Blogi: Timo Vihavainen, su 05.09.2021 20:39

Symbolit

Symbolien voima

 

Symboli on kiinnostava asia, ei ole liioittelua sanoa, että ilman niitä ihminen ei olisi ihminen.

Sellaisenaan symboli ei välttämättä ole oikeastaan yhtään mitään. Vasta kun syntyy kyky ymmärtää, että siinä on kyse toisesta asiasta kuin se, mikä näkyy tai kuuluu katsojan tai kuulijan havainnolle, alkaa järjen muodostuminen.

Vanhan sananlaskun mukaan hölmö katsoo sormea, kun sormi osoittaa kuuta. Tänä ilmiö voidaan tunnistaa yhä uudelleen ja uudelleen somen palstoilla tänäkin päivänä. Symbolifunktio saattaa ihmisillä olla hyvinkin heikosti kehittynyt ja lisäksi on monia, jotka teeskentelevät, etteivät asiaa ymmärrä ja saavat usein runsaasti tolvanoita puolelleen, hyvässä uskossa tai ilman.

Muistan lukeneeni joskus tenttiin Ernst Cassirerin teoksen symbolisten muotojen filosofiasta ja pitäneeni sitä aivan nerokkaana avauksena uudenlaiseen ajatteluun. Valitettavasti en nyt, puolen vuosisadan kuluttua muista siitä enää höykäsen pöläystä, mutta vika on tietenkin minussa eikä kirjoittajassa.

Kysymys symbolisen ja todellisuuden suhteesta on kuitenkin yhä uudelleen tullut vastaani. Muistan, miten aikoinaan Pietarin puoluearkistossa kävin läpi sensuurielinten papereita ja törmäsin yhä uudelleen siihen, että ilmiannoissa väitettiin kaikkialle tunkeutuneen vihollisen hommaavan omia merkkejään sosialismin maan julkisille paikoille.

Hakaristi voitiin esimerkiksi havaita jossakin lehdessä, kun sitä katsottiin valoa vasten, joitakin sanoja oli tarkoituksella muutettu siten, että ne saivat sosialismia ja sen etummaisia edustajia herjaavan merkityksen. Väitettiinpä jopa rakennetun taloja, jotka ylhäältä eli siis lentokoneesta katsoen muistuttivat hakaristiä! On pakko sanoa, että noille tarinoille oli naurettava ääneen.

Toki mielialatarkkailu tiesi, ettei sosialismin maassa suinkaan vallinnut se yleinen tyytyväisyys ja onni, jonka siellä piti virallisesti olla ja kun maan yhteiskuntajärjestelmä ei enää antanut sellaisille aihetta, oli etsittävä vieraan maan agentteja, jotka saivat noita kielteisiä reaktioita aikaan.

Mutta miksi tuollaisia symboleja sittenkään olisi muka annattanut kyhätä saataville? Ehkäpä ajateltiin, että kansan viholliset siten rohkaisivat toisiaan elleivät peräti halunneet jo julistaa, että olivat itse asiassa vallassa. Olihan toveri Stalin kertonut, että vihollisen agentteja oli kaikkialla, vieläpä valtakunnan korkeimmillakin paikoilla.

Ehkä tämä epätodennäköinen selitys olisi ollut mahdollinen, mikäli hakaristejä olisi julkisesti pantu esille jokaisen vapaasti nähtäville vaikkapa nostamalla yön pimeydessä lippuja salkoon ja häpäisemällä omat punaliput. Mutta ei. Vaadittiin aina kekseliäisyyttä symbolien löytämiseksi.

Mitä ihmettä salaisen koodin mukaan avautuvilla hakaristeillä oli minkään asian kanssa tekemistä, oli aivan käsittämätöntä. Rangaistuksia sellaisista kuitenkin oli luvassa ja asioita pidettiin ilmeisesti äärimmäisen vakavina.

Kyseessä oli ilmeinen henkinen taantuma, jossa tavalla tai toisella, mutta hyvin todennäköisesti tarkoittamatta ilmestyneet tietyt kuviot saivat kontekstistaan riippumatta suuren arvolatauksen. Symbolit sinänsä, ilman merkitystään, tulivat arvojen lähteeksi, ajattelu sivuuttaen.

Lapsilla ja primitiivisillä kansoilla symbolifunktio on aluksi kehittymätöntä ja alkaa sitten harjoituksen myötä syntyä ja mahdollistaa abstraktin ajattelun. Totalitaarisessa kulttuurissa ajattelu on sekä kiellettyä että tarpeetonta ja siellä riittää hyvin, että tunnistetaan kaikkivaltiaan valtion luomat normit ja sisäistetään ne.

Kun huomasin, miten vasemmistoliiton merkittävät toimihenkilöt suhtautuivat vihollisen symboleihin, täytyy todeta, ettei itse asia minua lainkaan yllättänyt, mutta järjen käytön totaalinen hylkääminen kyllä sentään vähän.

Kun ajattelua edustava liiton jäsen, ns. vanhan liiton hengessä kielsi symbolien sinänsä merkitsevän yhtään mitään ja selitti kaiken riippuvan kontekstista, hän sai vastauksen, joka oli primitiivisyydessään tyrmäävä.

Ensinnäkin totalitaarisen ajattelun vastustajalla ei ollut edes oikeutta ajatella itse, vaan hänen olisi kuulunut intersektionalismin hengessä ymmärtää, että hänen argumenttinsa on hänen länsimaisen ihmisenä nauttimiensa etuoikeuksien takia edgy, mikä taas on uudemman tieteenharjoituksen luoma termi, jonka avulla korvataan ja kielletään järjen käyttöä.

No, edgehän tarkoittaa terää ja itselläni on kyllä ollut taipumus pitää terävää ajattelua parempana kuin tylsää. Totalitarismin näkökulmasta asia ei kuitenkaan ole suinkaan näin. Ainoa oleellinen asia on ajattelun oikeellisuus. Kun se tiedetään, voidaan järjen valo sammuttaa ja alkaa nauttia pelkkien yleisten symbolien säteilemää onnea yhdessä noitien ja shamaanien kanssa.

 

 

Timo Vihavainen su 05.09. 20:39

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09. 23:47

Symbolit

su 05.09. 20:39

Ihmisillä on hyvä tahto

la 14.08. 23:39

Muuan tragedia

to 13.05. 20:28

Stalin julisti vuonna 1937, että ensimmäisen kysymyksen oli aina oltava:

to 29.04. 23:29

Pääkirjoitusskandaali

to 15.04. 23:18

Mikä on kunnioituksen asema arvopohjassamme?

ti 19.01. 11:08

Ankkalammikon Augustinus?

la 19.12. 01:29

Kohti konfliktia?

ke 25.11. 23:32

Suomi Suomeksi

ke 18.11. 17:02

blogit

Vieraskynä

Koronakriittinen lähdekritiikki ei horju

ma 13.09.2021 22:43

Juha Ahvio

Akateeminen tiedeyhteisö on politisoitunut

su 29.08.2021 13:53

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05.2021 18:06

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jonkinlainen huimaus meitä vaivaa, kun emme itsenäisyyttä puolusta

ke 16.06.2021 18:19

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Amran - Pohdintaa vuonna 1990 Suomeen tulleen somalipakolaisen kirjasta

pe 03.09.2021 00:22

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Valeisradio hämärtää tarkoituksellisesti (?) uutisoinnillaan Interceptin uuden WUHAnin laboratorioraportin poliittisen merkityksen

pe 10.09.2021 11:09

Heikki Porkka

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) antaa väärän todistuksen lähimmäisestään

ke 14.07.2021 12:01

Tapio Puolimatka

Rokotepassien avulla kohti digitaalista diktatuuria?

to 09.09.2021 21:09

Olli Pusa

Ilmastonmuutoksen kulissi putoaa?

ma 06.09.2021 11:19

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09.2021 23:47

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44