Mitä tekoäly sanoo islamisaatiosta ja väestönvaihdoksesta – ovatko ne salaliittoteorioita? Tekoälyn vastaus noudattelee molempien kohdalla samaa kaavaa. Seuraava vastaus koskee islamisaatiota:

”Ei, se ei ole salaliittoteoria, jos sillä tarkoitetaan maahanmuuton myötä tapahtuvaa todellista uskonnollista ja demografista muutosta, johon liittyy yhteiskunnallisia integraatiohaasteita.”

Tekoälyn mukaan edellä mainittuja käsitteitä voidaan pitää salaliittoteorioina vain, jos niillä tarkoitetaan suunnitelmallista Euroopan islamisoimista ja väestön vaihtamista. Perussuomalaiset eivät tapaa käyttää termejä tässä merkityksessä.

Aloin miettiä islamisaatiota jälleen, kun Malmin lähistöllä asuva kaverini soitteli minulle eilen ja kertoi islamisaation etenevän Malmilla näkyvästi ja nopeasti. Huntuja ja kasvotkin peittäviä kaapuja näkyy aina vain enemmän. Totesimme, että aiemmin minä olin huolestuneempi islamisaatiosta ja hän Venäjästä, mutta nyt tilanne onkin kääntynyt päinvastaiseksi. Olemme silti kumpikin hyvin huolestuneita molemmista.

Omaa huoltani on vähentänyt muistissani ollut tutkimustieto, jonka mukaan kuitenkin noin puolet muslimimaahanmuuttajista maallistuisi Euroopassa. Muistan, että tieto on peräisin varmaan reilusti yli vuosikymmenen takaa matemaattistieteelliseltä phys.org-sivustolta. Päätin kysyä Googlen tekoälyltä Eurooppaan muuttaneiden muslimien maallistumisesta.

Täydellinen islamin jättäminen (itsensä määrittely uskonnottomaksi tai kääntyminen) on Euroopassa suhteellisen vähäistä mutta näkyvää. Vain noin 10–20 % muslimitaustaisista maallistuu niin pitkälle, etteivät he enää määrittele itseään muslimeiksi. Tekoäly esittää tämän saman luvun myös toisen polven muslimien yhteydessä. Kolmannenkin polven muslimeista eurooppalaisten seurantatutkimusten (kuten ResearchGate-alustalla julkaistujen katsauksien) mukaan yhä yli 70-80% identifioituu muslimeiksi. joten islam on muslimeilla hyvin pysyvä identiteetin osatekijä.

Toisaalta suuri osa Euroopan muslimeista (arviolta 30–50 %) kokee vahvaa kulttuurista maallistumista ja integraatiota eurooppalaiseen elämänmenoon. Vaikka nämä muslimit eivät uskontoa enää harjoitakaan kovin aktiivisesti tai lainkaan, identifioituminen muslimiksi pitää heitä osana muslimiyhteisöä, jossa tapahtuu aina muutosta myös vastakkaiseen suuntaan eli tiukempaan uskonnon harjoittamisen suuntaan.

Edelleen tekoälyn vastauksen mukaan muslimiväestön osuuden kasvun myötä maallistumiskehitys voi yhteisötasolla hidastua tai jopa kääntyä uskonnollistumiseksi, mennä takapakkia. Tämänhän voi jokainen päätelläkin mielikuvissaan, kuinka muslimien osuuden kasvaessa etenkin alueellisesti, sosiaalinen kontrolli vahvistuu. Suuremman yhteisön sisällä sosiaalinen paine noudattaa uskonnollisia normeja kasvaa.

Sosiologiset tutkimukset, kuten Pew Research Centerin raportit, osoittavat islamin säilyttävän asemansa Euroopassa vahvemmin kuin perinteinen kristinusko, joten vastaavaa maallistumiskehitystä ei voi odottaa islamin kohdalla, vaikka moni vihervasemmistossa yleensä rinnastaa nämä kaksi sekä rakenteellisesti että sisältönsä puolesta hyvin erilaista uskontoa toisiinsa.

Tekoäly tietää myös kertoa, kuinka internet vahvistaa islamilaista yhteisöä Euroopassa. Myös muslimien kokema syrjintä – olipa se kuvitteellista tai itse aiheutettua tahi ei – sysää muslimeita entistä enemmän islamilaisten arvojen ja elämäntavan pariin.

Tämän pienen kotikutoisen tutkielman tehtyäni tekoälyn jeesaamana alan taas kallistua pitämään islamisaatiota merkittävänä uhkana Euroopalle. Islamisaation torjumiseksi kaikki muut keinot ovat pelkkää resurssien haaskausta, paitsi maahanmuuttopolitiikan tiukentamiseen keskittyminen niiltä osin, kuin maahanmuutto on uhka vapaalle, turvalliselle, tasa-arvoiselle ja hyvinvoivalle yhteiskunnallemme.

Kirjoittaja on Perussuomalaisten Espoon kaupunginvaltuutettu ja ryhmäpuheenjohtaja.