Blogi: Matti Viren, su 05.05.2019 22:25

Lapsia Afrikasta

Keskustelu maahanmuuton kustannuksista (jos sitä nyt voi keskusteluksi sanoa) ei oikein etene. Keväällä julkaistut Pauli Vahteran laskelmat ja Samuli Salmisen tutkimus on yleensä kuitattu epäuskottaviksi, koska kirjoittaja on se ja se. Näinhän se suomalainen keskustelu yleensä etenee; sisällöllä ei ole merkitystä; artikkelin tai kirjan ensimmäinen rivi ratkaisee kaiken.

Ei ryhdytä tässä kuitenkaan ruotimaan laskelmia, vaan puututaan siihen yleisimpään argumenttiin, joka esitetään, kun puhutaan maahanmuuton kannattavuudesta. Osmo Soininvaara esitti vast’ikään julkaistussa blogissaan asian näin (kommentoidessaan vaaliväittelyn keskustelua): ”Olisi pitänyt sanoa, että kantasuomalaisesta on maksettu 17 vuotta lapsilisää ja hänet on koulutettu ilmaiseksi, kun taas työperäinen maahanmuuttaja muuttaa Suomeen työikäisenä. Siksi hän on elämänkaarta ajatellen selkeä nettomaksaja vähän matalammallakin työllisyysasteella”. Argumentti on itse asiassa sama, jonka Johanna Suuripää esitti jo 1991 (HS 21.4.1991) ”Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.”

Ei puututa nyt siihen kysymykseen, mikä on nettotulo (koko kansataloudelle tai vaihtoehtoisesti julkiselle sektorille) yli koko elinkaaren, vaan kysymykseen siitä, miten meidän pitäisi suhtautua ”lapsista aiheutuviin kustannuksiin”. Legitimisoivatko ne automaattisesti maahanmuuton?

Selvää tietysti on, että lapsen ylläpito, kasvattaminen ja kouluttaminen maksavat yhteiskunnan kaikille sektoreille ”paljon”. Jos ”lopputuloksen” (sanotaan 20 vuotiaan koulutetun nuoren miehen tai naisen) voi saada ilmaiseksi, triviaali lopputulos on, että kannattaa ottaa ilmaiseksi. Jos on looginen tämän argumentin suhteen, tulos on se, että kannattaa lopettaa lasten ”tekeminen” suomalaisiin perheisiin tykkänään ja ”hankkia” valmiit työntekijät ulkomailta. ”Ulkoistaa koko homma ulkomaille”. Käytännössä ulkomaat tarkoittavat tietenkin kehitysmaita, joissa väestöä on ylenpalttisen paljon suhteessa pääomaan.

Tämä kuulosta pahaenteisen samanlaiselta kuin transatlanttinen orjakauppa, jossa lähestulkoon ilmaista työvoimaa vietiin/ostettiin Afrikasta lähinnä Yhdysvaltoihin, Karibiaan ja Brasiliaan. Eurooppalainen työvoima oli liian kallista puuvillapelloille ja sokeri- ja kumiplantaaseille. Taloudellisesti tämä toiminta oli ehkä kannattavaa yksityisille yrityksille tilanteessa, jossa tekninen kehitys (koneet) olivat alkutekijöissään. Toki tiedämme, että koko yhteiskunnalle hinta oli sanoinkuvaamattoman korkea - moraalisesta krapulasta nyt puhumattakaan.

Tämän tarinan opetus on tietenkin siinä, että ihmiset ovat paljon muutakin kuin työvoimaa. Ne lainalaisuudet, jotka koskevat hyödykkeitä ja pääoma, eivät sellaisenaan päde työvoimaan. Hyödykkeillä ja pääomalla ei ole mitään sosiaalisia rakenteita, tai toista termiä käyttääkseni, sosiaalista pääomaa. Toisaalta taas yhteiskunnat eivät tule toimeen ilman näitä rakenteita – tai tulevat, mutta silloin tarvitaan sellaisia yhteiskunnan väkivaltakoneistoja kuin mitä oli esimerkiksi Neuvostoliitossa. Voidaanko näitä rakenteita sitten luoda, ja ennen kaikkea voidaanko niitä luoda jälkikäteen? Vastaus on pikemmin ei kuin kyllä. Rakenteet, arvot ja tavat näyttävät olevan äärettömän hidasliikkeisiä ja vaikka kuvittelisimme olevamme kuinka kaikkivoivia asioiden tilan muuttamisessa, tulokset näyttävät aina jäävän jälkeen kuvitelluista tavoitteista

Kuten tunnettua syntyvyys Suomessa on laskenut ennennäkemättömän alhaiselle tasolle (kantaväestön hedelmällisyysluku on vain 1.3 %). Poliitikot kiirehtivät yleensä selittämään laskun lapsiperheiden ahdingolla tai muilla vastaavilla tekijöillä, mutta vaikka niissä onkin perää, todellista selitystä saa hakea muualta. Itse asiassa selitys voi olla hyvin rationaalinen. Jos omia lapsia ei tarvita turvaamaan vanhuuden päiviä, vaan yhteiskunta huolehtii (tarkemmin sanoen: lupaa huolehtia) kaikesta, miksi sitoutua lasten hankintaan, ja lapsista koituviin kuluihin? Toki kaikki ihmiset tekevät päätökset itsenäisesti, mutta selvää on, että yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa vaikuttaa kaikkien toimintaan. Jos vanhuuden turva (ja erityisesti eläkkeet) voidaan maksattaa maahanmuuttajilla, niin hyvä, se kuulostaa ”halvimmalta” vaihtoehdolta. Valitaan se ”helppo” vaihtoehto. Mutta onko se helppo, tai sanotaan halpa vaihtoehto loppujen lopuksi paras. Se on (hieman Hamletia mukaille) ”se (oikea) kysymys”.

http://www.soininvaara.fi/2019/04/18/perussuomalaisten-uusi-tuleminen/

 

 

Matti Viren su 05.05. 22:25

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Miten korjata rapautuva hyvinvointivaltio?

ke 13.11. 23:58

Onko työvoiman kysyntä joustavaa vai joustamatonta?

ma 11.11. 22:01

Investoidaan koulutukseen mutta missä tulokset?

su 03.11. 20:48

Muuttoliike väärään suuntaan

to 24.10. 23:02

Onneksi meillä on hyvinvointivaltio

su 06.10. 21:39

Lisää lapsia

to 03.10. 23:53

Paska maa

ke 02.10. 00:05

Työllisyys ei parane tavoitteita asettamalla

to 26.09. 22:43

Me elvytetään

su 15.09. 22:55

SITRA

pe 30.08. 23:08

blogit

Vieraskynä

Jälleen kerran kaikki alkoi siitä, kun Israel ampui takaisin

su 17.11.2019 00:37

Juha Ahvio

Sanan- ja uskonnonvapautta on puolustettava nyt

su 10.11.2019 21:07

Professorin Ajatuksia

Ilmastonmuutos vie kohti sosialismia

la 16.11.2019 23:35

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Pitäisikö Suomen erota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta?

la 16.11.2019 23:34

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Haluan provosoida ihmisiä tutkimaan asioita itse

la 12.10.2019 11:17

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

la 05.10.2019 23:55

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Joka neljäs on perussuomalainen - kohta joka kolmas!

pe 08.11.2019 22:06

Mika Niikko

Mielipide tai vihainen puhe ei ole rikos!

ma 11.11.2019 22:02

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hourulan väen ilmastovallankumous julkistettiin

su 17.11.2019 09:51

Heikki Porkka

Irtisanoutumisia professori Vesa Puurosen sensuuritoiminnasta

ke 20.11.2019 09:21

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Työeläkejärjestelmä kriisissä

ke 20.11.2019 12:47

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10.2019 00:57

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Saksassako jo heräillään?

ke 13.11.2019 21:41

Matti Viren

Miten korjata rapautuva hyvinvointivaltio?

ke 13.11.2019 23:58