Blogi: Timo Vihavainen, su 22.07.2018 21:02

Historia ja henkilöt

Historiamatkailu ja henkilöt

 

Palaan tässä vanhaan teemaan eli historian elävöittämiseen. Sehän on maailmalla ollut matkailun yhtenä valttina jo hyvän aikaa.

Tosiasiahan on, ettei kukaan jaksa innostua maisemista moneksi tunniksi. Ne saavat olla miten henkeäsalpaavia tahansa, mutta varsin pian matkailija niihin tottuu ja alkaa kaivata jotakin muutakin mielenkiintonsa herättämiseksi.

Historia on tietenkin siitä hankala vetonaula, että se on jo ollut ja mennyt, tavallaan haihtunut ilmaan. Saatavilla ei ole enää uljastakaan menneisyyttä, vaan jotakin muuta. Paikan henki täytyy herätellä, manata esiin, jotta se jotakin sanoisi. Savolaisten laulussa mainitut vanhat puut, laaksot ja vuoret ovat mykkiä ilman avustajaa.

Toki jotkut kunnostetut menneisyyden muistomerkit ovat jo sillään puhuttelevia ja kiinnostavia: Lontoon Tower, Suomen Olavinlinna, Venäjän Pietarin ja Paavalin linnoitus vain muutaman mainitakseni. Onhan niitä.

Kuitenkin, jopa hienoimmat muinaisjäänteet jäävät turistilta helposti käsittämättä ja menettävät mielenkiintoaan, ellei niihin liittyviä tarinoita kerrota. Tämä puoli taitaakin olla se huonommin hoidettu, ainakin meillä.

Luulisin, että paras tapa historiallisen mielenkiinnon herättämiseksi on asioiden henkilöiminen. Tiettyjen hallitsijoiden ja muiden suurmiesten nimet ja kohtalot tunsi ainakin aikoinaan jokainen hiemankin koulua, myös kansakoulua käynyt. En ole varma, onko tilanne enää yhtä hyvä, mutta uskon, ettei historian suuria persoonallisuuksia unohdeta koskaan.

Kukapa ei omaan historiankuvaansa osaisi sijoittaa vaikkapa Hitleriä, Kekkosta ja Nikolai II:ta! Kaikilla on ainakin jokin käsitys Napoleonista ja Aleksanteri I:stä ja varsin monilla myös Kustaa III:sta ja Katariina II:sta. Sitä paitsi nämä nimet eivät liity vain Suomen historiaan, vaan myös koko Euroopan- ja siis maailmanhistoriaan.

Sellaisten nimien varaan rakentuu ihmisten mielissä jo enemmän tai vähemmän valmis runko, jonka varassa voidaan sitten nostaa esille tiettyjä paikkoja ja hetkiä noiden henkilöiden elämästä.

Ajatelkaamme nyt vaikka sellaisia historiallisia kohtaamisia kuin Katariina II:n ja Kustaa III:n kohtaaminen Haminassa tai Aleksanteri I:n ja Kaarle Juhanan kohtaaminen Turussa.

Nuo asiat on paikan päällä kyllä huomattu, mutta ainakin minun mielestäni kovin vaatimattomasti.

Eikö Turun sopimuksella vuonna 1812 ollut erittäin suuri merkitys koko Ruotsin ja myös Suomen historialle? Ehkäpä se osaltaan ratkaisi jopa maailmanhistorian? Entäpä, jos Bernadotte olisikin kaikin voimin hyökännyt Pietariin juuri silloin, kun Venäjän armeija oli tiukoilla sekä Moskovan suunnalla että Pietarin eteläpuolella?

Vastaavalla tavalla Suomi oli temppelin harjalla vuonna 1919, kun Judenitš hyökkäsi Pietariin ja Mannerheim valmistautui antamaan bolševikeille armoniskun.

Leninin mielestä se olisi ratkaissut vallankumouksen kohtalon. Olisiko? Siinä tapauksessa maailmanhistoria oli siitä kiinni…

Myös koko maailmassa tunnettu Uudenkaupungin rauha ja maailman suurimpiin meritaisteluihin kuuluvat Ruotsinsalmen taistelut ovat kummallisesti vajaakäytöllä, ehkä menneisyyden painolastista johtuen. Sapokan vesipuistossa aikoinaan sijainnut meritaistelulammikko oli aika hauska tapa muistin verestämiseen. Nyt taitaa veneet olla jo poltettu.

Mutta henkilöidystä historiasta edelleen. Kustaa III, joka osasi hieman suomeakin, vietti maassamme huomattavan paljon aikaa ja hänen muistoaan voisi kukaties hyödyntää paljon nykyistä enemmän.

Vuoden 1775 Eriksgata, jolloin Kyöstä matkusti maan läpi monen sadan miehen ja yli 200 hevosen seurueella, jätti jotain jälkeensäkin. Kungsbacka, Kuninkaanmäki sai nimensä siitä, että Kyöstä söi siellä piknikin (Tällä paikalla nautti Kuninkaallinen majesteetti Kustaa III päivällistä 10. kesäkuuta 1775 paljaalla maalla). Original på svenska.

Hänen nimeään kantava sota oli sitten toki varsin mieletön uhkayritys, mutta juuri sellaisena epäilemättömän kiinnostava. Matkailijalle voisi retki teatterikuninkaan askelissa olla hyvinkin viihdyttävä, vaikkapa Bellmanin lauluilla säestettynä. Voisiko paikatkin panna puhumaan tänä automaation aikana?

Venäjän keisarit olivat yleensä Suomeen mielistyneitä ja suhde oli molemminpuolinen. Heidän kesänviettopaikkojaan on viime aikoina nostettu esille ja aiheellisesti, mutta ainakaan keisarillista kesälomaa en ole huomannut mainostettavan. Voisihan se olla rannikon turistituote.

Oma historiansa on Aleksanteri I:n suurella kiertomatkalla Suomessa vuonna 1819. Sitä ilmeisesti tullaan muistelemaan enemmänkin ensi vuonna. Hyvät muistothan siitä jäivät.

Kaiken kaikkiaan suurten historiallisten henkilöhahmojen liittäminen konkreettisiin paikkoihin näyttää maailmalla olevan suosittua. Se toimisi varmaan Suomessakin.

Ajattelen tässä esimerkkinä Sulkavan Telakanavaa, joka rakennettiin Aleksandr Suvorovin johdolla ja jonka kävi vuonna 1803 tarkastamassa keisari Aleksanteri I. Molemmat ovat Venäjällä kaikkien tuntemia historian hahmoja ja heidät tunnetaan jopa Suomessakin.

Aikoinaan saatettiin keisarivierailujen kunniaksi rakentaa jopa monumentti, jollainen on Helsingin Kauppatorin Keisarinnankivi. Toinen vaihtoehto oli kirjoittaa korkeiden vieraiden nimet kultakirjaimin kallioon, kuten on tehty Saimaan kanavalla.

Meillä ei ole syytä moiseen alamaiseen palvontaan, mutta yleisen historiatietoisuuden parantamiseksi ja turismin elävöittämiseksi kannattaisi varmaan asianmukaisiin paikkoihin pystytellä jonkinmoisia tolppia, joissa kerrottaisiin lyhyesti menneistä tapahtumista.

Esimerkiksi QR-koodilla voitaisiin tarjota myös linkkejä suurempaan kokonaisuuteen. Tämä suuri kokonaisuus olisi sitten siellä netissä helposti tavoitettavissa ja sitä voitaisiin myös mainostaa.

Sulkavalla voitaisiin myös muistaa vaikkapa Kustaa III:n ja Kurt von Stedingkin vierailuja paikkakunnalla. Vanhat kartat auttaisivat ymmärtämään, millaisessa ympäristössä silloin liikuttiin ja kartta kertoisi päähenkilöiden liikkumisista hyvin tiiviissä muodossa.

1700-luvun erikoisuuksiin Sulkavalla kuului myös se, että seurakunnan Venäjän puolelle jääneen osan asukkaat kävivät yhä kirkossa Ruotsin puolella. Lisäksi sijaitsi valtakunnan rajalla ns. riitamaa, jonka asukkaat eivät maksaneet veroa kenellekään eivätkä tunnustaneet minkään valtakunnan lakia.

Kaikki nämä asiat muistetaan huonosti, mutta saattavat olla kiinnostavia myös nykyiselle kansalle. Ne olisi vain tuotava konkreettisesti ihmisten tietoisuuteen. Menetelmän pitäisi olla selkeä, hyvä ja halpa. Tekstien ja kuvien pitäisi olla hyvin iskeviä ja lyhyitä.

Hyvä idea oli mielestäni ns. Vihreän kullan kulttuuritie, jonka käytännön toteutus kuitenkin jäi mielestäni heikoksi. Tunnustan, että vasta viime viikolla näin ensi kertaa esityksen, jossa kerrottiin tuon tien kokonaisuudesta.

Siihen asti olin nähnyt vain kylttejä, joiden perusteella en osannut hahmottaa minkäänlaista kokonaisuutta ja arvelin, että kyseessä oli vain jokin metsätalouden kehitykseen liittyvä reitti.

Tuosta mainitusta kokonaisuudesta opin tietämään Parkumäen taistelun muistomerkillä, joka muuten on varsin mahtava nähtävyys ja käynnin väärtti.

 Etsin tuota Vihreän kullan kulttuuritien reitin selostusta sen jälkeen vielä netistä, mutta aluksi huomasin vain wikipedian artikkelin, josta ei ollut paljon apua. No tämä nyt taisi jo olla omaa saamattomuutta.

Opin tästä joka tapauksessa, etteivät pelkät hyvät ideat vielä riitä, Ne pitäisi myös hyvin toteuttaa. Siinähän meille riittää haastetta.

Timo Vihavainen su 22.07. 21:02

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Häpeänsä kullakin

ke 19.07. 21:26

Suurista erehdyksistä

to 23.02. 21:02

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01. 23:48

Saaliseläiminä

ke 15.12. 23:51

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11. 23:49

Ajan kuvaa

to 18.11. 22:48

Kansan parhaaksi

ti 02.11. 23:57

Luonteikas kansa

pe 08.10. 01:15

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44