin 11 850 kruunua kuukaudessa.

Ruotsissa tähän luokkaan päätyy 16,8 prosenttia 65-vuotiaista tai sitä vanhemmista.

Norjassa vastaava luku on 9 prosenttia, Islannissa 9 prosenttia, Tanskassa 8,5 prosenttia ja Suomessa 12,3 prosenttia.

EU:n keskiarvo on 14,5 prosenttia, mikä on myös alempi kuin Ruotsilla.

Ruotsin maata rakentaneet vanhukset ovat joutuneet taloudellisen turvallisuutensa suhteen EU:n "pohjasakkaan" ja äskettäin on jopa kerrottu, että eläkeläiset joutuvat syömään halpaa kissanruokaa.

Ruotsin sosiaaliministerin, feministi Annika Strandhällin (S) mielestä 70-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa 300 000:lla vuoteen 2025 mennessä ja se on suuri ongelma.

Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmä on ylikuormittunut ja hoitojonot leikkauksiin ovat niin pitkät, että potilaat kirjaimellisesti alkavat "mädäntyä".

Ruotsin ongelmat eivät Strandhällin mukaan kuitenkaan johdu kalliista maahanmuutosta, vaan hän pitää sairaanhoidon ylikuormittumista ikääntyneen väestön syynä.

Strandhäll ei halua uskoa, että pakolaisvastaanotto olisi romuttanut Ruosin terveydenhuollon.

"Se ei pidä paikkaansa, se ei ole totta! Meillä on nopeasti vanheneva väestö Ruotsissa", hän inttää.

Asuntopulan takia Ruotsissa on yhä enemmän myös kodittomia vanhuksia.

Ruotsin SVT-Nyheter seurasi kaksi yötä Tukholman kodittomia eläkeläisiä, joiden eläke ei riitä elämiseen. Monet heistä ovat pettyneitä nykyisen hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan.

Ruotsissa on syyskuussa vaalit ja asunnottomat eläkeläiset kertoivatkin nyt harkitsevansa ensimmäistä kertaa ruotsidemokraattien äänestämistä nykyisen tilanteensa parantamiseksi.

Saksassa veronmaksaja maksaa miljardeja 1,5 miljoonasta maahan saapuneesta turvapaikanhakijasta, kun samaan aikaan Saksan eläkeläisistä on tulossa yhä köyhempiä.

Jo kaksi vuotta sitten Saksan liittohallituksen kerrottiin käyttävän rahaa pakolaiskriisiin liittyviin kustannuksiin: kielikursseihin, majoituksiin, kotouttamiseen... noin 93 miljardia euroa vuoden 2020 loppuun mennessä.

15 prosenttia Saksan eläkeläisistä sen sijaan elää köyhyydessä ja määrä kasvaa nopeasti.

Eläkeläinen, entinen ompelijatar-siivooja Gisela Wildner kertoo työskennelleensä vuosikymmeniä turvatakseen eläkkeen, mutta kärsii nyt köyhyydestä joka päivä.

Hän itkee, koska hänellä ei ole varaa uuteen sähkökäyttöiseen pyörätuoliin, jonka avulla hän voisi liikkua paremmin.