Blogi: Timo Vihavainen, to 20.06.2019 23:01

Venäjällä osataan

Osataanhan sitä

 

Venäjällä jaksetaan syytäkin kiusaantua siitä, että maa tuottaa niin vähän ihan tavallisia, arkipäivää palvelevia innovaatioita.

Kyllähän siellä tavaraa löytyy,  mukavasti osataan elää ja tehdään normaalia tuottavaa työtä sen sijaan, että elettäisiin pelkästä kaasun tai öljyn myymisestä. Kotimarkkinat ovat suuret, mutta brändit ovat usein ulkomaisia, vaikka työ ja raaka-aineet olisivatkin venäläisiä.

Argumenty i fakty-lehden numerossa 24 on nyt päätetty hehkuttaa sitä, mitä Venäjällä osataan ja tehdään. Siis niitä hyviä uutisia, kun sikäläinenkin media aina keskittyy vain huonoihin.

Lehden luettelo on aika masentava.

Suuri plussa on toki maatalous, joka oli neuvostoaikana systeemin akilleenkantapää ja vielä 1990-luvulla katastrofaalisessa tilassa. Vuonna 2000 elintarvikkeista 40% oli tuontia. Nyt maa on lähes täysin omavarainen ja sitä paitsi maailman suurin vehnän viejä. Muitakin elintarvikkeita viedään suuria määriä ja toiminta on nopeassa kasvussa.

Venäjä vie myös hyvin huomattavasti ATK-suunnittelua, vaikka kyllä ostaakin. Myös tiede on ottanut suuria edistysaskeleita ja hiukkaskiihdyttimestä odotetaan kilpailijaa Euroopan suurelle yhteishankkeelle.

Mutta tämä meni jo tieteen puolelle eikä koske sitä, mistä se puute juuri on: innovaatioita.

Vaikka Venäjä on kehittänyt pirullisia sota-aseita, joiden vertaisia ilmeisesti kenelläkään muulla ei ihan oikeasti ole (ne luetellaan AiF:n sivuilla), ovat useimmat niistäkin vielä lähinnä prototyyppejä ja maan asevoimat toimivat melko lailla vanhaan tapaan.

Mutta onhan siellä armeijassa muutakin kuin simputusta, vaikka lehdet eivät kuulemma siitä kerro.

Mutta entä ne normaalit, ihmisten hyvinvointia lisäävät innovaatiot? Mitä pystytään myymään myös ulkomaille?

Lehden esittelemät esimerkit ovat epäilemättä hienoja ja alansa valioita, kuten maatalouslentokone T-500 ja maastoauto Patriot, mutta niiden valmistusmäärät ovat sentään aika vähäisiä.

Pitää myös paikkansa, että Venäjältä viedään kellokoneistoja Sveitsiin, mutta kyllä määrä on varsin vähäinen, muutamia miljoonia dollareita.

Kun suurista kansantalouksista puhutaan, vasta miljardit ja sadat miljardit dollarit alkavat vaikuttaa niin maabrändeihin kuin suurvaltojen budjetteihin. Ja Venäjä on sentään suurvalta, omassa sarjassaan.

Neuvostoliiton aikana erittäin tärkeä käsite oli pokazuha –se, mikä on tarkoitettu näytettäväksi, näytöskappale.

Niitä Venäjä tuottaa yhä. Vladivostokin ja Krimin sillat ovat epäilemättä huikeita osaamisen näytteitä. Jäänsärkijä Ural on hieno alus, kuten kerrotaan ja Suhoi Superjet-100 on miellyttävä keskimatkojen matkustajakone, minkä voin kokemuksesta todistaa.

Kyllähän maassa osataan, mutta sehän onkin aina tiedetty.

Kuitenkin jo Leonid Brežnev sanoi, että maan talous karttaa innovaatiota kuin piru pyhää vettä. Asia oli sikälikin pirullinen, että ajattelijat olivat osoittaneet, että nimenomaan juuri se suosi innovaatiota: kaikki kannattivat sitä, kun sen toteuttaminen vain paransi yhteisiä oloja eikä aiheuttanut työttömyyttä, kuten olisi käynyt kapitalismissa.

Argumenty i faktyn toimittaja toteaa, ettei ole syytä palata takaisin neuvostoajan ikävystyttävään ja falskiin hyvien uutisten aikaan, mutta ei niitäkään kannattaisi unohtaa.

Hän on oikeassa, mutta joillakin aloilla, kuten juuri venäläisten innovaatioiden kohdalla, on myös kiusaus hyvien uutisten julkaisemiin aika matalalla tasolla. Nuo sota-aseet eivät välttämättä ole niin ihastuttavia.

Monessa muussa asiassa venäläiset sen sijaan ovat menestyneet aivan uskomattomassa määrin. Tämä koskee muun muassa arkipäivän mukavuuksien ja palvelujen lisääntymistä, joka siis tapahtuu aika suuressa määrin muun maailman innovaatioiden omaksumista, pikemminkin kuin uusien kehittämistä.

Siitä ne, jotka eivät viime vuosina ole käyneet Venäjällä eivät tiedä mitään. Siinä olisi kuitenkin todellista brändin ainesta.

Luulen, että koko tälle asialle, eli siis innovaation vaikeudelle Venäjän valtiossa, kannattaa etsiä selitystä Venäjän historiasta. Tyhmää ja perusteetonta olisi epäillä venäläisen älyllisiä ja luovia kykyjä. Systeemistä tässä on kyse. Tämä taidetaan ymmärtää jopa Izborskin klubissa tai sitten ei.

Izborskin klubista on tullut silloin tällöin kirjoitettua (https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=izborskin+klubi ).

Siellähän tapaamme tai tapasimme niin nobelisti Alfjorovin, kuin myös monia lähinnä puolihulluiksi luonnehdittavia henkilöitä, joille yhteistä on yleensä ollut yletön chauvinismi ja lännenvastaisuus.

Tuota viimeksi mainittua tuskin voi automaattisesti pitää moraalisesti tuomittavana, vaikka luulen, että meillä on tietyistä syistä taipumusta niin tehdä, mitä ei kannattane ihmetellä.

Nyt joka tapauksessa klubin merkittävä jäsen, kenraalieversti Ivašov on kirjoittanut nykyiseen Venäjään hyvin kriittisesti suhtautuvan artikkelin Venäjä on vailla miehiä ja vailla tulevaisuutta.

Artikkeli tavallaan keskustelee Argumenty i fakty-lehden jutun kanssa.

Ivašov dramatisoi maan tilannetta ja väittää, että kyse on jo henkiin jäämisestä, ajateltiinpa Venäjää sivilisaationa, maailmanvaltana tai alueellisena mahtina.

Venäjän osuus maailman tuotannosta on vain 1,7% ja innovaatioista –prosentin sadasosia. Rakettien ja oligarkkien määrä kyllä on suuri, mutta mitäpä se merkitsee.

Ivašov etsii maan merkitystä syvemmältä ja ottaa avukseen Nikolai Danilevskin tunnetun ajatuksen kulttuurihistoriallisista tyypeistä (Rossija i Jevropa, 1869) sekä fysiikasta tunnetun ajatuksen entropiasta ja sen kasvusta (järjestyksen kustannuksella).

Ivašov näkee Venäjän rappeutuvan sivilisaationa ja liittyvän kasvavan entropian virtaan. Rappion merkkeihin kuuluu niin lento-onnettomuuksien suuri määrä Venäjällä kuin kulttuurin kaupallistuminen.

Venäjä katoaa maailmasta moraalisena ja intellektuaalisena, oikeudenmukaisuutta noudattavana suurvaltana, arvioi Ivašov. Siitä tulee taas etnografista materiaalia muille maille (Danilevskin mielessä).

Asian estämiseksi tarvittaisiin miehiä, todellisia miehiä venäläis-turkkilaisessa mielessä, mutta onko heitä?

Ivašov arvelee heitä olevan. Ehkä he voivat tehdä vallankumouksen…

Mutta kelpo Leonid ei ole tainnut loppuun saakka miettiä sitä, millä tavalla mikään vallankumous voisi muuttaa sitä hänen havaitsemaansa rappiota, joka ilmenee hänen esiin nostamassaan innovaatioiden vähäisyydessä tai lento-onnettomuuksien määrässä.

Venäjän erikoisuuksiin kuuluu ajatus valtion kaikkivoivasta luonteesta. Aikoinaan moni inytellektuelli oli omaksunut petrograndismin eli ajatuksen samanlaisesta radikaalista koko maan uudelleen muokkauksesta, jonka Pietari Suuri teki.

Mutta kun se taitaa olla juuri se Venäjän tragedia. Onhan Pietarilla jäljittelijöitäkin ollut. Mutta kukaan ei ole vielä tehnyt maastaan innovaatioden mekkaa. Jos se tapahtuu, tulee Venäjästä varmaankin taas maa, joka voi olla esimerkkinä muillekin.

Puheet Venäjän moraalisesta suuruudesta, joka chauvinistisissa piireissä oletetaan, ovat pelkkää humpuukia ja itsepetosta.

 Ja sanon tämän suurena Venäjän ystävänä ja sille hyvää toivovana  –благожелатель, kuten siellä sanotaan.

 

 

Timo Vihavainen to 20.06. 23:01

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Silmäin pyyntö

ma 22.07. 21:42

Suomi Venäjän mediassa

la 20.07. 20:26

Vastustaja

pe 19.07. 22:43

Viha

to 18.07. 23:07

Kultakausi

ke 17.07. 23:07

Sotilaan muona

ti 16.07. 23:08

Onko kulttuuri kielessä?

ma 15.07. 23:11

Gourmandise

su 14.07. 21:40

Papit ja pellet

la 13.07. 23:49

Aikansa sankaritar

pe 12.07. 23:42

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

HS: Ruotsin väkivaltarikollisuudella ei maahanmuuttajakytkentää

ma 22.07.2019 21:42

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

"Turvallinen" ja "totuudenmukainen" EU-Suomi

to 18.07.2019 23:25

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Filippiinit on lapsipornon ykköstuottaja - Suomen toimittava!

su 21.07.2019 04:29

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Taas hyöky Afrikasta Suomeen

ti 23.07.2019 11:18

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Silmäin pyyntö

ma 22.07.2019 21:42

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39