Blogi: Timo Vihavainen, to 16.09.2021 23:47

Kohti pinnan katkeamista

Suhteellista kurjuutta

 

Heimo Pihlajamaa, Elämää Länsi-Venäjällä. Otava 1971, 183 s.

 

Vuonna 1970 oli Suomi tehnyt melkoisen repäisyn irti vanhasta, kohti hyvinvointivaliota ja uutta valinnan yhteiskuntaa, kuten sanottiin.

Vielä kymmenen vuotta aiemmin oli asuttu hevosvetoisessa maassa, jossa maaseudun perinnäiset arvot olivat päällimmäisinä. Ahkerat ja säästäväiset miehet olivat rakentaneet rintamamiestalonsa ja pitivät perheitään leivän syrjässä kiinni. Työtoverina ja kulkupelinä oli yleensä hevonen.

Nyt alkoivat kaupunkeihin ja Ruotsiin muuttaneet käydä kesäisin näyttämässä volvojaan. Kaikkea oli myytävänä ja kaikkea ostettiin. Itsepalvelukauppojakin syntyi, jotta ihmiset pystyisivät haalimaan itselleen kaikenkarvaista tavaraa kyllin nopeasti.

Voisi kuvitella, että nyt sitten vallitsi epäilemättä rajaton optimismi ja euforinen mieliala, kun vuosikymmenien niukkuudesta oli päästy. Marxin mainitsema maalaiselämän idiotismi oli jäänyt taa ja jokaisessa mökissä osallistuttiin jo suorastaan valtamerentakaisten muotien seuraamiseen. Jopa puhuttu kielikin oli nopeasti muuttunut.

Vuosikymmenessä tai edes parissa ei ihmistä sentään voida kovin syvällisesti muuttaa. Itse asiassa ihmiset olivat usein joutuneet Prokrusteen vuoteeseen, joka oli monelle kovin epämukava. Valtava määrä uusia, muka työtä säästäviä koneita ei itse asiassa säästänyt kenenkään työtä. Vain tehokkuus lisääntyi ja samalla usein hiostus.

Tehokkuuden myötä lisääntyi sentään hyödykkeiden ja siis myös käytettävissä olevan rahan määrä. Yhtäkkiä kaikilla näytti olevan kaikkea ja uusien esikaupunkien uudet smithit ja jonesit, äskeiset kylien asukkaat, katselivat nyt tarkoin, miten hyvin olivat pysyneet muiden mukana elintasoaan nostamassa. Kilpailu ei antanut yön lepoa eikä päivän rauhaa.

Pihlajamaan kirjassa rahaa haalitaan maksimaalisen paljon ja ilmeisesti myös jostakin syystä kaikki se tarvitaan. Vuokratkin olivat tolkuttomia. Seurauksena oli joka tapauksessa masentava oravanpyörä, joka tekee nopeasti miehestä lopun, ellei siitä pääse pois.

Ruotsiin muuttaminen oli yksi ratkaisu ja voihan sitä mennä kauemmaskin. Australian valtio maksoi tuohon aikaan vielä matkat halukkaille muuttajille.

Päähenkilölle näytti tahti joka tapauksessa olevan liikaa ja hän suunnitteli itsemurhaa, joka samalla turvaisi perheen tulevaisuuden henkivakuutuksen kautta. Keinona oli lurjusmainen rekkaan törmääminen, joka sitten näyttää tapahtuvankin. Onhan niitä sattunut, luoja paratkoon.

Surkeaa siis on ja juuri silloin, kun kaiken piti olla niin paljon paremmin. Mihin kaikki onnettomuus oikein perustui?

Kirjoittaja näyttää uskovan, ettei kaiken kurjuuden syynä ole työntekijän oma ahneus, jota olisi kannattanut hillitä sen sijaan, että yrittää liian nopeasti haalia kaikkia niitä elämän hyvyyksiä, joita nyt on ilmestynyt kaikkialle. Kyllä syynä ovat suomalaiset kapitalistit ja jopa suomalaiset, kurjat duunaritkin. Muualla asiat ovat paremmin. Ruotsissakin palkat ovat jopa kolmin- nelinkertaiset.

On aina yllättävää havaita, miten mahdotonta ihmisille oli tuohon aikaan katsella maailmaa edes äskeisen menneisyyden näkökulmasta. Mauno Koivisto lausahti joskus, että mahtoipa se Suomen elintaso joskus maailmassa olla korkealla, kun aina vain oli menty alaspäin ja vieläkin oli siihen varaa.

Kun tämän kirjan ihmisten ongelmia vertaa vaikkapa Toivo Pekkasen muistelmien maailmaan, voi eron todeta valtavaksi. Siitä huolimatta ongelmat varmasti saattoivat olla aivan todellisia, ne olivat vain erilaisia.

Kirjan nimi Elämää Länsi-Venäjällä on hullunkurinen. Se tuo mieleen parin vuoden takaisen otsikon, jonka mukaan Siperian lämpötilat olivat juuri tulossa Suomeen. Itse asiassa kyse oli kesästä, jolloin Siperiassa on aina hyvin kuumaa ja tuolloin tulossa olivat pohjoisnavan kylmät ilmamassat.

No, tuohon aikaan Venäjällä ei kärsitty lainkaan samasta ongelmasta kuin Suomessa. Keskusjohtoinen pulatalous oli luonut siellä tilanteen, jossa työntekijällä ei liiemmin ollut kiihokkeita maksimaaliseen työsuoritukseen ja ylenmääräiseen velkaantumiseen, kun ostettavaa oli varsin vähän.

Niinpä työpaikoilla vallitsi kiireetön ja lupsakka tunnelma ja ihmiset oivat tekevinään töitä, joista firma oli maksavinaan heille palkkaa. Tunnettu filosofi Aleksandr Zinovjev kärjisti asian siten, ettei missään muualla maailmassa saavuttanut niin mukavaa elämää niin vähällä työllä kuin Neuvostoliitossa.

Uudet volvot eivät olleet mahdollisuuksien piirissä ja harvoille löytyi edes mossea tai ladaa. Mutta moni ei viitsinyt niihin panostaakaan, miksi olisi? Ja tässä huomautan erikseen, että lada oli tuon ajan kriteereillä hyvin laatuun käypä auto.

Toki Neuvostoliitossa moni silloin eli köyhästi ja jopa kurjasti, mutta ei siellä ihmisestä viimeisiä mehuja puristettu. Asioilla on puolensa ja puolensa.

Pihlajamäki muutti Hollantiin ja asunee siellä tänäkin päivänä.

 

Timo Vihavainen to 16.09. 23:47

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Häpeänsä kullakin

ke 19.07. 21:26

Suurista erehdyksistä

to 23.02. 21:02

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01. 23:48

Saaliseläiminä

ke 15.12. 23:51

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11. 23:49

Ajan kuvaa

to 18.11. 22:48

Kansan parhaaksi

ti 02.11. 23:57

Luonteikas kansa

pe 08.10. 01:15

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44