Professori Jan Blomgren: Energiakriisin todelliset syyt

Videot to 08.09.2022 23:19

"Rikomme EU:n määräyksiä ennemmin kuin vaarannamme maamme sähkönjakelun, koska sähköverkon katkoksista aiheutuu suurempi haitta", toteaa ydinfysiikan professori Jan Blomgren.

Videossa on suomenkielinen tekstitys.

Tämä puolen tunnin silmiä avaava luento energiakriisin ja sähköverkon lainalaisuuksista tulee jokaisen ministerin, kansanedustajan ja heidän avustajiensa katsoa ja kuunnella ajatuksella. 

Luennon katsomista (ja sisällön ymmärtämistä) voisi hyvin myös pitää esivaatimuksena jokaiselle energiakeskusteluun osallistuvalle.

Professori Jan Blomgren tulisi ehdottomasti kutsua Suomen eduskuntaan pitämään tämä sama luento koko suurelle salille energiatalouden perusteista - muuttumattomista luonnon laeista, joihin valtakunnallisen sähköverkon toiminta perustuu. 

Muutamia keskeisiä poimintoja Blomgrenin erinomaisesta esityksestä:

  • Sähköverkon koko toiminta perustuu siihen, että tuotantoa täytyy voida ohjata ja säätää usein jopa tuhannesosasekunnin tarkkuudella kulloisenkin kulutuksen mukaan reaaliajassa. 
  • Mikään valtio historiassa ei ole vielä onnistunut luomaan luotettavasti toimivaa valtakunnallista sähköverkkoa, joka toimisi pienten voimaloiden generaattoreiden varassa.
  • Valtakunnallisen sähköverkon toimintavarmuus perustuu SUURIIN generaattoreihin. Suuria generaattoreita puolestaan voi nykyisin pyörittää vain ydinvoimalla, vesivoimalla tai fossiilisilla polttoaineilla. 
  • Tuuli- ja aurinkovoima kykenee epätasaisen luonteensa vuoksi toimimaan vain suuriin generaattoreihin perustuvan sähköverkon pienenä lisänä. Tämä perustuu fysiikan lakeihin ja nykyisten sähköverkkojen tekniseen toteutukseen. 
  • Uusien sähköverkkojen ja tuotantolaitosten rakentaminen kestää aina yli 10 vuotta. Nykyisen poliittisin päätöksin luodun kriisin selvittämiseen ja korjaamiseen menee vähintään tuo kymmenen vuotta, vaikka korjaustoimenpiteisiin ryhdyttäisiin nyt heti.
  • Energian hinnat alkoivat räjähdysmäisesti nousta jo puoli vuotta ennen Ukrainan sotaa. Energiakriisi on ennen sotaa tehtyjen poliittisten päätösten hedelmää.
  • Tanskan tuulivoima pysyy pystyssä vain ja ainoastaan Ruotsin ja Saksan runkoverkkopalvelujen avulla. Ilman Ruotsin ja Saksan tarjoamia suurten generaattoreiden varassa toimivia verkkoja, Tanskan tuulivoimaverkko kaatuu heti kun tuuli hetkeksi tyyntyy. 
  • Suomi ei käytännössä pysty siirtämään sähköä Saksaan kuin Ruotsin kautta ja Ruotsin siirtokapasiteetti on jo nyt ajettu lähes äärirajoille.
  • Norja on taas kerran toiminut fiksummin ja rakentanut suorat vientilinjat Isoon Britanniaan ja Saksaan (Ruotsin ja Tanskan ohi).
  • Nykyään tiedetään, että tuulivoimaa ei voida tasata pohjoismaiden ja pohjois-Euroopan maiden välillä, koska tuuliolosuhteet Alppien pohjoispuolella ovat useimmiten samanlaiset: kaikkialla on suunnilleen yhtä tyyntä tai tuulista samaan aikaan. 
  • Sähköä ei kyetä vielä suuressa mittakaavassa varastoimaan tehokkaasti. Vesivoima on hyötysuhteeltaan tehokkain varastointitapa (akut teknisesti hyötysuhteeltaan parempia, mutta litiumin saatavuus ja hinta valtakunnan verkon mittakaavassa vielä ongelma), mutta vesivoiman nykyinen tasaava kapasiteetti on ainakin Ruotsissa jo täysin käytetty. Tanskassa ei taloudellista vesivoimaa voi edes harkita, koska ei ole vaadittavia korkeuseroja. Vety- ja muut tuotetut polttoaineet tuottavat parhaimmillaan takaisin vain n. 33% alkuperäisestä energiasta:  3 MW sähköllä voidaan siis tuottaa polttoainetta määrä, josta saadaan polttamalla enintään 1 MW takaisin.
  • Nykyisen pörssihinnoittelun vuoksi hintakriisi leviää aina kaikkiin mukana oleviin maihin, koska yhtiöillä on luontainen paine myydä sähköä sinne, mistä siitä saa parhaan hinnan. Se nostaa nykyisillä pelisäännöillä paikalliset hinnat aina lähelle samaa tasoa kuin kalleimmassa maassa. Myyntiä ja tasausta rajoittaa siirtokapasiteetti. 
  • Hyvänä uutisena puheesta: Suomi saattaa olla ensimmäistä kertaa energiaomavarainen vuoden vaihteessa, mikäli Olkiluoto 3 saadaan aikataulussaan käyttöön täydellä kapasiteetillaan. (Käytännössä Suomi on kuitenkin velvollinen viemään osan sähköstä Baltiaan). 
  • Energian hinta vaikuttaa kaiken muun hintaan. Energiakriisi aiheuttaa sen, että sekä inflaatio, että massatyöttömyys räjähtävät samaan aikaan. 

Puheessaan professori Jan Blomgren ei eksynyt eikä jäänyt jumittamaan päästöistä puhumiseen vaan fokus pysyi kirkkaasti siinä miten nykyinen sähköverkko toimii - jos sen ylipäätään halutaan toimivan - ja mitä sen luotettava ylläpitäminen teknisesti vaatii.  

Jos sähköverkko ei toimi luotettavasti, sillä on massiiviset seuraukset koko yhteiskunnan toimivuudelle, taloudelle ja turvallisuudelle.

 

 

EDIT 10.9.: Lukijapalautteen perusteella täsmennetty yhteenvedossa kohta, jossa mainittiin vesivoiman olevan hyötysuhteeltaan paras sähkön varastointitapa. Teknisesti akut ovat hyötysuhteeltaan paras varastointitapa, mutta valtakunnan verkon mittakaavassa eivät vielä hintalapultaan eivätkä litiumin saatavuuden näkökulmasta realistinen vaihtoehto (kuten Blomgren luennossaan mainitsee). 

 

Jukka Rahkonen to 08.09. 23:19

blogit

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03. 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03. 08:51

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41