Olen usein epäillyt, että suomalaisella medialla on kova halu vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja viime kädessä siis poliittisiin päätöksiin. Tästä saatiin tänä aamuna suorastaan hätkähdyttävä esimerkki, kun Helsingin Sanomien kolumnisti Piia Elonen otti ja listasi puolueet järjestykseen: Vihreät, Vasemmistoliitto, Keskusta, Kokoomus ja SDP. Perussuomalaiset mainittiin vielä erikseen muista poikkeavana.

Toisaalta Elosen ulostulo olisi voinut olla jopa terve - ellei suorastaan esimerkillinen - ilmiö, koska toimittaja kertoi avoimesti myös perustelunsa tekemälleen listalle. Kyseessä oli järjestys, jonka taustalla oli lehden jokin aika sitten tekemässä gallupissa ilmoitettu ilmastonmuutoksen torjuntainnokkuus. Mutta ei poliitikkojen vaan puolueiden kannattajien parissa.

Juttu oli siten taitavasti tehty. Suurin osa - ainakin huolimattomista ja aamunpöpperöisistä - lukijoista kuvitteli todennäköisesti, että kyseessä oli eri puolueiden ehdokkaiden näkemyksistä tehty lista, vaikka näin ei siis ollut.

Positiivista Elosen kirjoituksessa oli se, että hän huomautti lopuksi, ettei pelkkä puolueen äänestäminen riitä, vaan haluamilleen asioille pitäisi vielä löytää niitä ajava ehdokas. Sitä varten on onneksi olemassa joukko vaalikoneita, joiden perusteella omia poliittisia kantoja lähellä olevien ehdokkaiden löytäminen ja vertailu ovat helppoa. Toki niissäkin on oltava tarkkana, koska kysymysten asettelu vaikuttaa aina myös vaalikoneen antamaan lopputulokseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomi vuonna 2035 - HS:n näkemys
HS yksisilmäisten asialla
Vaalikoneet äänestyspäätösten manipuloinnin työkaluina