Blogi: Matti Viren, ke 01.05.2019 21:22

Mistä pitäisi keskustella?

On vähän ymmälläni siitä, mikä on eurovaalien teema? Mistä asiasta pitäisi väitellä? Mikä asia erottaa eri puolueita ja ehdokkaita?

Vaalikoneiden mukaan tärkein teema on ilmaston muutos, mutta ihan oikeasti, en oikein ymmärrä, miten se voi olla näiden vaalien kärkiteema. Ei kai Euroopan parlamentti päätä maapallon lämpötilasta! Vai voiko se päättä jopa maailmankaikkeuden laajenemisesta. Joidenkin mielestä se voi päättä ihmisten ruokavaliosta tai liikkumismuodosta, mutta epäilen vahvasti, että nämä asiat kuuluvat EU:n rooteliin. Mitähän olisi tapahtunut EU-kansanäänestyksessä, jos olisi kerrottu, että neljännesvuosisata myöhemmin EU aikoo päättää kansalaisten jääkaapin sisällöstä?

Vaalimainoksissa useimmin toistuva teema on ”eurooppalaiset arvot”, joita kaikki kertovat puolustavansa. Mutta hieman vaikea keskustella tällaisesta teemasta, kun arvoja ei kukaan ole valmis määrittelemään. Sen olen toki ymmärtänyt, että kristinuskosta ei tässä yhteydessä puhuta vaan kyse on jostain sitä arvokkaammista asioista. Arvoista voi toki keskustella, mutta se hieman turhauttavaa, koska erilaisia semanttisia ilmaisuja voi suoltaa rajattomasti, ilman että niistä jäisi koskaan kiinni. Ajatellaan vaikka neuvostojärjestelmää. Kielikuvien tasolla se oli varmaan maailman paras (tasa-arvoinen, vapaa, veljellinen, rauhaa rakastava, ilman riistoa…), mutta todellisuudessa se oli surkeimmista järjestelmistä, mitä historia tuntee.

Kumma kyllä, vaalikoneissa ja vaalimainoksissa ei puhuta lainkaan taloudesta. No eihän siitä ilmeisesti puhuta hallitusneuvotteluissakaan, mutta ei mennä nyt niihin. Kuitenkin on hirveän monta asiaa, joihin on pakko ottaa kantaa seuraavan viiden vuoden aikana. Ensimmäinen kysymys, joka minun mieleeni aina tulee, on ”paljonko maksaa”. Kuka maksaa Brexitin paikkaamisen? Kuka maksaa EU laajenemisen aiheuttamat tulonsiirrot pohjoisesta etelään? Suomen BKT henkeä kohden on kaksinkertainen Romaniaan verrattuna, kolminkertainen Serbiaan verrattuna, nelinkertainen Albaniaan verrattuna ja lähes kymmenkertainen Moldoviaan verrattuna. Nyt kukaan ei puhu (ei halua puhua) EU:n laajenemisesta, mutta ei sitä mihinkään ole haudattu. Kymmen vuotta sitten valtaosa suomalaisista EU parlamentin suomalaisjäsenistä oli valmis Turkin jäsenyyteen. Nyt jäsenyys on ymmärrettävistä syistä jäissä, mutta entä jos Ergodan poistuu kuvioista ja tilalle tulee joku ”maltillisempi”. Oletettavasti silloin aletaan taas neuvotella. Entä miten suhtaudutaan Ukrainan jäsenhakemukseen. Tai Gruusian/Georgian? Tai Armenian? Kaikki nämä maat ovat monta kertaluokkaa köyhempiä kuin Suomi, mikä tarkoittaa sitä, että rahavirrat kulkevat jäsenyyden jälkeen väistämättä Suomesta etelään. Ovatko kaikki valmiit siihen? Ilmeisesti ovat, koska kukaan ei ole sanonut asiasta yhtään poikkipuolista sanaa.

Mutta rahasta puhuttaessa kyse ei ole vain EU:n laajenemisen vaikutuksista. Kyse on myös niistä ongelmista, joita Unionin piirissä on kaiken aikaa. Rahapolitiikan elvytys (nollakorkopolitiikka + ei-tavanomaiset rahapoliittiset operaatiot) on nyt jatkunut jo viidettä vuotta. Kai sekin kertoo, että tilanne Euroopan Unionin talous ei ole missä huippukunnossa. Mutta mikä avuksi? Ei taida paljon auttaa vain puhuminen eurooppalaisista arvoista. Huolestuttavan suuri kysymysmerkki liittyy pankkijärjestelmän tilaan. Se taas pakottaa ottamaan kantaa jäsenmaiden (etenkin euromaiden) kykyyn kantaa riskejä, halukkuuteen osallistua taakanjakoon kriisitilanteissa, halukkuuteen sopia yhteisestä talletussuojasta, pankkiunionin kehittämisestä, halukkuuteen siirtyä enemmistöpäätöksentekoon rahoitusvakausjärjestelmissä jne. Viime kerralla eurobondit (euromääriset valtion obligaatiot) olivat vahvasti mukana keskustelussa, koska osalla euromaista oli vaikeuksia rahoittaa velkaoperaatioitaan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla (laskemalla liikkeelle ”kansallisia” velkapapereita). Nykyisessä likviditettitilanteessa rahoitusongelmia ei näytä olevan, mutta eivät ne tietenkään ole mihinkään kadonneet, koska velkakannoissa ei ole tapahtunut mitään olennaista sulamista. Olisi aika yllättävää, jos jokin eurobondien versio ei tulisi taas tapetille – ainakin silloin, kun edetään jonkinasteiseen normalisointiin. Miten näihin asioihin pitäisi reagoida? Vähin, mitä voi tehdä, on kertoa ja keskustella niistä, eikä piilotella niitä eurooppalaisten arvojen semanttisen usvan alle.

Paljon tietysti auttaisi, jos Euroopan talouteen saataisiin uutta elinvoimaa. Mutta ennusmerkit eivät ole kovin hyviä. Euroopan ristiretkin ilmaston muutosta vastaa tuo helposti lisää kustannuksia talouselämälle, nykyisenkaltaisesta maahanmuutosta koituu siitäkin kustannuksia jäsenvaltioille, julkisten menojen (ja sitä kautta verorasituksen) kasvu ei ole tyrehtynyt missään (ainakin kun huomioidaan suhdannekehitys), ja puheet markkinareformeista ovat jääneet paljolti kuolleiksi kirjaimiksi. Kaiken lisäksi poliittinen frakmentaatio on tehnyt päätöksenteon kovin vaikeaksi. Ollaan aika kaukana niistä 1950 –luvun poliittisen harmonian vuosista, jolloin Konrad Anenauer ja Ludwig Erhard,  Alcide De Gasperi ja Charles De Gaulle saattoivat hallita ehdottoman enemmistön tuella vaalikaudesta toiseen. Nyt enemmistöhallitukset ovat vain harvinaisia, korkeintaan yhden vaalikauden kestäviä poikkeuksia. Voi olla, että kyse on vain puoluekentän murroksesta (vanhat kuolevat pois ja uudet tulevat), mutta voi olla, että suunta on vain koti entistä sirpaleisempaa poliittista kenttää.

 

 

Matti Viren ke 01.05. 21:22

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06. 22:39

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06. 00:19

Hiilinielut ja markkinatalous

ti 11.06. 23:28

Menot muuttuvat tuloiksi

su 09.06. 23:02

Kansanrintaman uusi tuleminen

ke 05.06. 23:43

Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden

ke 29.05. 22:12

Kyselyt kansaa johtamassa

ma 27.05. 22:54

Kumoaako ilmaston muutos kaikki lait?

pe 24.05. 01:25

Ei tarvitse leikata

ke 22.05. 00:03

Anekauppa

la 18.05. 10:00

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Kalajuttuja

to 18.07.2019 23:06

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

"Turvallinen" ja "totuudenmukainen" EU-Suomi

to 18.07.2019 23:25

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Viha

to 18.07.2019 23:07

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39