Blogi: Matti Viren, ma 27.05.2019 22:54

Kyselyt kansaa johtamassa

Uuden Suomen uutisotsikko 25.5 ”Alma-kysely paljastaa: Näin suomalaiset haluavat EU:n kehittyvän”. Taustalla on Alma Median kysely, jossa kysyttiin, mikä olisi toivottava suunta Euroopan unionille?” Konkreettinen vastausvaihtoehto oli: Pitäisikö yhteistyötä EU-valtioiden kesken lisätä vai vähentää? Toimituksen jutussa kyselyn tulosta tulkittiin lähtökohdasta: ”tuleeko lisää integraatiota vai uhkaako unionia jonkinlainen heikkeneminen”?

 

Mutta miten tällaista kyselyä pitäisi oikein tulkita. Jos joku sanoo, että kannattaa yhteistyön lisäämistä, mitä tekemistä sillä on integraation kanssa. Integraatio tarkoittaa ainakin minun korvissani eri asiaa kuin yhteistyö. Yhteistyö on hyvä asia ja sitä varmaan kannattavat kaikki. EU:n alkuperäinen tarkoituskin oli juuri yhteistyö. Syventyvää integraatiota tuskin kannatetaan samalla tavalla.

 

Minusta on ärsyttävää, että integraatiohalukkuudesta ei tehdä konkreettisia kysymyksiä. Näin voitaisiin tehdä esimerkiksi tyyliin: oletko valmis maksamaan suurempaa EU-jäsenmaksua. Oletko valmis siirtämään finanssipoliittisen päätöksenteon ECOFIN:lle, oletko valmis maksamaan EU-veroa, hyväksytkö yhtenäisen verojärjestelmän koko EU:n alueella jne. Luulisi, että näihin kysymyksiin olisi jopa helpompi vastata kuin abstraktiin kysymykseen yhteistyön lisäämisestä.

 

Hieman samanlainen tulkintaongelma tuli minua vastaa viikko sitten (16.5) kun YLE julkaisi seuraava uutisen: ”Tutkimus: Lähes neljä viidestä suomalaisesta rajoittaisi avohakkuita lailla: Avohakkuisiin perustuva metsätalous on ajanut sadat lajit sukupuuton partaalle”. Otsikossa viitattu tutkimus oli WWF:n tekemä ja perustui Kantor Oy:n suorittamaan kyselyyn. Varsinaisia kysymyksiä (väitteitä, joihin piti ottaa kantaa) oli vain kolme, eli seuraavat: (1) Valtion on kasvatettava luonnonsuojelun rahoitusta merkittävästi luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. (2) Metsähallituksen tulostavoite on puolitettava takaisin 60 miljoonan euron tasolle arvokkaiden luontokohteiden säästämiseksi. (3) Avohakkuita on rajoitettava lakisääteisesti alueilla, joilla niistä on suurin haitta ympäristölle. Kuten nähdään, väitteet on aina varustettu jollain johdattelevalla kommentilla tai rajauksella . Avohakkuiden osalta väite rajataan koskemaan ”hankkeita, joista on suurinta haittaa ympäristölle”. Varaus toki esiintyy myöhemmin uutisartikkelin tekstissä, mutta ei otsikossa. Selvästikin uutinen ja uutisotsikko noudattelevat lähes yksi yhteen WWF:n alkuperäistä formaattia. Tulosten oikeellisuutta tai tulosten yleistettävyyttä ei tietenkään mitenkään kyseenalaistettu.

.

Ehkä vielä hankalampi oli toinen YLEn uutinen (16.5), joka netissä otsikoitiin seuraavasti: ”Tie auki kilometriverolle? Lähes puolet suomalaisista hyväksyisi autonsa seurannan verotusta varten”. Tässä tapauksessa ongelma liittyy ennen kaikkea kyselyn edustavuuteen. Autoalan Keskusliiton kotisivuilta ilmenee, että tutkimusaineisto koottiin internetpaneelin ja puhelinhaastattelututkimuksen yhdistelmänä - vastaajia yhteensä 4 411, joista internet-paneelissa 4 010 vastaajaa ja puhelinhaastatteluissa 401. Tiedonkeruusta vastasi Innolink Research – niminen yritys. Mistään ei ilmene otoksen edustavuus, ja ennen kaikkea internet paneeli herättää epäilyjä. Yrityksen kotisivulta ilmenee, että paneeliin voi ilmoittautua kuka tahansa yli 15 -vuotias Suomessa asuva (paneeliin osallistumisesta palkitaan lahjakorteilla). Kyselyaineisto ja otanta eivät luvalla sanoen vakuuta. Mitään kontrollia/vastaavuutta populaatiodatan suhteen ei esitetä (esimerkiksi vaikka ikärakenteen, auto omistamisen jne. suhteen). Hieman omituista on myös se, että kyselyssä ei tarkenneta mitenkään valvonnan sisältöä eikä siinä puhuta mitään ”vakuutusten tarpeista”, joista taas tutkimuksen yhteenvedossa puhutaan.

Erilasia kyselytuloksia tunnutaan julkaistavan lähes pävittäin ja joka kerta jää askarruttamaan, onko kyselyssä ollut konkreettinen kysymys todellakin sellainen, että se oikeuttaa julkaistuun otsikkoon artikkelissa. Erityisen vastenmieliseltä tuntuvat kysymyksiin liittyvät johdattelevat tekstit, jotka tekevät vaikeaksi päätellä, missä tilanteessa vastaus todella pätee. Jos kysytään, kannatatko verojen korotuksia tilanteessa, jossa sodan uhka on ilmeinen, oikea tulkinta ei ole, että vastaaja kannattaa ylipäätään verojen korotuksia.

Oma lukunsa on otannan oikeellisuuden selvittäminen. Lukijalle pitäisi antaa mahdollisuus nähdä alkuperäinen kyselylomake, otannan perustiedot, havaintojen painostus, luottamusvälien laskennan yksityiskohdat jne. Ei riitä, että sanotaan, että kysely perustuu satunnaisotantaan, jos satunnaisotanta kohdistuu vain älypuhelimen omistaviin Kalliossa asuviin opiskelijoihin.

Ongelmallinen piirre on se, että internetissä on nykyään helppo tehdä kyselyitä. Mutta monet niistä ovat olleet täysin arvottomia, valitettavan usein jopa valheellisia. Siksi kun seuraavan kerran näet otsikon tyyliin: Suomalaiset haluavat Jean-Claude Juckerista seuraavan Suomen presidentin, veda henkeä ja siirry pienellä fontilla kirjoitetun tekstin pariin.

 

Matti Viren ma 27.05. 22:54

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Uusi luokka

ke 12.02. 20:48

Rahaa Suomen Akatemiasta

la 18.01. 23:39

Samantekevää, mitä bensa maksaa

ke 15.01. 22:53

Megatrendien perässä

ti 07.01. 22:11

Vesi maksaa

su 08.12. 12:49

Saastuttajat kuriin!

pe 29.11. 23:14

Maahanmuutto ja eläkkeet

ti 26.11. 23:05

Miten korjata rapautuva hyvinvointivaltio?

ke 13.11. 23:58

Onko työvoiman kysyntä joustavaa vai joustamatonta?

ma 11.11. 22:01

Investoidaan koulutukseen mutta missä tulokset?

su 03.11. 20:48

blogit

Vieraskynä

Viranomaiset tukevat vanhemmilta salaa nuoren suunnitelmia sukupuolen vaihtamiseksi

ma 17.02.2020 21:34

Juha Ahvio

Kristillisyys ja arvokonservatismi totalitaarisen aggression kohteina EU:ssa

ma 17.02.2020 21:16

Professorin Ajatuksia

Punavihreä narratiivi

ti 18.02.2020 21:49

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Vasemmisto rikkoo arvopohjansa sekä omat yhteisö- ja puhenorminsa

ke 12.02.2020 20:44

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Apua, valta vaihtuu

la 04.01.2020 00:01

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Arabiankieliset Espoon peruskoulujen suurin vieraskielisten ryhmä

la 15.02.2020 13:31

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Matka hiilinieluiseen ja lihattomaan Kivamaahan!

ti 18.02.2020 21:51

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Nyt HS megavalehtelee Delhin ilmansaasteiden syistä

to 23.01.2020 23:46

Heikki Porkka

Iltasanomat tyrkyttää suomalaisnaisille monikulttuurisia suhteita

ke 12.02.2020 11:41

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Huijaus ankkurilapsilla?

su 16.02.2020 22:05

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Somaleille rahaa, suomalaisille ei!

ma 17.02.2020 21:25

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Fariseuksille kyytiä

ti 18.02.2020 21:50

Matti Viren

Uusi luokka

ke 12.02.2020 20:48