Blogi: Petteri Hiienkoski, su 05.08.2018 06:35

Räjähtävistä avaruuskivistä ydintuhon uhkaan

Grönlannissa sijaitsevan Yhdysvaltain Thulen sotilastukikohdan yläpuolella räjähti!

Voimakkuudeltaan noin 2,1 kilotonnin räjähdys tapahtui 43 kilometrin korkeudessa jo runsas viikko sitten 25.7.2018. Sen aiheutti meteoroidi, joka ilmeisesti tuhoutui ilmanvastuksen aiheuttaman kuumuuden takia.

Meteoroidien räjähdykset Maan ilmakehässä

Parin viikon takainen räjähdys ei voimakkuudeltaan ollut poikkeuksellisen suuri eikä erityisen harvinainenkaan. NASA:n mukaan esimerkiksi 21.7.2018 ilmakehässä Moskovasta noin 320 kilometriä kaakkoon havaittiin noin 2,8 kilotonnin räjähdys. Tämän kokoluokan tulipalloja havaitaan muutamia joka vuosi. Pienempiä meteoreja on paljon enemmän.

Japanin Hiroshimaan 6.8.1945 eli 73 vuotta sitten pudotettu atomipommi oli räjähdysteholtaan noin 13–15 kilotonnia (0,013–0,015 Mt). Sen räjähdyskorkeus oli 550 metriä.

Venäjällä Tšeljabinskin lähellä ilman ennakkovaroitusta 15.2.2013 räjähtäneestä – halkaisijaltaan 15–17 metrisestä – meteoroidista puolestaan vapautui energiaa noin 440 kilotonnia (0,44 Mt) eli yhtä paljon kuin noin 30 Hiroshiman atomipommia yhteensä.

Tšeljabinskin räjähdys tapahtui 30–50 kilometrin korkeudessa. Meteoriitin osia putosi ainakin kolmeen paikkaan. Noin 1 500 ihmisen kerrottiin loukkaantuneen. Suurin osa sai lieviä vammoja särkyneistä ikkunoista lentäneistä lasinsiruista. Noin 3 000 rakennuksen arvioitiin vahingoittuneen räjähdyksessä. Vahinkojen arvoksi arvioitiin 10 miljoonaa euroa. Laskennallisesti tämän kokoluokan meteoroidien keskimääräinen esiintymisvälin kerrotaan olevan 60 vuotta.

Räjähdys oli suurin sen jälkeen, kun Venäjällä Siperian Tunguskassa vuonna 1908 räjähti meteoroidi. Se oli huomattavasti tuhoisampi kuin Tšeljabinskin meteoroidi ja kaatoi jopa 80 miljoonaa puuta Washingtonin kaupungin kokoiselta alueelta. Sen räjähdystehon arvioidaan vastanneen jopa 185-kertaisesti Hiroshiman pommin räjähdysvoimaa. Sen perusteella se olisi ollut noin 2 800 kilotonnia eli noin 2,8 megatonnia.

Toidettakoon vertailukohdaksi, että historian suurin ydinlataus oli Neuvostoliiton 30.10.1961 Novaja Zemljassa – vähän yli tuhannen kilometrin päässä Suomen rajasta – räjäyttämä vetypommi, Tsar-Bomba (suom. ”tsaarin pommi”). Sen voimakkuus oli 57 megatonnia eli 0,057 Gt. Se on 3 800 kertaa enemmän kuin Hiroshiman atomipommilla. Räjähdys tapahtui neljän kilometrin korkeudessa.

“Tšeljabinskin tapaus herätti laajaa huomiota: mitä pitäisi vielä tehdä, jotta havaittaisiin jopa suuremmat asteroidit ennen kuin ne iskeytyvät Maahan", sanoi NASA:n planetaarisen puolustuksen virkailija (Planetary Defense Officer) Lindley Johnson. “Se oli kosminen herätyshuuto.”

Sen jälkeen perustettiinkin kansainvälinen asteroidivaroitusverkosto IAWN (International Asteroid Warning Network). Sen tehtävänä on auttaa hallituksia havaitsemaan Maata lähellä olevia kohteita ja toimimaan sen edellyttämällä tavalla.

Maata uhkaavan asteroidin varalle väitetään jo olevan suunnitelma: se on 8,8-tonninen ”iskulaite”, joka ohjattaisiin suoraan asteroidiin. Lisäksi uskotaan, että Yhdysvaltain nykyiset ydinkärjet riittäisivät räjähtässään oikeassa kohdassa muuttamaan hyvinkin suuren asteroidin rataa, jos sellainen vaara kohtaisi maapalloa kuin tyhjästä.

Vahingossa syttyvän ydinsodan riski

Grönlannin tapauksen teki uutisoinnin kannalta merkittäväksi se, että räjähdys tapahtui ensi-iskun varalta rakennetun tutkavalvonta-aseman yllä. Thulen sotilastukikohta on osa Yhdysvaltain ennakkovaroitusjärjestelmää, jonka tehtävänä on varoittaa esimerkiksi strategisilla ydinohjuksilla tehtävästä hyökkäyksestä.

Yhdysvaltain ilmavoimat eivät pitkään aikaan tiedottaneet tapauksesta mitään. Amerikkalaistutkijoiden ydinaseisiin liittyvän informaatioprojektin (Nuclear Information Project for the Federation of American Scientist) johtaja Hans Kristensen kuitenkin twiittasi torstaina 2.8.2018: "Olemme edelleen täällä, joten he [tukikohdassa] päättelivät oikein, ettei se ollut Venäjän ensi-isku. Lähes 2 000 ydinasetta on valmiudessa, valmiina laukaistavaksi."

Vahingossa syttyvän ydinsodan uhka väistyi tai ainakin väheni ratkaisevasti kylmän sodan loputtua neljännesvuosisata sitten. Eräässä vaiheessa sen jälkeen molemmat ydinasemahdit taisivat jopa ilmoittaa, että ne suuntaavat strategiset ydinohjuksensa pois toistensa strategista kohteista. Se on nyt jo taakse jäänyttää elämää.

Kun osapuolten välit presidentti Barack Obaman kaudella jälleen viilenivät, myös vahingossa tapahtuvan ydintuhon riski on kasvanut. Amerikkalaisten tehokkain ydinase on tiettävästi edelleen ”B83”, jonka ydinkärjen räjähdysvoima on 1,2 megatonnia (eli 1 200 kt).

Kristensen totesi, että hän ei ollut huolissaan siitä, että tätä nimenomaista meteoria Grönlannissa olisi erehdytty luulemaan mannertenväliseksi ballistiseksi ohjukseksi (ICBM). Jos vastaava tapahtuisi kansainvälisen kriisi aikana, se saattaisi kuitenkin aiheuttaa väärän hälytyksen.

"Meillä on nyt rauha", hän sanoi. “Poliittinen tilanne saattaa olla jännittynyt, mutta välitöntä hyökkäyksen uhkaa yhdenkään vastustajan taholta ei ole. Ei ole kysymys siitä, mikä on tämän päivän tilanne. Kysymys on siitä, mitä ennakkovaroitusjärjestelmien kanssa saattaa tapahtua jännittyneessä kriisitilanteessa. Jos ajatellaan, että ilmakehässä tapahtuu tämän tai jonkin muun kaltainen tapahtuma, se voi vaikuttaa ennakkovaroitusjärjestelmään."

Myös eräät ilmakehän ilmiöt saattavat muistuttaa horisontin yllä lähestyvää ohjusta, Kristensen totesi. Esimerkiksi syyskuussa 1983 Neuvostoliiton ennakkovaroitusjärjestelmä erehtyi pilvistä heijastuvasta auringonvalosta päättelemään, että kyseessä on Yhdysvalloista laukaistu ohjus. Vain everstiluutnantti Stanislav Petrovin kylmän harkinnan ansioista vältyttiin ydinsodalta.

Thulen tukikohdan järjestelmä, jonka on määrä identifioida ensi-isku, tosin etsii kohteita, joiden lentonopeus on noin puolet siitä, millä asteroidit ja muut avaruuskivet tulevat ilmakehään. Elleivät valvontasatelliitit anna merkkiä strategisen ohjuksen laukaisusta, sekin luultavasti viittaisi tarkistuslistassa siihen, ettei kohde ole ydinohjus.

Ydinpelotteen teho ja ydinaseen käyttökynnys

Strategisesti tilanne ei ole enää sama kuin kylmän sodan aikana. Sotilaallisen konfliktin mahdollisuus on kasvanut. Molemminpuoliseen varmaan tuhoon (engl. Mutual Assured Destruction, MAD) perustuva ”kauhun tasapaino” ei enää toimi kuten silloin.

Molemmat ydinasemahdit ovat uusimassa ydinasearsenaaliaan. Venäjä modernisoi ydinaseitaan ja muita strategisia järjestelmiään. Sotilaallinen doktriini perustuu edelleen strategisen ydinaseeseen ja massiiviseen vastaiskukykyyn. Lisäksi sen arvioidaan omaksuneen matalan kynnyksen strategioita ja kykyjä, joiden menestys nojaa ydinase-eskalaatioon.

Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan Venäjä ei usko, että Yhdysvallat käyttäisi konfliktitilanteessa strategista ydinasetta, koska se on liian tuhoisa. Pelotevaikutus jää näin ollen heikoksi. Pentagonin vastaus on kehittää taktisia ydinaseita. Niiden tuhovoima on vähäisempi kuin strategisilla ydinaseilla. Taktista ydinasetta voidaan käyttää taistelukentällä rajoitetusti toisin kuin strategisia ydinaseita. Rajoitetun käytön ajatus tunnetaan ”Schlesingerin doktriinina”.

Yhdysvallat muuntaa sukellusveneistä laukaistavia ballistisia ohjuksia niin, että niihin voi sijoittaa tuhovaikutukseltaan rajoitettuja ydinkärkiä. Lisäksi otetaan jälleen käyttöön – mutta modernisoituna – mereltä laukaistava risteilyohjus, joka kantaa ydinasetta. Kun risteilyohjuksissa voi olla ydinaseita, mutta laukaistaankin tavanomaisia risteilyohjuksia, Venäjä ei voi olla varma, ettei niissä ole ydinasetta. Tämä voi johtaa virhearvioihin.

Ydinpelotteen tehon vahvistamiseksi ja virhearviointien välttämiseksi on välttämätöntä, että osapuolet artikuloivat toisilleen yksiselitteisesti ja uskottavasti toimintaansa ohjaavat doktriinit. Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä oli olennainen osa tätä prosessia.

Perjantaina 3.8.2018 Yhdysvaltain sotilasviranomaiset antoivat viimein lausunnon. Siinä vahvistettiin, ettei Grönlannin räjähtäneellä meteoroidilla ollut mitään vaikutusta Thule AB-tukikohtaan. Maailmanloppu ei siis tapahtunut vielä.

Petteri Hiienkoski

 

Lähteitä ja lisätietoja:

Kahden kilotonnin meteoriitti räjähti ilmavoimien tukikohdan yllä. Antti Kirkkala. Verkkouutiset. 03.08.2018 | 15:13- päivitetty 03.08.2018 | 21:13.

No, A Huge Meteor Did Not Threaten A U.S. Base With Total Destruction by Brad Howard Jeff Schogol. The National Interest. August 3, 2018.

Air Force remains silent after huge meteor hits near US military base. Fox News. 3.8.2018.

Mystery meteor reportedly exploded with 2.1 kilotons of force above a US military base — and the Air Force said nothing. Tom Demerly, The Aviationist. Business Insider. Aug. 3, 2018, 6:33 AM.

Maata uhkaavan asteroidin varalle on jo suunnitelma – 8,8-tonninen ”iskulaite” ohjattaisiin suoraan asteroidiin. Timo Paukku. HS. Julkaistu: 12.3.2018 19:11.

Yhdysvallat haluaa kehittää uusia taktisia ydinaseita – Venäjä ydinasedoktriinin keskiössä. Heikki Heiskanen. YLE 3.2.2018 klo 00:10päivitetty 3.2.2018 klo 07:46.

The Monster atomic bomb that was too big to use. By Stephen Dowling. BBC. 16 August 2017.

Ydinaseiden uusi aika. Erik Nyström. Ulkopolitiikka 2/2016.

Maailmanhistorian suurin ydinräjähdys tapahtui lähellä Suomea. Jari Mäkinen / Tiedetuubi 30.10.2015.

The biggest and most powerful nuclear weapons ever built. By Praveen Duddu. Army-technology.com. 31 March 2014.

Petteri Hiienkoski su 05.08. 06:35

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Miksi länsimaat eivät sovi rauhasta Venäjän kanssa?

ke 13.03. 21:05

Miksi ydintuhon riski Euroopassa on kasvanut?

ti 12.03. 15:05

Vaihtoehdot moninapaisessa maailmassa

ti 06.06. 16:58

Länsimaiden harhautumisen logiikka

pe 26.05. 14:00

Korruptio ja sen torjunta 4: Vapaan yhteiskuntajärjestelmän jälleenrakentaminen

ke 17.05. 15:08

Korruptio ja sen torjunta 3: Vapaan kansalaisyhteiskunnan voimaannuttaminen

ti 16.05. 18:43

Bidenin hallinnon tavoite Venäjän tuhoamisesta ja keinot sen saavuttamiseen

la 13.05. 19:33

Korruptio ja sen torjunta 2: Järjestelmällisen korruptoituneisuuden aiheuttaja ja sen poistaminen

pe 12.05. 15:28

Korruptio ja sen torjunta 1: Korruptoitunut yhteiskuntajärjestelmä

pe 12.05. 01:55

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44