"Ruotsissa teet ensin velvollisuutesi, ennen kuin vaadit oikeuksiasi", totesi ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson SVT:n sarjassa "Puhe kansalle - Minun Ruotsini vuonna 2028", jossa kaikkien eduskuntapuolueiden johtajat saivat 15 minuuttia aikaa puhua suoraan äänestäjälle ja esitellä oman näkemyksensä siitä, miltä Ruotsin pitäisi näyttää kymmenen vuoden kuluttua.

Tiistaina oli ruotsidemokraattien (SD) johtajan, Jimmie Åkessonin vuoro "puhua kansalle".

Åkesson haluaa tulevaisuuden, jossa Ruotsi on turvallinen yhteiskunta, joka perustuu ihmisten väliseen luottamukseen. Rikolliset ovat telkien takana ja tavallisten ihmisten pitäisi pystyä viettämään aikaa ulkona pelkäämättä joutumatta rikoksen uhriksi, sairaat saavat tarvitsemaansa hoitoa ja kaikki kansalaiset täyttävät osansa yhteiskuntasopimuksesta.

Åkessonin mukaan tällä hetkellä niin ei ole. "Vuosikymmenien vastuuton politiikka" on jakanut Ruotsia, mikä on luonut suuria ja syviä aukkoja hyvinvointiin.

Rinnakkaiset yhteiskuntarakenteet, joita nykyään leimaa syrjäytyminen ja eristäytyminen, pitää poistaa ruotsidemokraattijohtajan tulevaisuuden visioissa.

SD-johtaja kutsuu visiotaan "moderniksi kansankodiksi".

"Näen edessäni Ruotsin, jossa me, yhteiskunta, kouriin tuntuvalla tavalla otamme takaisin ne kaupunginosat, jotka on menetetty rikollisuudelle ja uskonnollisille ääriliikkeille. Kymmenen vuoden kuluttua olemme voittaneet sodan järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan", hän vakuutti.

Jimmie Åkesson sanoi haluavansa luoda yhtenäisen maan, joka perustuu demokratiaan, tasa-arvoon ja yhteisymmärrykseen.

"Ruotsin pitäisi myös olla avoin maa. Meitä ruotsi​​demokraatteja syytetään usein siitä, että haluamme sulkea rajat ja eristää Ruotsin. Se ei tietenkään ole totta. Ruotsi on pieni maa ja olemme suuressa määrin riippuvaisia ympäröivästä maailmasta", puolueen johtaja painotti, mutta huomautti, että rajoja ei voida täysin avata.

"Ruotsilla on aina ollut maahanmuuttoa ja tulee aina olemaan. Maahanmuuton on kuitenkin oltava hallittua, joka ei ole suurempi, kuin mistä yhteiskuntamme pystyy selviytymään", hän tarkensi.

Hän korosti myös, että tulevaisuuttaan Ruotsista etsivien on opittava kieltä, kunnioitettava yhteiskunnan normeja ja pystyttävä elättämään itsensä.

Åkessonin mukaan maahanmuuttajat eivät voi odottaa elävänsä, niin kuin he tekivät kotimaissaan. Ruotsidemokraattien Ruotsissa sovelletaan kymmenenkin vuoden päästä Ruotsin normeja ja arvoja.

Hän ei koskaan sallisi sharia-lakeja, lapsi- ja pakkoavioliittoja. Tunnusomaiseksi Ruotsille Åkesson luetteli edelleen myös tasa-arvon, eläinten oikeudet ja demokratian.

"Se että tulee Ruotsin kansalaiseksi, tulee olla etuoikeus. Joka on jotain sellaista, mikä täytyy ansaita", hän sanoi ja totesi, että ne, jotka eivät halua sopeutua, voivat asettua muualle.

Ruotsidemokraattien johtaja uskoo hänen puolueellaan olleen suurin vaikutus Ruotsin julkiseen keskusteluun koko kuluneen toimikauden aikana. Tämä vaikutusvalta on torpannut muita puolueita jatkamasta vastuutonta politiikkaansa, ja hän on siitä hyvin ylpeä.

Hän ei luota myöskään poliitikkoihin, jotka voivat muuttaa mielipiteitänsä miten tahansa. Siksi hänen puolueensa jatkaa muiden puolueiden painostamista niin, että politiikan aiheuttamat Ruotsin ongelmat eivät koskaan palaa.

Ruotsin yhteiskunnassa vallitseva ristiriita on Åkessonin mukaan yhtä aikaa rakentava ja tuhoisa.

"Niiden välillä, jotka rakentavat autoja ja niiden, jotka polttavat autoja", Åkesson kuvasi Ruotsin nykytilannetta viitaten maahanmuuton yhteen kielteiseen vaikutukseen Ruotsin turvallisuudessa.

Uuden Dagens Nyheterin ja Ipsosin kyselyn mukaan luottamus ruotsidemokraattien johtajaan on noussut vuoden 2014 kesäkuun 12 prosentista 24 prosenttiin toukokuussa 2018. Usko pääministeri Stefan Löfveniin sen sijaan on murenemassa. Vain 34 prosenttia luottaa Löfveniin, kun kesäkuussa vuonna 2014 luottamusta oli 46 prosenttia.

Pahnan pohjimmaisena ovat ympäristöpuolue vihreiden äänitorvet, Gustav Fridolin ja Isabella Lövin, jotka saavat 15 ja 11 prosenttia vastaajien luottamuksesta. Fridolin, jonka mielestä massamaahanmuutolla on positiivinen vaikutus, on hukannut kokonaiset 24 prosenttiyksikköä kesäkuusta 2014 lähtien.