Pulleuden ilmentymiä

Sattuipa tässä eilen Moskovassa Valko-Venäjän asemalla taas silmiin patsas, jossa on kuvattu muutamia valkovenäläisiä partisaaneja. Ihan asiallinen taideteos kaameiden kärsimysten ja tiukkojen taisteluiden muistoksi.

Joka tapauksessa minun mieleeni siitä juolahti, että isovenäläiset kutsuvat valkovenäläisiä nimellä bulbaš eli peruna. Tässä kohden ehkä parempi suomennos on pottu. Vastannee suunnilleen ukrainalaisten hoholia tai isovenäläisten moskalia.

Sanan bulbaš ideana näyttää olevan kuvata pyöreyttä, mukulamaisuutta. Gogolin Taras Bulbakin lienee ollut myös fyysisesti massiivinen hahmo, en nyt muista, mitä hänestä tässä suhteessa sanottiin.

Joka tapauksessa sana bulba on lähellä suomen sanaa pulla ja on ilmeistä, että ne ovat samaa indoeurooppalaista kantaa -meillehän pulla on ruotsalaista lainaa. Mutta senkin sanan olemme omaksuneet perusteellisesti ja niinpä esimerkiksi pulleus ja pullistuminen on aivan normaalia suomea ja sitä paitsi nykyään valitettavankin yleistä.

Venäjässä leipä, vaalea leipä on bulka tai bulotška ja neuvostoaikana olivat sangen yleisiä leipäkaupat, bulotšnajat. Nyt taitaa löytyä enää vain eurooppalaistyyppisiä konditorioita. Ei tämä kehitys eli siirtyminen supermarketeihin ole leivän laatua parantanut missään.

Ranskassa boulangerie on sentään, luojan kiitos säilynyt. Espanjassa vehnäleipä on bollo ja pallo taas bola. Italialaisten pallo on pallone.

Muistan hieman hätkähtäneeni, kun sisilialainen nuoriso yömyöhällä potki palloaan ja huusi aina välillä selvällä suomella: ”pallo!”

Mutta pallon tarina on vielä pitempi kuin sen erityistapauksen, pullan. Jokainen tietää, mitä tarkoittaa englannin balls ja sehän siis on siirtynyt merkitsemään sisäistä voimaa.

Paavin bulla tarkoittaa puolestaan pulleaa lyijysinettiä. Sellaisella ne hänen viralliset kirjeensä varustettiin. Italiassa on yhä käytössä käsite carta bollata, joka tarkoittaa ns. virallista paperia, jollaisessa aikoinaan oli sinetti virallisuuden takeena.

Koska myös englanti on saman indoeurooppalaisen pulleuden lapsia, näemme ja kuulemme bulbeista siellä sun täällä: isoissa laivoissa on pyöreä mokkula keulassa ja se kantaa nimeä bulb. Sama nimihän on myös vaikkapa sähkölampuilla, jotka pannaan heijastimen sisään, siis polttimoilla. Sipuliin viitataan samalla sanalla.

Itse lyhdyt, vaikkapa autoissa taas ovat ranskassa nimeltään phares ja venäjässä samoin (фары). Sana juontuu Faroksen majakasta, jokia oli kaikkien majakoiden äiti. Sielläkin tietysti paloi valo, mutta ei siinä pelkkä bulb riittänyt, eikä antiikin aikana sellaisia ollutkaan. Tarvittiin kunnon rovio. Sitä syötti katkeamaton aasikaravaani, joka saapui majakan huipulle kierreportaita.

Meidän majakkammehan on venäjää ja tulee häämöttämistä merkitsevästä sanasta majatšit. Ruotsalaisilla on pookinsa ja fyyrinsä, virolaisilla taas tuletorn, engelsmannien lighthousen tapaan.

Mutta tämä vie jo pois aiheesta. Minusta kiinnostavaa on, että ranskassa boulet tarkoittaa sekä tykinkuulaa että lihapyörykkää ja jostakin syystä myös tuhmuutta.

Venäjäksihän kuula on pulja ja luotia nimitetään samoin. Meillähän kai ainakin pitäisi käyttää luoti-sanaa niistä pitkulaisista projektiileista, jotka muistuttavat syvyyden mittauksessa käytettyjä vehkeitä. Kuula taas on pyöreä ja sen kantana on tietenkin indoeurooppalainen sana, joka on ruotsissa muodossa kula ja saksassa Kugel.

Miksei se muuten ole bulla tai bolla? Espanjaksi se onkin bola ja ranskaksi siis boule tai balle. Tässä tullaan jo vaarallisen lähelle sanaa ballet, bal, siis baletti ja tanssiaiset, bileet. Pyörimisestä kai se niidenkin nimi tulee: ballare, bailar…?

Olisiko EU:n aika pyrkiä yhtenäistämään tätä eurooppalaista kielten baabelia ja palauttamaan hajonneet merkitykset takaisin, yksiin läjiin.

Meillä, niin omalaatuista kieltä kuin puhummekin, olisi tällöin myös paljon tilaisuuksia standardisoida uudelleen sanojamme ja vaikkapa pullauttaa muutama liian omaperäinen ja vanhentunut pois tykkänään.

Miksi emme voisi esimerkiksi potkia ja ampua pullia siinä, kuin niitä syödäkin? Väärinkäsitysten välttämiseksi erilaisiin palloihin eli siis pulliin voisi määrätä liitettäväksi omat prepositionsa tai suffiksinsa.  Joka tapauksessa näin voitaisiin vähitellen kehittää eurooppalaisen newspeakin, muoto-oppia ja viimein yhdistää koko tämä kaamea disiecta membra, jota Euroopaksi sanotaan.

Nythän meillä on äärimmäisen vaarallinen tilanne, jossa samat sanat saatetaan eri kielissä ymmärtää aivan eri tavoin. Uudessa Euroopassa ei tällainen voi olla mahdollista.