"Onko opetus­hal­li­tuk­sella ja -ministeriöllä pallo hukassa, kun oh­jeet ovat se­ka­via, yli­re­a­goi­via ja suo­ma­lai­sen elä­män ta­van vas­tai­sia?"

Näitä sanoja keskustan entinen mi­nis­te­ri, eme­ri­ta­kan­sa­ne­dus­ta­ja Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la käytti hämmästellessään Sa­ta­kun­nan Kes­kus­ta­nais­ten 70-vuo­tis­juh­lassa 12. tammikuuuta 2020 opetushallituksen epäselviä ohjeita uskonnonopetukseen liittyen.

Pitkäaikainen keskustavaikuttaja ja viime vaalikauden jälkeen eduskunnasta jättäytynyt Sirkka-Liisa Anttila puolusti rohkeasti suomalaisten oikeutta uskonnonopetukseen.

"Mis­tä on tul­lut tämä suo­ma­lai­sel­le elä­män­muo­dol­le vie­ras suh­tau­tu­mi­nen us­kon­no­no­pe­tuk­seen?" Anttila kummasteli juhlapuheessaan, josta uutisoivat muun muassa Suomen Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa -lehti ja Seurakuntalainen -media.

Maa­han­muut­ta­jien ja mui­den vä­hem­mis­tö­jen us­kon­no­no­pe­tus pi­tää Anttilan mu­kaan rat­kais­ta puut­tu­mat­ta suo­ma­lais­ten enem­mis­tön us­kon­no­no­pe­tuk­seen.

"Vä­hem­mis­tö­jen oi­keu­det pi­tää tur­va­ta, mut­ta sitä ei voi teh­dä pois­ta­mal­la tai ra­joit­ta­mal­la val­ta­vä­es­tön oi­keuk­sia", hän alleviivasi.

Suomessa on jo pitkään keskusteltu "uskontoneutraaleista" joulujuhlien ja suvivirsien "versioista".

Suvivirsi, joulu ja muut perinteet edustavat perussuomalaisten puheenjohtajan, Jussi Halla-ahon mielestä sitä, että suomalaisilla on joukkona mukavaa.

"Siksi tällaiset perinteet on pilattava, vaikkapa muslimeja työkaluna käyttäen. Sitten suomalaisilla on vähän ikävämpää ja kurjempaa. Enemmistön kurjuus on vähemmistöpositiivista", Halla-aho analysoi sarkastisesti Facebookissa kesällä 2018.

Tämän vuoden puolella on kiivaasti pohdittu uskonnonopetuksen luonnetta ja mahdollisuutta siirtyä yhtenäistävään uskonnonopetukseen, jonka on väitetty muun muassa lisäävän niin oppilaiden kuin oppiaineidenkin yhdenvertaisuutta.

Uskonnonopetuksen muuttamisen tueksi Yle toteutti joulukuussa epämääräisesti muotoillun ja johdattelevan kyselyn, josta vastaukseksi saatiin väittämä, jonka mukaan suurin osa suomalaisista haluaa muuttaa koulujen uskonnonopetusta.

70 prosenttia suomalaisista kerrottiin antavan tukensa mallille, jossa kahden katsomusoppiaineen tilalle tulisi uusi yhteinen oppiaine, jossa tutustutaan maailman eri uskontoihin oppilaan omasta vakaumuksesta riippumatta.

Epäilemättä voitaneen kuitenkin olettaa, että varmasti monikaan vastaajista ei ole tiennyt, mistä kyselyssä tarkalleen on kyse ja ilman riittävää taustatietoa oli muodostanut hetken mielijohteesta umpimähkäisen mielikuvavastauksen, sillä kyselyssä esitetty kysymyskin oli jo lähtökohtaisesti muotoiltu näin ympäripyöreästi:

"Mitä mieltä olette siitä, että nykyinen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus korvattaisiin kaikille peruskoululaisille yhteisellä oppiaineella, jossa tutustutaan maailman uskontoihin oppilaan omasta vakaumuksesta riippumatta?"

Ylen taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi vain reilu 1 000 suomalaista eri puolilta maata joulukuussa ja Yle kiirehti välittömästi tiedottamaan nimenomaan opetusministeri ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin "tervehtivän keskustelua ilolla" ja sanovan, että peruskoulujen uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon korvaaminen kaikille oppilaille yhteisellä oppiaineella on "selvittämisen arvoinen ajatus".

Opetusministeri Li Andersson (vas.) on niin ikään ilmoittanut jo syyskuussa 2019 selvittävänsä, miten elämänkatsomustiedosta saisi kaikille vapaasti valittavan oppiaineen, vaikka lakimuutos ei ole mukana hallitusohjelmassa.

Hallituspuolueista keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ilmoitti puolueen olevan "avoin erilaisille selvityksille ja kokeiluille", mutta pitävän nykymallia "varsin toimivana".

Oppositiopuolueista perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät lämpene uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistämiselle.

"Pidämme tärkeänä suomalaisen kristillisen perinteen ylläpitoa", korosti perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.

"Nykyinen uskonnon opetuksen perusta on toimiva. Oman uskonnon tunteminen on osa yleissivistystä. Opetus ei ole tunnustuksellista", huomautti kokoomusryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

"Kannatan edelleen oman uskonnon opetusta", perusteli puolestaan kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.

Teologian maisteri ja kirjailija Leif Nummelan mukaan joulun alla usein käytävissä keskusteluissa kristillisen sanoman ja kristillisten laulujen esilläpitämisestä ja nyt uskonnonopetuksen sisältöä ja muotoa koskevassa kiistelyssä "esiintyy välillä erikoinen ajatusvirhe".

"Keskustelua käydään ikään kuin olisi olemassa toisaalta kristillinen sanoma ja kristilliset laulut ja toisaalta jonkinlainen neutraali tyhjiö, jossa opetus ja laulut eivät edusta mitään tiettyä maailmankatsomusta tai arvomaailmaa", Leif Nummela painottaa Uusi Tie -lehden pääkirjoituksessaan "Suomi maailmankatsomusten ja arvojen ristivedossa" 15. tammikuuta 2020.

Leif Nummela huomauttaa, että laulut, erilaiset juhlat ja uskonnonopetus nousevat aina jostakin todellisuuskäsityksestä ja maailmankatsomuksesta, joka puolestaan synnyttää tiettyjä arvovalintoja.

"Kun esimerkiksi argumentoidaan, että uskonnonopetus ei saa olla oman uskonnon opetusta vaan sen pitäisi olla jonkinlainen neutraali opetusaine, jossa esitellään kaikkia maailman uskontoja tasapuolisesti, tämä ei välttämättä itsessään johda neutraaliin lähestymistapaan."

Leif Nummela vääntää rautalangasta.

Silloin kun uskonnot esitellään ateistisesta maailmankatsomuksesta käsin - että minkäänlaista Jumalaa ei ole olemassa - ei sekään ole neutraali, vaan ateistinen lähestymistapa.

"Eikö eri uskontoihin ja maailmankatsomuksiin pikemminkin pitäisi antaa mahdollisuus tutustua niiden omista lähtökohdista käsin. Tätä mahdollisuutta me myös kristittyinä toivomme kristilliselle sanomalle", Nummela kirjoittaa.

Sama ongelma näkyy Leif Nummelan mielestä myös joululaulukeskustelussa. Laulut, joissa on kristillinen sisältö, kielletään. Samalla kuitenkin sellaisia lauluja pidetään sallittuina, joiden sanoma nousee ateistisesta maailmankatsomuksesta.

"Voidaan kysyä, että jos ei saa laulaa kristillisiä joululauluja, koska ne ovat ristiriidassa jonkun kuulijan vakaumuksen kanssa, pitäisikö silloin myös kieltää kaikki ne laulut, jotka ovat ristiriidassa jonkun ihmisen kristillisen vakaumuksen kanssa? Mitä silloin lopulta voidaan laulaa?" Leif Nummela huomioi ja lisää, että ei pidä erehtyä luulemaan yhteiskuntamme olevan siirtymässä jonkinlaiseen "maailmankatsomus- ja arvotyhjiöön":

"Sellaista ei pohjimmiltaan ole olemassa missään."

Leif Nummela ottaa esille esimerkiksi tapaukset, joissa kristillinen sisältö ei ole vaihtunut johonkin neutraaliin, vaan sen sijaan on tuotu esille noituutta ja aivan toisenlaista uskoa.

Sellaisia ovat vaikkapa lasten viettämä "noitapäivä" pääsiäisenä ja helsinkiläiskoulu, jossa järjestettiin "joululaulajaiset" ja joulujuhla korvattiin ”kulttuurijuhlalla”, jossa lapsille kerrottiin profeetta Muhammedin taivaaseenastumisesta.

Kristillinen sisältö ei siis ole vaihtunut johonkin neutraaliin!

Pitkäaikainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Ant­ti­la on ottanut voimakkaasti kantaa myös ih­mi­sen su­ku­puo­leen liit­ty­vään kes­kus­te­luun, joka muistuttaa selvästi edellä esitettyä keskustelua, jossa punavihreä äänekäs vähemmistö vaatii puuttumaan suo­ma­lais­ten enem­mis­tön us­kon­no­no­pe­tuk­seen.

Anttilan mu­kaan sukupuolia hämärryttävällä keskustelulla ollaan jopa va­hin­goit­ta­mas­sa her­käs­sä iäs­sä ole­via lap­sia ja nuo­ria.

Lähetettyään tiedotteen syyskuussa 2018, jossa hän tylytti voimakkaasti punavihreän vasemmiston piiristä kumpuavaa järjettömyyksiin asti menevää sukupuolineutraaliuden vaadetta kaikkialla yhteiskunnassa, Sirkka-Liisa Anttila kutsuttiin "hieromaan sopua" sukupuolisensitiivisestä koulukasvatuksesta Ylen Sannikka&Ukkola -ohjelmaan Ylen syvästi kunnioittaman, Ylen Trans-Perjantai -ohjelmastakin tutun, kaikki tietävää esittävän transaktivisti Riikka Aapalahden kanssa.

"Mitä pahaa siinä on? Tämä on ikiaikainen asia, että tänne synnytään tytöksi ja pojaksi. Se on erittäin tärkeä osa lapsen identiteettiä", Anttila peräänkuulutti kerrottuaan havahtuneensa asiaan luettuaan opetushallituksen vuonna 2018 alusta voimaan tulleet ohjeet siitä, että pitäisi häivyttää tyttö ja poika - eli mieluummin kutsua oppilaita nimellä.

Anttila toi esiin opettajien keskuudessa esiintyvän huolen siitä, että nyt on koettu suositeltavana mieluummin käyttää muuta ilmaisua kuin tyttöä ja poikaa, ja hän kertoi monen opettajan kanssa keskusteltuaan heidän olevan ihmeissään siitä, "mihin tällä oikein pyritään".

"Suuri enemmistö kuuluu tähän joukkoon, jonka puolesta nyt puhun", Anttila huomautti.

Sirkka-Liisa Anttilan mielestä vähemmistöjä pitää kunnioittaa ja ihmisoikeudet pitää olla kaikilla, mutta se ei voi johtaa siihen, että koko Suomessa siirrytään "yhteen totuuteen", joka alkaa hallita ja joka tässä tapauksessa on se, että lapsia ei kutsuta tytöiksi ja pojiksi:

"Suuri enemmistö joutuu tässä nyt tilanteeseen, jossa pieni vähemmistö määrääkin sen kaikkien muun tahdin."

Sirkka-Liisa Anttila vaatii tytöille ja pojille kasvurauhaa ja heidän saada olla "ihan omana itsenään".

"Tämän päivän yhteiskunnassa valitettavasti on semmoinen tilanne ja media on siihen yksi suuri syyllinen - kyseenalaistetaan nuorten tyttöjen ja poikien herkässä vaiheessa ollessa, niin kuuluttamalla perään koko ajan tätä poikkeavuutta ja sitä minä en pidä oikeana."

Sirkka-Liisa Anttila pitää suomalaisen yhteiskunnan yhtenä ongelmana tänä päivänä sitä, että täällä on tiettyjä ryhmiä, jotka katsovat oikeudekseen olla aina oikeassa ja muut mielipiteet ovat vääriä.

"Se ei voi olla sitä, että se joka on pieni ryhmä, määrittää sen koko isomman ryhmän edellytykset olla ja toimia."

Kyseinen Sannikka&Ukkola -ohjelman jakso kannattaa katsoa, sillä siinä on vieraana myös jääkiekkovalmentaja Juhani "Tami" Tamminen esittämässä varsin vertaansa vailla olevia, erittäin huomionarvoisia ja perusteltuja kommentteja ja huomautuksia jälleen kerran.

36-vuoden eduskuntataipaleen tehnyt Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on ottanut kantaa ja vaatinut tolkkua myös ilmastokeskusteluun.

"Käynnissä on erikoinen kilpalaulanta siitä, kuka ilmastonmuutoksen hillitsemisen nimissä ampuu Suomea eniten jalkaan, kuka eniten kieltää kaiken ja kuka eniten vie elämisen edellytyksiä koko maasta."

Anttila on huolissaan myös siitä, että yhteiskunnallinen keskustelu on aiheuttanut lapsille ja nuorille ilmastoahdistusta, joka voi aiheuttaa äärimmilleen vietynä jopa itsemurha-ajatuksia.

"Lapsia ja nuoria on syytä rauhoitella. Taivas ei ole putoamassamme niskaan tänään eikä huomennakaan."

Viime vaalikauden jälkeen eduskunnasta jättäytynyt pitkäaikainen keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on uskaltanut arvostella voimakkaasti myöskin huhtikuun lopussa 2019 keskustan hallituspuheita ja oli jo tuolloin sitä mieltä, että keskustan paikka olisi ollut tällä vaalikaudella oppositiossa kansan eduskuntavaaleissa puolueelle antaman "poikkeuksellisen vakavan epäluottamuslauseen" takia.