Eselin

Yleisesti ei taideta meillä oikein tietääkään, että Nietzsche oli myös aivan helkkarinmoinen runoniekka (sit venia verbis). Kyllä niitä hänen värssyjään tosin jossakin määrin on suomennettukin, esimerkiksi -muistaakseni- J-A. Hollon toimesta niteessä Iloinen tiede.

Muuan mieleeni jäänyt runo taisi tulla Hollolta hieman kankeasti käännetyksi:

Kurze Rede, langer Sinn,

Glatteis für die Eselin

Ideahan siinä on, että kun joku paljon ajattelee, mutta vähän puhuu, ei (tässä naispuolinen) aasi pysy kärryillä, vaan liukastuu tuolle liukkaalle jäälle, vaikeaan tekstiin.

Hollo (joka oli varsinainen käännösten suurmies, mistä täysi tunnustus) käänsi runon näin:

Lyhyt puhe, liukas jää

Ne aasitarta miellyttää

Jossakin mielessä Nietzsche taisi olla aikaansa edellä myös saksalaisen PC-kulttuurin suhteen. Nykyäänhän siellä kaikkialla vaaditaan ilmoittamaan myös feminiinimuodot ja käytännössä ne ikään kuin varsinaisina tekijä- taipuhuttelumuotoina, mikäli asia koskee suurta yleisöä, jonka sukupuolesta ei olla varmoja (kukas nykyään voisikaan olla?).

Niinpä on kirjoitettava (ja sanottava??) esimerkiksi: Liebe Kolleg/innen, sehr geehrte Mitarbeiter/innen ja niin edelleen.

Ainoastaan kieltotauluissa näyttäisi minusta riittävän, mikäli puhutaan vain miehistä. Ei siis esimerkiksi Keine Tourist/innen, vaan karusti: Keine Touristen!

Tarkistin asian ja havaitsin, että sentään rikollisista ainakin voidaan puhua molemmissa perinteisissä suvuissa (kolmannesta en tiedä). Siis: Verbrecher und Verbrecherinnen.

Nykyisin tulee saksaa sen verran harvemmin käytettyä, etten tiedä, missä määrin sukupuolittuneisuus käytännössä muistetaan, ainakaan arkikielessä. Sitä paitsi se on erään tietyn mielipiteen mukaan kovasti väärin koko asia.

Mutta tuo Nietzschen Eselin jäi hieman mietityttämään.

Hollo varmasti käänsi sen aivan korrektisti: aasitar. Sen käyttö taitaa kuitenkin olla kovin (liian?) rajoittunutta.

Katsoin huvikseni google-kääntäjästä, joka yleensä takaa vähintäänkin hyvät naurut, jollei nyt juuri käyttökelpoisia synonyymejä. Siellä Eselin oli ilmeisesti kaikilla kielillä kutomakone. Oikeastaan siis Jenny.

Varsinaisesti Jenny (Kehruu-Jenny) kuitenkin muistaakseni oli tuon niin sanotun muulikoneen esiaste, joten käännös on joka suhteessa ns. syvältä.

Jotenkin tästä kaikesta jää sellainen tunne, että naissukupuolta on taas sorrettu. Vai miten päin se nyt menee?

Entä tuo käännös?

Jos vaikka näin:

Mies paljon miettii, vaiti suu

pian aasitar jo liukastuu!

Ei tämä kyllä ole mikään hyvä käännös. Sellaiseen vaadittaisiin kai luovaa mielikuvitusta ja ehkä tuo liukas jää (Glatteis) olisi korvattava jollakin toisella metaforalla.

Oli miten oli, Eselin/aasitar oli kuitenkin, kaikitenkin aikaansa edellä oleva sana kaikessa tasa-arvoisuudessaan!

Kyseessä ei siis ole aasintamma, vaan ihmissuvun täysivaltainen edustaja, jota verrataan tiettyyn toiseen lajiin, kuten miespuolisten yksilöiden kohdalla lienee tehty jo raamatullisista ajoista saakka. Nyt, näinä aikoina, tässäkin kohtaa siis huomioidaan naissukupuoli erikseen, minkä se täysin ansaitsee.

Toki on vaikea sanoa, missä vaiheessa tätä saavutusta pidetään vain puolinaisena ja koko kahden sukupuolen käytäntöä noita kaikkia kolmansia, neljänsiä ja muita sukupuolia sortavana. Ken elää, hän näkee.