Blogi: Matti Viren, ke 15.05.2019 23:42

1.4 miljoonaa työpaikkaa

Viime viikolla silmiini sattui komissaari Jyrki Kataisen haastattelu (7.5 Mustread), joka sai minut ensimmäistä kertaa elämässäni epäilemään markkinatalouden oikeutusta. Katainen nimittäin kertoi, että hänen hallinnoimansa Euroopan investointiohjelma (ESIR) on saavuttanut valtavan suuria tuloksia. Liikkeelle on saatu 390 miljardin edestä investointeja ja niiden puitteissa on luotu peräti 1.4 miljoonaa työpaikkaa. 950 000 yritystä on saanut EISR rahoitusta (joista peräti 400 000 italialaista). ESIR:n jatkon Invest-EU:n tarkoituksena on saada aikaan 650 miljardin euron investoinnit. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, työpaikkoja pitäisi syntyä yli kaksi miljoonaa. Kauppalehtikin kertoi 6.11.2018 pääkirjoituksessaan, että ”Junckerin lempilapsi on vaientanut epäilijät”. Samaan hengenvetoon lehti kertoo, että uuden Invest-EU:n pitäisi pelkästään (tuki)järjestelmiä yksinkertaistamalla saada aikaiseksi peräti 15 prosentin kasvu investointeihin.  

Miten tällainen on mahdollista. Kuitenkin rahaston pohjana oli vain runsaat 20 miljardia euroa EU-budjetista ja Euroopan investointipankilta (EIP) saatuja julkisia varoja. Loppusumman oli määrä tulla markkinoilta siten, että jokaisen EU-euron odotettiin houkuttelevan 15 yksityistä euroa investointeihin. Ehkä 1:15 suhteen ymmärtää sillä, että perimmiltään ESIR tarkoittaa takausjärjestelyä, jossa EU ottaa kantaakseen kaikkein riskipitoisimpien sijoituskohteiden vastuut. Mutta kun puhutaan ohjelman aikaansaannoksista; kellot alkavat soida. Luvuissa ei ole kerta kaikkiaan ole mitään järkeä. Luulisi talouslehtienkin kysyvän kahteen kertaan, mistä nämä luvut oikein tulevat.

Kuitenkin jos tarkastelee tuotannollisten investointien kehitystä EU:ssa (Italiasta nyt puhumattakaan), mistään investointibuumista ei voi puhua. Kokonaisinvestointien taso oli vuonna 2018 kaukana finanssikriisiä edeltäneestä tasosta (ollen koko EU:ssa 61 % ja Euroalueella vain 50 % vuoden 2007 arvoista, kuvio 1). Toki jonkinlaista piristymistä on tapahtunut noususuhdanteen myötä, mutta yhtä kaikki menestys on ollut todella vaatimatonta ja useassa maassa (kuten Ruotsissa) pääosin asuntorakentamisen ansiosta. Nykytilanteessa, kun rahamarkkinakorot ovat nollassa (reaalikorot negatiivisia) ja pankkienkin myöntämien yrityslainojen nimelliskorot vain parin prosentin luokkaa (kuvio 2), investointien pitäisi kaiken järjen mukaan kasvaa valtavasti. Ja tietenkään mitään tarvetta ESIR:n tapaisille tukioperaatioille ei pitäisi olla. Vai voiko joku todella väittää, että nykytilanteessa investointien suurin este on rahoituksen saaminen!

Luvut ovat mitä ovat, mutta minun mielestäni, kauhistuttavinta on se ajattelutapa, että investoinnit ja työllisyys ovat käynnistettävissä joillain julkisen vallan tukioperaatioilla. Ajatus, että joku EU:n elin voi valita hyvät ja huonot investoinnit, kuulostaa uskomattomalta (tosin EU:n mukaan ”riippumaton” EISR -investointikomitea valitsee tiukkojen kriteerien (!) perusteella tukea saavat hankkeet). Se, että Suomen entinen pääministeri uskoo tällaisten mekanismien tehokkuuteen, kertoo, että poliitikoilla on aika kieroontunut käsitys talouden toiminnasta. Tuotannon määrään, työllisyyteen ja tuottavuuteen voidaan vaikuttaa julkisen vallan interventioilla ja julkinen valta voi jotenkin valita aloja tai jopa yrityksiä, jotka ovat muita parempia (joilla on tulevaisuutta). Sama usko varmaan siivittää kuvitelmia siitä, että esimerkiksi ilmaston muutos on näillä ja näillä politiikkatoimilla korjattavissa.  

Tällainen ajattelu on syvään juurtunut etenkin ranskalaisessa politiikkaperinteessä, jossa taustalla on, voi sanoa, vuosisatainen epäluulo markkinoita kohtaan. Kuvaava on, että erilaisissa mielipidekyselyissä markkinatalouden suosio Ranskassa on ylivoimaisesti alhaisin teollisuusmaiden joukossa (ks. kuvio 3). Ei liene sattuma, että samainen ajattelutapa on vahvasti juurtunut myös Euroopan Unionin virkamieskuntaan.

Toki sama synti vaivaa suomalaistakin politiikkaperinnettä, mitä ehkä parhaiten kuvaa ajatus, siitä että ”asiat voidaan sopia kolmikannassa”. Kun asiat pitävät sisällä paitsi hinnat ja palkat, myös markkinaosuudet ja tulonjaon, ollaan samalla aallonpituudella kuin aikanaan sosialistisissa talouksissa. Mutta kaikki täytyy kokeilla aina vaan uudelleen. Tuskin yllättyy, että Säätytalolla syntyy kautta aikojen interventionistisin (”kaikki asioihin puuttuva”) hallitusohjelma, jossa valtio korjaa kaikki Suomen ja varmaan myös koko maailman markkinaepäonnistumiset.

  • Nettoinvestointien volyymi EU:ssa. Lähde AMECO

    Nettoinvestointien volyymi EU:ssa. Lähde AMECO

  • Yrityslainojen keskimääräinen korko Euroalueella, lähde EKP

    Yrityslainojen keskimääräinen korko Euroalueella, lähde EKP

  • Kysely Markkinataloude suosiosta eri maissa: Lähde G. Saint-Paul

    Kysely Markkinataloude suosiosta eri maissa: Lähde G. Saint-Paul

 

 

 

Matti Viren ke 15.05. 23:42

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Uusi luokka

ke 12.02. 20:48

Rahaa Suomen Akatemiasta

la 18.01. 23:39

Samantekevää, mitä bensa maksaa

ke 15.01. 22:53

Megatrendien perässä

ti 07.01. 22:11

Vesi maksaa

su 08.12. 12:49

Saastuttajat kuriin!

pe 29.11. 23:14

Maahanmuutto ja eläkkeet

ti 26.11. 23:05

Miten korjata rapautuva hyvinvointivaltio?

ke 13.11. 23:58

Onko työvoiman kysyntä joustavaa vai joustamatonta?

ma 11.11. 22:01

Investoidaan koulutukseen mutta missä tulokset?

su 03.11. 20:48

blogit

Vieraskynä

Viranomaiset tukevat vanhemmilta salaa nuoren suunnitelmia sukupuolen vaihtamiseksi

ma 17.02.2020 21:34

Juha Ahvio

Kristillisyys ja arvokonservatismi totalitaarisen aggression kohteina EU:ssa

ma 17.02.2020 21:16

Professorin Ajatuksia

Ahdistaako feminismi nuorison masennukseen?

to 20.02.2020 23:45

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Vasemmisto rikkoo arvopohjansa sekä omat yhteisö- ja puhenorminsa

ke 12.02.2020 20:44

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Apua, valta vaihtuu

la 04.01.2020 00:01

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

HS: Nepalilaisten ravintoloiden annetaan pyöriä orjatyövoimalla

to 20.02.2020 00:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Haavistogate ja laillisuuden periaate

ke 19.02.2020 21:39

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Yleisradio pimitti olennaista tietoa Hanaun joukkomurhasta

pe 21.02.2020 11:05

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Huijaus ankkurilapsilla?

su 16.02.2020 22:05

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Somaleille rahaa, suomalaisille ei!

ma 17.02.2020 21:25

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Juutalaiset Venäjän kirjallisuudessa

to 20.02.2020 23:46

Matti Viren

Uusi luokka

ke 12.02.2020 20:48