Tsekissä, Puolassa, Unkarissa ja Kroatiassa noudatetaan ”kovaa politiikkaa”. Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Belgiassa ja monessa muussa EU-maassa noudatetaan puolestaan ”pehmeää politiikkaa”.
Pehmeän politiikan valtion poliittiset johtajat ovat pehmopoliitikkoja, kovan politiikan valtion johtajat ovat kovia poikia ja tyttöjä.
Näin on, jos uskomme Petteri Orpoa (kok), Juha Sipilää (kesk), Antti Rinnettä (sdp), Li Anderssonia (vas), Touko Aaltoa (vihr) ja Anna-Maja Henrikssonia (rkp), joiden mielestä ”kova politiikka” on rumaa, pehmeä sen sijaan inhimillistä ja ihmisoikeudet täyttävää.
Tässä kohdin voi kysyä kenen ihmisoikeuksista suomalaispoliitikkojen tulisi ensisijaisesti huolehtia?
Elämä itsessään on ihmisoikeus, samoin oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja vapaaseen liikkumiseen omassa maassa sekä tietysti sananvapaus, joka on demokraattisen yhteiskunnan peruskivi.
Kaikki edellä mainitut henkilöt ja heidän puolueensa omaavat pehmoarvopohjan, jonka mukaan potentiaalisten seksuaalirikollisten, puukkomiesten ja terroristien saapumista ei voi millään tavoin ennaltaehkäistä, koska kaikilla maailman kansalaisilla on oikeus hakea turvapaikkaa Suomesta.
Pehmopoliitikot vaativat myös omalta kansalta ehdotonta pehmoarvopohjaa, jonka mukaan potentiaalisten rikollisten tulon estämisen vaatiminen on rasismia.
Samat pehmopoliitikot pitävät ihmisoikeuksien vastaisena ajatusta, jonka mukaan paperittomina saapuvat henkilöt, joiden todellista motiivia ei tiedetä, voidaan sulkea tutkinnan ajaksi normaalin yhteiskunnan ulkopuolelle odottamaan päätöstä turvapaikkahakemukselleen.
Jopa EU:n ohjaavat direktiivit suhtautuvat epämääräisiin henkilöihin tiukemmin kuin suomalaispoliitikkojen enemmistö, mutta tässä kohdin EU-direktiivit eivät jostain syystä kiinnosta hallitusta ja opposition punavihreitä.
Kovan politiikan maat ja pehmeän politiikan maat eroavat toisistaan esimerkiksi siten, että kovan politiikan maissa ei ole tapahtunut terrori-iskuja toisin kuin pehmeän politiikan maissa.
Lisäksi naisrauha on kovan politiikan maissa aivan toista luokkaa kuin pehmeän politiikan maissa, joissa naisten turvallisuus on heikentynyt radikaalisti varsinkin viimeisen kolmen vuoden aikana. Britanniassa ja Ruotsissa naisrauha katosi useilla paikkakunnilla jo useita vuosia ennen kolme vuotta sitten alkanutta invaasiota.
Pehmeän politiikan maiden poliittiset johtajat ovat suhtautuneet välinpitämättömästi sisäisen turvallisuuden heikkenemiseen samaan aikaan, kun ovat puolustaneet ärhäkkäästi potentiaalisten seksuaalirikollisten, puukkomiesten ja terroristien ihmisoikeuksia sekä kyseisten ryhmien edustajien oikeutta asettua nauttimaan kantaväestön tuottamasta hyvästä.
Viimeisen kolmen vuoden aikana yhä useammalle suomalaiselle on tullut selväksi, että pehmeä politiikka tuottaa huonosti omiaan puolustavan yhteiskunnan.
Kovan politiikan maissa tilanne on täysin päinvastoin. Omien kansalaisten perustavaa laatua oleva turvallisuus pyritään takaamaan mahdollisimman hyvin.
Jos asiaa ajattelee yksittäisen kansalaisen näkökulmasta, pehmopoliitikot ovat lainkuuliaisten kansalaisten ja länsimaisen sivistyksen vihollisia, kovan politiikan tekijät sen sijaan omaa kansaa ja länsimaista sivistysyhteiskuntaa rakastavia persoonia.
Sananvapautta pehmopoliitikko pitää ikävänä asiana, joten siksi hän tukee kaikkea, jolla kriittiset äänet saadaan tukittua.
Kovan politiikan edustaja kannattaa mahdollisimman laajaa sananvapautta, koska hän tiedostaa, että sananvapaus on demokraattisen länsimaisen sivistysyhteiskunnan kivijalka.
Oulussa keskustalainen poliitikko sai maistaa hallituksen ja punaviheropposition Suomeen rakentaman orwellismin lääkettä, kun hänet irtisanottiin työstään huonon sanavalinnan seurauksena.
Ihmisroskaksi tai valkoiseksi roskaväeksi saa kutsua vain persuja tai persuoletettuja. Muiden kohdalla rumien sanojen käyttö on kielletty käräjäkutsun uhalla.
Erityisen kovan rangaistuksen saa, jos erehtyy kertomaan vihaisen tekstin myötä tosiasioita islamista, tai islamiin sidoksissa olevista terrori-iskuista ja ”yksittäistapauksista”.
Yksittäistapauksia on viime aikoina tapahtunut erityisen paljon Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Tietysti myös Ruotsissa, jossa autopalot ovat olleet kriminaalirintamalla suurimman huomion kohteena.
Yksittäistapaukset kattavat moninaisen rikollisuuden kirjon, mukana on puukotuksia, seksuaalista ahdistelua, raiskauksia, ryöstöjä, alistamista ja kasan päällimmäisenä epäsäännöllisen säännöllisesti ilmaantuvat terrori-iskut. Kaiken tämän ja paljon muuta kansalaiset ovat saaneet osakseen pehmeän politiikan valtioissa.
Ranskassa ”yksittäistapauksia” toteutuu nykyisin niin usein, että julkisuudessa on esitetty vaatimuksia koko poliisikunnan aseistamisesta. Tällä hetkellä Ranskan paikallispoliiseista vain noin 44 prosenttia kantaa asetta.
Kuten edellä kerrotusta voi havaita, pehmeä politiikka on tarkoittanut heikkoa yhteiskuntaa, jossa lainkuuliainen kantaväestön edustaja paitsi maksaa kaiken, joutuu myös vastaanottamaan poliittisen johdon tuottamien ulkomaisten kriminaalien rötöstelyn. Pahimmassa tapauksessa kantaväestön edustaja menettää henkensä poliitikkojen heikkouden ja pehmeyden seurauksena.
Kova politiikka on todellisuudessa pehmeää, kun asiaa ajattelee kantaväestön edustajan näkökulmasta. Kantaväestön edustajan näkökulma on itse asiassa ainoa oikea näkökulma, koska hän toimii koko ruljanssin lopullisena maksajana. Hän maksaa poliitikkojen palkan sekä kaikki seuraukset, joita noudatettu politiikka aiheuttaa.
On hyvin vaikea ymmärtää miksi kansalaisten enemmistö sallii poliitikkojen toimet, joiden erittäin negatiivinen lopputulos on jo etukäteen tiedossa.
Eikö Euroopassa näkyvä kehitys todellakaan opeta suomalaisille mitään? Onko aivan pakko olla kroonisessa kyykyssä, jos poliittinen johto vaatii, vaikka sillä ei ole oikeutusta vaatimuksilleen?
Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka
la 13.04.2024 00:17Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus
ke 20.03.2024 08:51Eläkeindeksin leikkaaminen
ti 09.04.2024 13:56Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44