Juhannussaunaa lämmittäessä ihminen muuttuu arvaamattoman filosofiseksi.

Mietiskelin puiden kannon aikana tarvitseeko Suomi oikeasti omaa hallitusta? Onko se tarpeellinen ollenkaan? Eikö Suomen asioita voisi hoitaa suoraan Berliinistä tai Brysselistä? Eikö siinä säästettäisi paljon rahaa, jos meillä ei olisi hallitusta ollenkaan?

Miksi näin?

Siksi, että meidän nykyinen hallituksemme tekee kaiken sen mitä Saksa haluaa.

Sipilän hallitus serveeraa notkeasti ja halukkaan renkimäisesti kaiken sen mitä Imperiumi ts. Berliinin johto haluaa.

Otetaan esimerkiksi turvapaikkakriisi. Siinähän meidän hallituksemme on peesannut koko ajan Merkelin linjaa. Vuonna 2015 Angela Merkel toivotti pakolaiset Saksaan ja Eurooppaan tervetulleeksi.  Merkelin sanoin ”…wir schaffen das” – ”me voimme tehdä tämän”.

Turvapaikkajenkan lyhyt historia

Saksan linja merkitsi sitä, että Suomen hallitus alkoi välittömästi panemaan toimeen Berliinin politiikkaa näyttämällä päättävästi vihreää valoa ihmissalakuljettajille.

Askelmerkit olivat seuraavat.

1) Sisäministeri Petteri Orpo kertoi kesällä 2015 että Suomi valmistautuu ottamaan vastaan 30 000 pakolaista. Samoin “pakolaisten maahantulon motiivien epäily on rasismia” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002846822.html).

2.) Kun vyöryä ei heti kuulunut niin pääministeri Juha Sipilä kertoi antavansa oman Kempeleen asuntonsa tulijoille (https://yle.fi/uutiset/3-8282743). Ylen mukaan: ”kyse on hänen mukaansa solidaarisuuden puutteesta, joka on tässä tilanteessa hänelle vierasta. Toivottavasti tästä tulee jonkinlainen kansanliike, joka vapaaehtoisesti kantaa taakan turvapaikanhakijoiden sijoituksissa…” Sipilästä tuli liberaalien sankari ja nyt ihmisiä alkoikin vyöryä…Ruotsin suosiollisella avustuksella. Kaikkien kansainvälisten sopimusten vastaisesti.

Kun ihmisiä oli tullut tarpeeksi, Sipilä ilmoitti, että tarjous ei olekaan voimassa. (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002914626.html).

Sipilän hallitus ”persuuntuu”…

Kesällä 2018 linja muuttui uudelleen.

Suomi muutti linjaansa ja seuraa Saksaa ja Angela Merkeliä, joka on nyt joutunut tiukentamaan linjaansa. Enää pakolaisten maahantulon motiivien epäily ei ole rasismia. Se johtuu siitä, että ylihallituksemme Berliinissä on kriisissä ja linjaa pitää muuttaa.

Miksi näin?

Syy on yksinkertainen: Saksan sisäministeri Horst Seehofer aikoo lopettaa Merkelin 2015 ”tervetuloa Eurooppaan” politiikan pysäyttämällä yksipuolisesti Saksan rajoille turvapaikanhakijat, jotka on aikaisemmin rekisteröity muualla EU-alueella. Merkelin saattaa olla pakko tehdä näin, sillä CDU:n baijerilainen sisarpuolue CSU ryhtyy muuten toimimaan hallituksessa oman mielensä mukaan ulosheitto ainoana vastauksena. Ja jatkona voi olla vain joko vihreitten sisääntulo tai uudet vaalit. CDU ja CSU, nämä  identtiset kaksoset, ovat nyt aidosti napit vastakkain. Merkelin "harmaa, huomaamaton äiti"-imago on nyt vaarassa, sillä CSU kiistää sen.

Meidän renkihallituksemme on siksi vaikeassa tilanteessa. Sen joutuu matelemaan takaisin ”omasta entisestä” kannastaan arvokkaasti.

Se näennäisesti ”persuuntuu” nyt siksi, että Imperiumin johtajat eivät enää halua hallitsematonta massiivista maahanmuuttoa – vaan hallittua, mutta sitäkin massiivisempaa. Mielenkiintoisinta tässä on se, että Sipilän hallitus joutuu noudattamaan oman hallitusohjelmansa periaatteita – PS puolueen vaatimia muutoksia. Vuonna 2015 ohjelma ja ”arvo pohja” oli oikea, vuonna 2017 se oli väärä ja nyt 2018 se on taas oikea.

Mitä opimme? Ehkä sen, että rengin selän kannattaa vääntyä joka kulmaan.

…ja kumartaa samalla Macronia

Toisaalta Emmanuel Macron vastustaa palautuksia muihin EU-maihin, joita Seehofer vaatii. Kumpaa renkimme tottelevat: Saksaa vai Ranskaa? Nyt näyttää siltä, että Saksaa on kumarrettava. Se on lähempänä ja rahakkaampi.

Samalla kunnon renkien tyyliin käännetään katseet pois siitä, että Imperiumi tanssahtelee kuilun partaalla. Koskaan ei EU ole ollut niin pahassa sisäisessä kriisissä kuin nyt. Itä-Euroopan päättäväiset Visegrad-neloset vannovat torjuvansa EU:n määräämiksi suunnitellut kiintiöpakolaiset. Varsovan-Budapestin akseliin liittyy nyt myös Wien-München-Rooma. Imperiumin suhteet läntiseen ja itäiseen kollegaansa eivät ole myöskään kunnossa. Ratsastus pakolaiskysymyksellä ”konsensus- EU:sta käsky-EU:hun” on saksalaisen sanonnan mukaan ratsastusta yli Boden-järven. Heikko, luonnonoikusta syntynyt käskyjää voi pettää koska vain.

Suomen linjaksi näyttää tulevan siksi kompromissi, jossa heilutetaan häntää Saksalle ja hyväksytään myös isot kiintiöpakolais-annokset a la mykkänen.  

Tämä on kaikkein huonoin variantti nimenomaan Suomelle, koska Suomella ei ole juuri vaaraa saada suuria määriä pakolaisia omien rajojensa kautta, mutta kiintiöpakolaisuuden kautta alkaa vyöry, jota Suomi sitten ei edes teoreettisesti voisi hallita lainkaan.

Autonomian aika ja nykyinen III sortokausi

Siinä saunaa lämmitellessä ihmettelin sitä miten vähän kaikki muuttuukaan.

Autonomian aikana maata hallitsi voimastaan tietoinen Imperiumi, jonka notkeat ja uskolliset palkolliset Suomessa hoitivat paikallisia asioita. Avainhenkilönä oli senaatin talousosaston varapuheenjohtaja (vastaa nykyistä pääministeriä) joka toteutti sitä politiikka, jota Pietarista tai kenraalikuvernöörin kansliasta haluttiin.

Linja muuttui notkeasti ja tottelevasti aina sen mukaan, mitä ” Suurivaltaisin, kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas” halusi. Meillä oli sensuuria. Meillä oli myös urkkijoita. Syy tähän toimintaan oli ilmeinen: routavuosina Venäjä menetti luottamuksensa suomalaisiin alamaisiinsa ja perusti tänne tiedottajaverkoston vahtimaan meitä. Rehellisiksi uskotut suomalaiset vakoilivat ja ilmiantoivat toisiaan.

Miten vähän kaikki onkaan muuttunut!

Nyt vuonna 2018 meillä on aivan samanlainen serviili renkihallitus, joka toteuttaa Imperiumin politiikkaa. Tottelevainen ja palvelunhaluinen pääministeri Sipilä ei kovinkaan paljon eroa ”talousosaston varapuheenjohtajasta”. Myös altis media heiluttaa häntää vallalle, harjoittaa ennakkosensuuria ja samalla meidän kotimaiset urkkijamme toimivat ahkerasti.

Aivan kuin meillä olisi III sortokausi.

Vastaus alun kysymykseen: omaa hallitusta tarvitaan!

Filosofia loppui kun sauna lämpeni. Pehmeä löyly hiveli ja vihdat tuoksuivat koivulta.

Siinä saunoessa totesin mielessäni, että kyllä sitä omaa hallitusta tarvitaan. Ihan kuin autonomian aikana meillä on oltava ns. ”juoksevien asioiden toimituskunta”, jossa on Imperiumin miehiä hoitamassa uskollisesti sitä mitä muualta meille kerrotaan.

Meillä on ihan samat vapaudet kuin keisarikunnan aikana.

Me voimme tehdä päättävästi sen mitä Hallitsija/Imperiumi haluaa meidän tekevän.