”Junan saapuessa asemalle vaunuissa eläinten lailla matkanneet ihmiset komennettiin ryhmiin, miehet omaansa, naiset ja lapset omaansa.
Se oli viimeinen kerta, kun heidän katseensa kohtasivat. Kummankin kasvoilta kuvastui epätietoisuus ja pelko.
Gerlin silmistä valuivat kyyneleet vuolaasti. August yritti viestittää katseellaan toivoa, vaikka ajatuksissa ja sydämessä jyskytti pahaenteisesti.
Ryhmät komennettiin liikkeelle. Joukko sotilaita marssi vieressä pitäen huolen, että kukaan ei edes harkitse karkuun lähtöä. Nurisijoiden suut tukittiin karjaisemalla ja kopauttamalla heitä kiväärillä kylkeen.
Naisten ja lasten ryhmä suuntasi etelään, miehet marssitettiin kohti itää.
Piinaava matka oli alkanut edellispäivänä, kun heidät oli sullottu junanvaunuihin. Junamatkalla oli vielä virinnyt toivonkipinä, oletus, että kaikki sujuu lopulta hyvin. Eiväthän he olleet tehneet mitään pahaa, joten vääryys korjautuisi varmasti, kun he pääsevät puhumaan oikeille henkilöille.
Ryhmiin jaon toteutuessa epäusko oli vallannut mielen ja toivo vääryyden korjaamisesta katosi. Ajatukset tulevaisuudesta ja puolison kohtalosta painoivat kummankin mieltä.”
Saattaa olla, että lainausmerkkien sisällä olevasta tekstistä tulee mieleen natsien toimeenpanemat juutalaisten kuljetukset. Mielikuva on kuitenkin väärä, sillä tositapahtumiin perustuva kuvaus kertoo kommunistien toteuttamista kyydityksistä Virosta Venäjälle vankileirien, eli keskitysleirien saaristoon, Gulagiin.
Kyyditettyjen joukossa oli paljon summittain valittuja henkilöitä. Stalinilta tulleen käskyn mukaan tietty määrä virolaisia oli saatava juniin. Kun useita kyydittäväksi esitettyjä henkilöitä ei tavoitettu, vangittiin tilalle summittaisesti henkilöitä, joiden taustoista tai tekemisestä ei tiedetty mitään tai heistä ei jostain syystä pidetty.
Lainauksessa kuvatulle pariskunnalle kävi ikävästi. August teloitettiin kuulustelujen jälkeen. Mitään rikollista hän ei ollut tehnyt, mutta kidutuksen ja uhkailujen jälkeen hänet saatiin allekirjoittamaan kuulustelupöytäkirja, jonka mukaan hän oli syyllistynyt valtion edun vastaiseen toimintaan.
Tuomio julistettiin ja rangaistus pantiin välittömästi täytäntöön kiväärimiesten toimesta rakennuksen pihamaalla.
Gerli ja heidän pieni lapsensa kuljetettiin jalkaisin kymmenien kilometrien päähän karuihin olosuhteisiin. Päämäärässä heitä odottivat ankeat asuinolosuhteet, kylmyys ja kova työ. Palkkioksi sai palan leipää ja laihaa keittoa.
Lapsi riutui ja menehtyi lopulta, Gerli oli pitkään surun murtama, mutta olettaessaan Augustin olevan hengissä jossain päin Venäjää, hän sai elämänhalunsa takaisin.
Gerli kirjoitti Augustille useita kirjeitä, joissa hän kuvaili ikäväänsä ja sitä, kuinka hartaasti odottaa heidän jälleennäkemistään.
Gerlin työleiriaika (keskitysleiri, Gulag) kesti yli 15 vuotta. Kun hän sai luvan palata Viroon, palasivat mieleen muistot kotitalosta, pihamaan omenapuista, Augustin kanssa tehdyistä veneretkistä ja uuden elämän syntymisestä.
Toisaalta mieltä painoi oman lapsen Gulagissa tapahtunut kuolema. Ikävä, suru, ilo ja kaipuu heittelivät mielialaa laidasta laitaan.
Kasvava onnen tunne ja toivon kipinä virisivät kuitenkin mielessä, sillä pitkällinen odotus Augustin kohtaamisesta oli pian toteutumassa.
Ilo ja suru vuorottelivat Gerlin ajatuksissa junan jyskyttäessä kohti isänmaata.
Totuuden lopulta paljastuttua Gerli kesti myös sen. Hän oli kohdannut viimeisen viidentoista vuoden aikana niin monta surullista asiaa ja pettymystä, että oli jo alitajunnassaan ymmärtänyt ikävimmänkin asian olevan mahdollista.
Kaikesta pahuudesta huolimatta Gerli kesti ja rakensi itselleen uuden elämän. Hänen ja hänen kaltaistensa kautta tulevat sukupolvet ovat saaneet tietää kaikesta siitä kauheudesta, jota totalitaristinen ideologia tai uskonto voi saada aikaan.
Virossa asuu kymmeniä tuhansia gerlien jälkeläisiä, josta johtuen Viron kansaa on vaikea murtaa pakkovallan alle. Kauhistuttavat historialliset kokemukset ovat kasvattaneet virolaisten sisäistä voimaa ja samalla myös viisautta ymmärtää milloin on asetuttava vastustamaan äänekkäästi vallanpitäjien pyrkimyksiä.
Laulava vallankumous, virolaisten ase poliittista sortoa vastaan, tehosi miehityskauden loppuaikoina. Ovatko virolaisten nyt uuden haasteen edessä Brysselin eliitin pyrkiessä samantyyppiseen toimintaan kuin Stalin aikoinaan? Tosin tällä kerralla etenemistä ei tehdä asein vaan taloudelliset konstit on otettu käyttöön yhdessä pakottamisen ja uhkailun kanssa.
Miekka ja / tai taloudelliseen ahdinkoon ajo ovat perinteisiä suurvaltapolitiikan elementtejä, kun pienemmät halutaan ruotuun.
Toivon mukaan Virossa kaikuu tulevaisuudessa entistä vahvempi yhteislaulu, jonka voimasta myös ne, jotka ovat lipsuneet mieron tielle, ymmärtävät, että oma maa on aina mansikka.
Kuten Lennart Meri totesi Laulujuhlien puheessaan :
”Nykyään on muodikasta sanoa, että Laulujuhlat eivät ole muodissa. Laulujuhlat eivät ole koskaan olleet muodin asia, sillä Laulujuhla ei ole muodin asia, Laulujuhla on sydämen asia. Kuten Viron kieli ja mieli, kuten rakkaus. Muodit tulevat ja menevät, mutta kansa ja valtio säilyvät. Laulut ovat olleet aseemme ja Laulujuhlat voittomme (merkki).
On jälleen aika suoristaa selkä, laulaa Tõnis Mägi kappaleessaan Koit (tekstitys englanniksi), joka jää historiaan Laulavan vallankumouksen ja Viron uudelleen itsenäistymisen rakastetuimpana ja tunnetuimpana kappaleena.
Historia on aine, jonka myötä kansalaiset oppivat arvostamaan itsenäisyyttä sekä niitä miehiä ja naisia, joiden ansiosta Suomi ei joutunut vuosikymmeniksi totalitaristisen vallan, kommunismin, alle.
Virossa kaikki tiedostavat maansa historian, sen sijaan Suomessa ollaan siirtymässä aikakauteen, jossa tietämys historiasta vähenee radikaalisti.
Älyllinen laiskuus ja historiattomuus ovat tuhoisa yhdistelmä kaikille kansakunnille. Koit – kappaleen sanojen mukaista selän suoristamista kanssaveljiltään ja – sisariltaan toivoo nykyään moni suomalainen.
Vanhaan ei voi palata, mutta uuden luomisen suunta on edelleen täysin kiinni suomalaisista itsestään.
Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Putinin puolueet eduskunnassa
ma 18.03.2024 12:06Lasten vai aikuisten oikeudet
ma 21.08.2023 19:21YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44