Itävallan liittokansleri: Euroopan asenne maahanmuuttoon muuttunut vuodesta 2015

Harvat uskovat enää maahanmuuton hyödyttävän Eurooppaa tai pitävät sitä väestökehityksemme kannalta välttämättömänä

Ulkomaat ke 28.11.2018 23:39

Itävallan liittokanslerin ja kansanpuolueen (ÖVP) johtajan, Sebastian Kurzin mukaan eurooppalaisten suhtautuminen massamaahanmuuttoon on muuttunut voimakkaasti vuodesta 2015 lähtien.

Kurz huomautti asiasta viime viikolla vierailullaan Sveitsissä, jossa hän tapasi Sveitsin presidentin Alain Bersetin. Kurz näkee "monen asian muuttuneen" ja hän totesi yhdeksi tällaiseksi Euroopan unionin viimeaikaisen pyrkimyksen turvata Välimeren raja, raportoi Radio Télévision Suisse.

"Monet ihmiset, jotka sanoivat vuoden 2015 maahanmuuton hyödyttävän Eurooppaa ja että se on väestökehityksemme kannalta välttämätöntä, eivät sano niin enää", Kurz korosti.

Yksi maahanmuuttajakriisin jälkimainingeissa esitetyistä perusteluista on ollut erityisesti se, että maahanmuuttajia tarvitaan enemmän torjumaan laskussa olevia syntyvyyslukuja Länsi-Euroopan maissa. Siirtolaistulvan jälkeen muun muassa Ruotsissa ja Saksassa väestö on kasvanut lähes yksinomaan massamaahanmuuton johdosta.

Siitä huolimatta Ruotsin hallitus on vahvistanut, että se allekirjoittaa YK:n maahanmuuttosopimuksen ja väittää, että se johtaa "taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen" ja on "valtava mahdollisuus" vieläkin suurempaan Ruotsiin suuntautuvaan maahanmuuttoon.

Ruotsin hallitus ei näe sen uhkaavan kansallista turvallisuutta, ei välitä tehdä mitään eroa laittomien maahanmuuttajien ja pakolaisten välillä eikä usko sen lisäävän kolmansista maista tulevien maahanmuuttajien entistä suurempaa virtaa. Se luottaa sokeasti sopimuksen olevan elintärkeä ja maahanmuutosta tulevan "turvallista, järjestäytynyttä ja laillista".

Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat suurelta osin päättäneet olla kasvattamatta väestöään joukottaisella maahantunkeutumisella, ja haluavat auttaa "väestökato-ongelmassa" sen sijaan paikallista väestöä perustamaan perheitä.

Erityisesti Unkarissa tarkoituksena on tukea unkarilaisia äitejä.

Pääministeri Orbán totesi toukokuussa, että hänen hallituksensa käynnistää pian "suuren perhepolitiikkatoimintasuunnitelman, jota edeltää kansallinen kuuleminen perheiden perustamisesta ja lasten kasvattamisesta" ja lisäsi: "Emme halua jättää miehiä pois tästä kuulemisesta, mutta lähinnä kysymme naisten mielipiteitä."

Hänen tavoitteenaan on, että vuoteen 2030 mennessä Unkarista "tulee maa, joka kykenee ylläpitämään omaa väestötasoaan lisääntyäkseen itse. Suoraan sanottuna haluamme maan, jossa syntyvien lasten määrä on vähintään yhtä suuri kuin tästä elämästä lähtevien ihmisten määrä".

Hän sanoi pyrkivänsä saavuttamaan tämän hylkäämällä globalistiset arvot, joita hän kutsui "liberaalidemokratiaksi", joka on muuttunut "katteettomaksi" moderniksi "kristilliseksi demokratiaksi".

Orbán pitää tätä vapauteen perustuvaa demokratiaa "täysin epäonnistuneena" järjestelmänä. Se "ei anna vastausta kysymykseen siitä, mitä meidän pitäisi tehdä maahanmuuton suhteen", ei millään tavoin puolusta kristillistä kulttuuria maahanmuuttoa vastaan, vaan pikemminkin kannattaa sitä, mieltää sen jotenkin luonnolliseksi ja myönteiseksi sekä edistää sen toteutumista.

"Se ei vartioi rajoja, koska se ei pidä rajoja välttämättöminä eikä tunnusta, että ne on säilytettävä ja vahvistettava", Orbán painotti ja muistutti, että liberaalidemokratia ei vahvista perheitä ja näin ollen "se ei suojaa perheiden piirissä olevia".

"Se väittää, että on olemassa monenlaisia perheitä ja elämäntapoja, eikä meidän tarvitse tehdä selviä eroja niiden välillä. Yksi seuraus tästä on se, että elämme väestön vähenemisen aikakautta", hän varoitti.

Itävallassa viime vuoden lokakuussa käytyjen parlamenttivaalien jälkeen ÖVP ja FPÖ löysivät yhteisen sävelen ja loivat uuden liittoutuman hallitakseen Itävaltaa seuraavan viiden vuoden ajan.

"Olemme määrittäneet selkeät linjat johtaaksemme Itävaltaa - muuttaaksemme maamme. Sosialistit eivät halunneet työskennellä kanssamme, joten loimme liittoutuman FPÖ:n kanssa ja teemme hyvää uudistuspolitiikkaa maamme puolesta", Sveitsissä viime viikolla pistäytynyt Kurz vastasi kysyttäessä hallituskoalitioyhteistyöstä Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) kanssa.

Kurz vertasi maahanmuuttokriittistä FPÖ:tä Sveitsin kansanpuolueeseen (SVP), joilla molemmilla on samanlainen islamisaation-vastainen politiikka. SVP on ehdottanut islamilaisen täyshunnun käyttöä koskevaa kieltoa kaikkialla Sveitsissä vuonna 2016 - Kurz oli kärkimies johtamassa samaa linjaa Itävallassa ja se lopulta hyväksyttiin laiksi vuonna 2017.

Nyt islamilaisen huivin käyttökieltoa ollaan laajentamassa Itävallassa päiväkoteihin ja peruskouluihin.

"Huivin pitäminen ennen hengellisen kypsyyden saavuttamista voi johtaa aikaiseen ja erityisesti sukupuoleen perustuvaan syrjintään, joka ei ole yhteensopiva Itävallan perusarvojen ja yhteiskunnallisten normien kanssa", varaliittokansleri ja vapauspuolueen (FPÖ) johtaja Heinz-Christian Strache perusteli Krone -lehdelle.

Tavoitteena on suojella tyttöjä varhaiselta seksualisoinnilta, koska huivi on hallituksen julkilausuman mukaan merkki naisen seksuaalisesta kypsyydestä.

ÖVP ja FPÖ haluavat kieltää kaikenlaiset hunnut kymmenvuotiaaksi asti.

Kurz on ollut merkittävä eurooppalainen henkilö pyrkiessään uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa ja odotettavaa oli, että Itävalta liittyi yhteen Yhdysvaltojen, Unkarin ja muiden tervettä järkeä käyttävien maiden kanssa hylkäämällä YK:n maailmanlaajuisen maahanmuuttosopimuksen lokakuussa.

Kun monilla Euroopan mailla on ongelmia karkotuksissa, Itävallan sisäministeriö on kirjannut vuoden 2018 ensimmäisten viiden kuukauden aikana yhteensä 2 926 karkotusta, mikä on 450 prosentin kasvu viime vuodesta.

Mitä tulee Itävallan liittokanslerin viimeviikkoiseen visiittiin Sveitsissä, luvut Sveitsistä karkotetuista voivat yllättää. Sveitsin tilastotoimisto kertoo maansa karkottaneen yli 1 000 rikollista maahanmuuttajaa vuonna 2017.

Sveitsi hyväksyi tammikuusta 2017 alkaen lain, joka antaa tuomioistuimille oikeuden määrätä rikollinen karkotettavaksi useiden vakavien rikosten takia: aina murhasta seksuaaliseen pahoinpitelyyn tai muihin vakaviin väkivaltaisuuksiin. Laki sallii tuomareiden karkottaa ensikertalaiset rikoksentekijät Sveitsistä jopa 15 vuodeksi, mutta myös mahdollistaa elinikäisen maahantulokiellon niille, jotka tekevät rikoksia toistuvasti.

 

Tytti Salenius ke 28.11. 23:39

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot