Vieläkö muistat: Demarikansanedustaja esitti muutosta perustuslakiin – halusi poistaa vaatimuksen siitä, että presidentiksi voidaan valita vain syntyperäinen Suomen kansalainen

Syksyllä 2017 eduskunnassa väiteltiin sdp:n kansanedustajan Pilvi Torstin Suomen presidentin syntyperää koskevasta lakialoitteesta.

Torsti (kuvassa keskellä) esitti Suomen perustuslain muuttamista siten, että presidentiksi valittavan henkilön ei enää tarvitsisi olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Torstin mielestä myöhemminkin kansalaisuuden saanut henkilö voisi tulla valituksi presidentiksi.

Perustuslain muuttaminen on hankalaa

Tasavallan presidentin valinnasta, toimikaudesta ja tehtävistä säädetään Suomen perustuslaissa. Menestyäkseen Torstin lakialoite olisi vaatinut taakseen huomattavaa kannatusta, sillä perustuslain säännöksiin liittyy vahva pysyvyys, jonka ajatellaan turvaavan sitä, ettei muutoshankkeisiin ryhdyttäisi hetkellisten näkymien tai äkillisten vaatimusten perusteella. Perustuslain muuttaminen onkin alemman tasoisten lakien muuttamista vaikeampaa.

Eduskunnassa Torsti esitti lakialoitteensa tueksi tunteellisen puheen, jossa mainittiin tasa-arvo, syrjintä, mahdollisuudet, asiantuntijatieto, vastuu, Yleisradio, oikeudenmukaisuus ja asemavalta. Puheensa lopuksi Torsti ilmoitti myös, että samana päivänä oli maailman tyttöjen päivä.

Monelle kansanedustajalle saattoi kuitenkin jäädä epäselväksi, millainen asiayhteys maailman tyttöjen päivällä on siihen, että Suomen perustuslaki edellyttää tasavallan presidentiksi valittavalta henkilöltä syntyperäistä Suomen kansalaisuutta.

Laura Huhtasaari ei innostunut

Torstin mielestä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, mahdollisuudet ja syrjinnän kielto puoltavat sitä, että kenen tahansa Suomen kansalaisen pitäisi voida pyrkiä presidentiksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari ei lämmennyt Torstin lakialoitteelle. Huhtasaari totesi, että muissakin valtioissa, kuten Yhdysvalloissa, Virossa ja Liettuassa on presidentille sama syntyperävaatimus.

– En koe, että syntyperävaatimus olisi epäoikeudenmukainen tai epätasa-arvoinen. Tällä on myös vahva symbolinen arvo, Huhtasaari sanoi.

Artikkeli julkaistu Suomen Uutisissa 12.4.2019.