Blogi: Petteri Hiienkoski, ma 01.04.2019 19:58

Uuden Seelannin terrori-iskusta epäillyn manifesti paljastaa III: Eurooppalaisen identiteetin jäljillä

Christchurchin terrori-iskusta epäillyn Brenton Tarrantin julkaiseman The Great Replacement -manifestin nimestä (suom. "Suuri Korvautuminen") voi päätellä mikä on hänen päähuolensa. Se on massiivista maahanmuuttoa seuraava "valkoisten" korvautuminen "ei-valkoisilla". Hän käyttää tästä nimitystä "valkoinen kansanmurha" (white genocide). "Valkoisuus" tarkoittaa manifestin kirjoittajalle "rodullista, etnistä ja kulttuurista eurooppalaisuutta".

Valtamediassa "valkoisen kansanmurhan" on kuitenkin kapeasti tulkittu tarkoittavan "valkoisen rodun" järjestelmällistä tappamista sukupuuttoon. Se on ollut helppo leimata niin sanotuksi salaliittoteoriaksi. Huolen väestönvaihdoksesta on yksioikoisesti puolestaan väitetty tarkoittavan "valkoisen ylivallan" (white supremacy) kannattamista.

Vaikka "valkoisen ylivallan" kannattajat saattavat retoriikassaan vedota "valkoiseen kansanmurhaan", täsmällisesti ottaen kysymys on eri asioista. Olisiko valtamedian tarve edistää poliittista korrektiutta saattanut ohittaa velvollisuuden pitäytyä täsmällisesti tosiasioihin?

Rasismin käsitteen epämääräisyys ja toistaan poikkeavat määritelmät

Tarrant myöntää olevansa "rasisti". Tämän kuten monen muunkin termin merkitys on kuitenkin hämärtynyt. Sitä on näet käytetty epämääräisesti ilman asiallisia perusteita keskenään keskenään eri tavoin ajattelevien ihmisten mustamaalaamiseen.

Yleensä rasistilla tarkoitetaan henkilöä, joka pitää yhtä rotua ihmisarvoltaan toista ylivertaisempana, jolloin hän saattaa hyväksyä myös rotusorron. Tämä sopii sekä "valkoisen" että "mustan" ja "keltaisen" ylivallan kannattajiin. Manifestin kirjoittaja näyttää kuitenkin määrittelevän rasismin poikkeuksellisesti niin, että siinä ainoastaan tunnustetaan se tosiasia, että ihmisten välillä on rodullisia eroja (racial differences exist), etnisistä ja kulttuurisista eroista puhumattakaan – siis ilman rotuun perustuvaa arvottamista.

Siihen, miten evoluutioteorian "isänä" pidetty Charles Darwin (1809–1882) sovelsi teoriaansa ihmiseen, kuului myös ihmisrotujen arvottaminen. Valtamediassa yleensä vaietaan siitä, että modernin (arvottavan) rasismin juuret ovat darwinismissa, joka ilmeni myös siihen perustuvassa eugeniikassa (eli rodunjalostusopissa). Rasismi tuskin olisi terminä niin latautunut, elleivät kansallissosialistit (natsit) aikanaan olisi edenneet darwinismin soveltamisessaan kokonaisten ihmisryhmien murhaamiseen saksalaisella järjestelmällisyydellä. 

Tarrant kiistää olevansa ksenofoobikko (eli muukalaiskammoinen) tai islamofoobikko. Täsmennykset vaikuttavat yhdenmukaisilta manifestin muun sisällön kanssa. "Rasismistaan" huolimatta terrori-iskun motiivi ei kirjoittajan mukaan ollut sinänsä rasistinen. Tämäkin viittaa siihen, ettei hän manifestissaan lue itseään "valkoisen ylivallan" kannattajaksi. Terrori-iskuun kuitenkin sisältyi hänen mukaansa "rasistinen osatekijä" (a racial component). Sellaiseksi hän nimeää "syntyvyysasteen" (fertility rate), joka muslimeilla on eurooppalaisia keskimääräistä korkeampi.

Identiteettipolitiikasta Euroopan identitaariseen liikkeeseen

Huoli oman kansan rodullisesta, etnisestä ja kulttuurisesta säilymisestä on sinänsä oikeutettu. Yleensä sen tunnustavat näennäissuvaitsevaiset vihervasemmistoliberaalit ainakin niin sanottujen alkuperäiskansojen (aborginaalit) kohdalla. Väestöennusteet viittaavat siihen, ettei huoli ole perusteeton Euroopan kansojenkaan kohdalla.

Manifestin kirjoittaja on australialainen. Hän kertoo syntyneensä perheeseen, jossa on skottilaista, irlantilaista ja englantilaista verenperintöä. Siitä huolimatta hän ei identifioidu britteihin eikä australialaisiin, joista monilla on brittijuuret. Sen sijaan hän identifioituu rodullisesti, etnisesti ja kulttuurisesti eurooppalaisuuteen.

Tämä ei sinänsä poikkea siitä, että joku toinen identifioituu muslimiyhteisöön tai heimoon, proletariaattiin tai prekariaattiin, naissukupuoleen tai matriarkaattiin, eläinkuntaan tai johonkin seksuaalivähemmistöön. Identiteettipolitiikassa tätä samastumista hyödynnetään kannattajien rekrytoimiseksi ja mobilisoimiseksi tukemaan valtapoliittisia tavoitteita. Länsimaisen demokratian ja oikeusvaltion kannalta olennaista on se, että hyväkään tarkoitus EI oikeuta laittomuuksiin, saati väkivaltaan muita kohtaan.

Identifioituminen eurooppalaisuuteen on ominaista myös "Identitaariselle Liikkeelle" (Identitarian Movement). Liike on muodostunut paikallisesti ja maakohtaisesti eikä sillä ole yhteistä katto-organisaatiota. Tarrantin uutisoitiin lahjoittaneen rahaa Itävallassa toimiville identitaareille noin vuosi sitten. Heidän johtajansa myönsi lahjoituksen mutta ilmoitti, ettei heillä ole yhteyksiä terrori-iskusta epäiltyyn. Kirjoittaja kertoo manifestissa sponsoroineensa monia nationalistisia ryhmiä

Liike (Génération Identitaire) sai alkunsa Ranskan "Uuden Oikeiston" (Nouvelle Droite) piiristä vuonna 2002. Se on kasvanut paneurooppalaiseksi nuorisoliikkeeksi, joka ilmoittaa suojelevansa eurooppalaista identiteettiä ja Euroopan maiden kantaväestön "yhteistä perintöä".

Identitaarit irtisanoutuvat äärioikeistosta, natsismista ja anti-semitismista (eli juutalaisvastaisuudesta), ja ilmoittavat olevansa "meta-poliittinen projekti". Heitä on kutsuttu myös uusoikeistolaisiksi "hipstereiksi". He korostavat eurooppalaista "kulttuuri-identiteettiä" eivät "rotua" kuten Tarrant manifestissaan.

Paneurooppalainen identiteetti ja euronationalismi

Tarrant myös myöntää olevansa fasisti. Historian henkilöistä lähimpänä (mostly agree) hänen käsityksiään on Oswald Mosley. Sir Oswald Ernald Mosley (1896–1980) oli brittipoliitikko, joka vuonna 1932 perusti Brittiläisen fasistien unionin (British Union of Fascists) ja vuonna 1948 Unioniliikkeen (Union Movement). Kapeamman maa-perusteisen ​​nationalismin sijasta Unioniliike korosti paneurooppalaista nationalismia.

Paneurooppalaisen identiteetin (pan-European identity) juuret ovat Richard Coudenhove-Kalergin (1894–1972) ajatuksille perustuvassa paneurooppalaisessa liikkeessä (Pan-European Union PEU), joka muodostui jo 1920-luvulla.

Tarrantin ihaileman Mosleyn "Eurooppa kansakunta" (Europe-a-Nation) -politiikan tavoitteena oli Euroopan yhdentyminen yhdeksi poliittiseksi kokonaisuudeksi. Se johti mannereurooppalaisten sisarpuolueiden kanssa ensin Euroopan sosiaalisen liikkeen (European Social Movement ESM) perustamiseen vuonna 1951 ja Euroopan Kansallispuolueen (National Party of Europe NPE) perustamiseen sen seuraajaksi vuonna 1962. Tavoitteet muistuttivat sitä millaiseksi EU rakenteellisesti myöhemmin kehittyi.

Euroopan Unionin identiteettikriisi

Euroopan yhdentymisen nykyiset edistäjät eivät yleensä yhdistä ideologiaansa paneurooppalaiseen nationalismiin (pan-European nationalism). EU-ideologian perusteet liittyvät epämääräiseen "postmoderniin maailmanjärjestykseen" (postmodern world order), jolle ominaista on "identiteetin monimuotoisuus" (diversity of identity) ja "arvojen yhteisöllisyys" (commonality of values).

Näiden riittävyyttä eurooppalaisen identiteetin perustaksi epäilevät ovat puhuneet "uuden tyyppisen europatriotismin" (a new kind of Euro-patriotism) kehittelemisen tarpeesta. Tämä puolestaan näyttää tulevan melko lähellä eurooppalaista nationalismia, joka manifestin mukaan innoitti sen kirjoittajaa terrori-iskuun. Maa-kohtainen kansallinen tai kulttuurinen identiteetti nähdään EU:ssa kuitenkin uhkana Euroopan ylikansalliselle (supranational Europe) yhdentämiselle.

Uusfasistit tai äärioikeistolaiset hylkäsivät paneurooppalaisen nationalismin 1970-luvun jälkeen. Sen korvasi kansallisen identiteetin elpyminen ja "euroskeptismi" (Euroscepticism) sekä nykyään yhä avoimempi EU-vastaisuus (anti-EUism).

Euroskeptisyys ja EU-vastaisuus eivät suinkaan rajaudu uusfasisteihin tai äärioikeistolaisiin. Niitä esiintyy laajasti läpi poliittisen kentän vasemmistosta oikeistoon ja etenkin niin sanotuissa populistipuolueissa. Myös perinteinen kansallismielisyys on jatkanut vahvistumistaan.

Paneurooppalainen etnonationalisti

Tarrant puolestaan näyttää kannattavan eurooppalaista etnonationalismia, kuten identitaarinen liikekin. Jälkimmäinen korostaa kulttuuri-identiteettiä, Tarrant puolestaan "valkoista" rotua. Manifestissa hänen fasisminsa ilmenee siis sen paneurooppalaisessa muodossa sekä toisaalta väkivallan ja sodan ihannointina.

Tämän perusteella on johdonmukaista, että hän kiistää olevansa natsi tai uusnatsi tai antisemitisti. Natsismin (eli kansallissosialismin) hän rajaa historiaan kuuluvaksi ilmiöksi, uusnatsismia hän pitää epämääräisenä käsitteenä. Hänen "valkoinen" etnonationalisminsa ei ole luonteeltaan kansallista vaan paneurooppalaista.

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski ma 01.04. 19:58

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Koronavirustaudin maailmanlaajuinen tuhovoima pandemiavertailussa

la 09.05. 16:34

Suomalaisilla on oikeus tietää mitä hallitus on tekemässä

to 23.04. 01:34

Maassa nimeltä Suomi: Surullinen tarina Sanna Marinin hallituksesta

ke 01.04. 16:17

Koronakriisin synkkä varjo Suomen yllä

to 26.03. 01:08

Suomi tarvitsee poikkeusoloja vastaavan hallituksen

pe 20.03. 22:14

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12. 14:45

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09. 01:15

Kunnioitetaanko koululaitoksessa enää ihmisoikeuksia?

ti 13.08. 00:15

Pettikö pääministerin tähystys Airiston veneturmassa: onko ideologia turvallisuutta tärkeämpää?

pe 09.08. 22:49

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06. 22:22

blogit

Vieraskynä

Pedofiilipropagandaa sukupuolentutkimuksen peruskurssilla

la 16.05.2020 23:43

Juha Ahvio

Se on salaliittoteoria!

to 21.05.2020 23:17

Professorin Ajatuksia

Se on laatu eikä määrä - mutta miten lasku maksetaan?

to 21.05.2020 23:11

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Koronaviruksen lentoon lähtö: näyttö vihervasemmiston viisaudesta

to 21.05.2020 23:13

Petteri Hiienkoski

Koronavirustaudin maailmanlaajuinen tuhovoima pandemiavertailussa

la 09.05.2020 16:34

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Euron purkaminen pysäyttäisi liittovaltiokehityksen

la 25.04.2020 12:03

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Logged in: Loisivatko hikikomoreiksi vetäytyneet suomalaisnuorukaiset?

ma 20.04.2020 01:30

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Vihriälän visio: Suomesta tautinen Kurjala

la 16.05.2020 23:13

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Älä koskaan luota Ylen uutisointiin tarkistamatta faktoja

ti 28.04.2020 09:51

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Kuinka suomalaisten rahat huijataan?

su 24.05.2020 23:20

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Poikkeukselliset ajat

to 16.04.2020 12:37

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Monikulttuurisuus tuhoaa luottamuksen yhteiskunnassa

to 21.05.2020 23:28

Timo Vihavainen

Outoja pohjolan kansoja

to 21.05.2020 23:12

Matti Viren

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05.2020 23:15