Humanitaarisen maahanmuuton hintalappu on lähes miljoona euroa maahanmuuttajaa kohden. Perussuomalaisen ajatuspajan Suomen Perustan maanantaina julkistetusta Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous -tutkimuksesta kävi ilmi, että turvapaikanhakijoiden vastaanottokustannukset ovat vain muutama prosentti pakolaisten veronmaksajille koko elämänsä aikana aiheuttamastaan rasitteesta.

Tutkimuksen jo vuonna 2015 julkaistussa ensimmäisessä osassa tarkasteltiin menneitä vuosia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että varsinkin Somaliasta ja Irakista tulleiden maahanmuuttajien maksamat verot eivät riitä kattamaan heidän käyttämiään julkisia palveluita ja saamiaan tulonsiirtoja.

Vaikka tarkastelussa olivat vain työikäiset maahanmuuttajat, olivat kehitysmaista lähinnä turvapaikkajärjestelmän kautta saapuneet maahanmuuttajat taakka veronmaksajille, eli vastoin monien toiveita humanitaarisesta maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi kestävyysvajeeseen tai taloudellisen huoltosuhteen heikkenemiseen.

Tutkimuksen nyt julkistetussa kakkososassa tutkija Samuli Salminen laski 20–24-vuotiaana Suomeen muuttaville Irakissa ja Somaliassa syntyneille elinkaarikustannukset. Tässä osassa tarkasteltiin siis tulevaisuutta.

Uudesta tutkimuksesta siis selviää, mikä on maahanmuuttajan vaikutus Suomen julkiselle taloudelle maahanmuuttajan elämän aikana siitä lähtien, kun hän on muuttanut Suomeen. Tutkimuksessa on huomioitu se, että maahanmuuttajien todennäköisyys työllistyä kasvaa hieman maassaolovuosien kuluessa. Tutkimuksessa oletetaan optimistisesti, että näin käy jatkossakin.

Tutkimus osoittaa, että Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön kustannukset Suomen julkiselle taloudelle ovat kaiken kaikkiaan 951 000 euroa. Jos huomioidaan somalialaisen henkilön lapset, nousee summa 1 343 000 euroon.

Irakista Suomeen muuttavan elinkaarikustannukset julkiselle taloudelle ovat 690 000 euroa, ja lasten vaikutukset huomioiden 844 000 euroa.

Tuhannen humanitaarisen maahanmuuttajan vastaanottaminen vastaa siis noin miljardin euron kertaluonteista kulua julkiselle vallalle. Syksyn 2015 turvapaikkakriisin hintalappu on siis kymmeniä miljardeja euroja. Samalla summa olisi voitu auttaa paljon suurempaa määrää samassa asemassa olevia ihmisiä pakolaisleireillä, tai se olisi voitu käyttää kotimaassa.

Tutkimus on aineistoiltaan ja menetelmiltään kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen tasokas, sillä kaikki tutkimuksen data perustuu yksilölliseen rekisteriaineistoon maksetuista veroista, käytetyistä palveluista sekä vastaanotetuista tulonsiirroista.

Lähde: PS kanava, Youtube