Blogi: Petteri Hiienkoski, ti 04.01.2022 00:01

Miksi koronarokotetta vastustetaan?

Valtamedian yksipuolisella ja sen takia harhaanjohtavalla uutis- ja ajankohtaistarjonnalla on taipumuksena paitsi politisoida, myös polarisoida käsittelemiään aiheita. Näin on tapahtunut myös koronavirusta ja koronarokotetta koskevassa journalismissa.

Sen sijaan, että valtamedia suhtautuisi vallankäyttäjien toteuttamaan rokotekampanjaan kriittisesti – kuten vapaassa länsimaisessa demokratiassa voisi perustellusti olettaa tapahtuvan – se näyttää "vastuullisen journalismin" harjoittajana asettuneen propagoimaan kampanjan puolesta. Sillä on sen takia taipumus leimata "valtion vastustajiksi" – kuten totalitarismissa on tapana – samaan kategoriaan kaikki, jotka suhtautuvat rokotteeseen kriittisesti.

Kuinka hyvin se mielikuva, minkä valtamedia on rokotekampanjaan kriittisesti suhtautuvista maalannut, vastaa todellisuutta? Mielestäni kriittinen suhtautuminen koronarokotuksiin on paitsi moninaisempaa ja monenkirjavampaa, myös huomattavasti eriasteisempaa kuin valtamedia esittää.

Rokotekritiikki myös perustuu toisistaan poikkeaviin syihin. Toisin kuin valtamedian uutisoinnista voisi päätellä, rokotekriitikot eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Tämä joukko on varsin heterogeeninen ja sen sisällä on erilaisia ja keskenään jopa täysin vastakkaisia käsityksiä koronavirukseen ja rokotteeseen liittyen.

Mielestäni verraten pieni osa rokotekriitikoista kuuluu niihin, jotka ovat muutenkin rokote- tai lääkevastaisia, siis sellaisia, jotka vastustavat rokotteita tai lääkkeitä aina ja kaikkialla.

Huomattavasti suurempi osa kriitikoista taitaa kuulua niihin, jotka vastustavat tai kritisoivat ensisijaisesti rokotekampanjaan tai sen toteutukseen liittyviä kyseenalaisia piirteitä, kuten pakkorokotuksia, mitä koronapassin vaatiminen käytännössä tarkoittaa, tai perusterveiden lasten ja nuorten massarokotuksia.

Näiden ryhmien väliin mahtuu lisäksi lukemattomia sellaisia, jotka syystä tai toisesta suhtautuvat kielteisesti tai varauksellisesti nimenomaan tähän koronarokotteeseen ja sen turvallisuuteen.

Rokotekritiikin ensisijainen motiivi näyttäisi perustuvan johonkin seuraavista pääryhmistä:

1) Poliittisideologiset syyt

2) Uskonnolliset syyt

3) Terveydelliset syyt

4) ”Salaliittoteoreettiset” syyt

ROKOTEKRITIIKIN MOTIIVIT

1) Poliittisideologiset syyt

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka näkevät rokotekampanjan osana maailmanlaajuista vallankeskittämistä, joka tähtää kansallisvaltioiden sekä länsimaisen kansanvallan ja yksilönvapauksien tuhoamiseen. Vallankeskittämisen ja ihmisten valvonnan lisäämisen taustalla voidaan nähdä elitistisiä taloudellisia ja valtapoliittisia intressejä.

Jos kriittisyys perustuu siihen, että rokotekampanjan taustalla ajatellaan olevan ensisijaisesti rahan ja vallan tavoittelu, ei välttämättä ole olennaista se, mikä on rokotteen teho, eivätkä edes sen terveydelliset vaikutukset.

2) Uskonnolliset syyt

Toiseen ryhmään kuuluvat antavat rokotekampanjalle uskonnollisen merkityksen. He saattavat uskoa, että tämä rokote liittää rokotettavat tavalla tai toisella Jumalan vastustajan leiriin, mikä tappaa heidät joko ruumiin tai sielun puolesta.

Toisaalta saatetaan ajatella, että rokotteen ottaminen on osoitus epäuskosta: Jumalan huolenpidon sijasta luotetaan inhimilliseen apuun tai jopa demoniseen asiaan, mitä sen takia pidetään tässä tapauksessa suorastaan synnillisenä valintana.

3) Terveydelliset syyt

Kolmannessa ryhmässä rokotetta arvioidaan sen mahdollisten hyötyjen ja haittojen sekä siihen ja tautiin liittyvien terveydellisten riskien perusteella.

Miksi rokottaa, jos siitä mahdollisesti seuraavat haitat ovat suurempia kuin taudista mahdollisesti seuraavat haitat? Tai miksi rokottaa, jos rokotteeseen liittyvät riskit ovat suurempia siitä mahdollisesti saatavat hyödyt?

Kriittinen suhtautuminen ja epäluulot perustuvat ensisijaisesti siihen, että kysymyksessä on uudentyyppinen rokoteteknologia, joka on otettu käyttöön poikkeusmenettelyllä ja massarokotukset on käynnistetty ilman luotettavaa tietoa rokotteen tehosta ja normaalisti vaadittavia kliinisiä testejä rokotteen pitkäaikaisvaikutuksista.

Varauksellisuutta lisää luonnollisesti se, ettei rokote ole tehonnut alussa luvatulla tavalla. Kriittisyys perusterveiden lasten ja nuorten massarokotuksia kohtaan perustuu lääketieteessäkin normaalisti sovellettavaan varovaisuusperiaateeseen. Tämä liittyy myös huoleen vähenevän väestön tulevaisuudesta ja olemassaolosta.

4) ”Salaliittoteoreettiset” syyt

Neljännessä ryhmässä rokotekritiikki perustuu ”salaliittoteoreettisiin” syihin. Siihen kuuluvat tavallaan yhdistelevät muiden pääryhmien motiiveja olettamansa salahankkeen taakse. Salaliittoteorialla tarkoitan salaista hanketta, jonka olemassaololle ei ole osoittaa todennettavissa olevia perusteita.

"Salaliittoteoreettinen" motiivi vastustaa koronarokotetta lähtee yleensä siitä, ettei rokotekampanjan tarkoitus alun alkaenkaan ollut suojella ihmisiä ja heidän terveyttään, vaan päinvastoin vahingoittaa heitä joko tappamalla tai altistamalla heitä virukselle.

Taustalla on ajatus salaliitosta, joka tähtää joko väestömäärän vähentämiseen maailmassa (esimerkiksi oletetun ilmastokatastrofin välttämiseksi) tai väestön tekemiseksi riippuvaisiksi toistuvista rokotteista (joko rokotemyynnin edistämiseksi tai ihmisten geneettiseksi manipuloimiseksi). Käsitykseni mukaan näille käsityksille ei ole osoittaa todennettavissa olevia perusteita.

SUMMASUMMARUM

Huolimatta ”vastuulliselta” valtamedialta saamastaan tuesta viranomaiset ovat mielestäni vastaneet melko huonosti moniin niistä syistä, jotka motivoivat rokotteeseen varauksellisesti suhtautuvien kannanmuodostusta. Viestinnälliset vaikuttamiskeinot, joilla viranomaiset ovat rokotekampanjaa ”vastuullisen” valtamedian myötävaikutuksella edistäneet, ovat itse asiassa osaltaan vain vahvistaneet rokotekriittisyyttä.

Propagandasta (ja markkinoinnista) tuttu manipulointi ja suostuttelu toimii yleensä suuriin ihmisjoukkoihin, mutta herättää helposti vastareaktion kriittisissä mediankäyttäjissä heidän tunnistaessaan käytetyt keinot.

Sosiaalinen media tarjoaa nykyään erilaisia vertaisryhmiä, joissa on valtamedian tarjonnasta poikkeavaa ja sitä kritisoivaa tietoa. Myös tietoisuus käytetyistä vaikuttamiskeinoista voi lisääntyä näiden kautta. Media on murroksessa.

 

Petteri Hiienkoski ti 04.01. 00:01

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?

pe 20.05. 17:31

Suurvaltapoliittinen peilikuva Ukrainan kriisille

su 01.05. 17:10

Verbaalimuilutuksista totalitarismiin

pe 18.03. 23:18

Natosta ja suurvaltapolitiikasta inhorealistisesta näkökulmasta

la 05.03. 04:19

Miksi koronarokotetta vastustetaan?

ti 04.01. 00:01

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05. 18:06

Äänekkäästi vaiettu väestökato

pe 09.04. 17:23

Facebook bannaa yli kolmen vuoden takaisista päivityksistä?

pe 05.03. 19:50

Antisemitismi III: Seemiläisiä, heprealaisia, israelilaisia vai juutalaisia?

la 23.01. 23:04

Poliittisesti epäkorrekti kansanpresidentti

to 21.01. 16:11

blogit

Vieraskynä

Covid tarinani 2020-2022

ke 09.03.2022 00:04

Juha Ahvio

Suomi liittyy ylpeästi NATO:n jäseneksi

ti 17.05.2022 23:26

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?

pe 20.05.2022 17:31

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittävän ajoissa pois EU:sta

pe 13.05.2022 12:27

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Suomi-neitou Natoon?

ti 12.04.2022 23:57

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

WEF:n Klaus Schwabin ja Yuval Hararin humpuukiajattelu esti terveysviranomaisia saavuttamasta korkeaa koronarokotuskattavuutta ympäri maailmaa

su 15.05.2022 13:00

Heikki Porkka

Terrorismista, viher- ja demarihulluudesta sekä kokoomuslaisesta tragikomiikasta Suomen Nato-matkalla

ke 25.05.2022 13:12

Tapio Puolimatka

Christiaan W.J.M. Allting von Geusau: Totalitarismi ja epäinhimillistämisen viisi vaihetta

ke 25.05.2022 11:04

Olli Pusa

Putin Hitlerin saappaissa

ti 10.05.2022 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01.2022 23:48

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44