Blogi: Timo Vihavainen, ke 31.07.2019 22:10

Kilpailut

Jalo kilpailu

 

Vapaa kilpailu on tämän maailman lapsille tärkeä asia, muitta tuskin se lienee se kaikkein tärkein. Mitä kilpailu sitä paitsi oikein on?

Joskus tuntuu siltä, että kilpailua on niin monenlaista, ettei sen eri lajeista kannattaisi käyttää edes samaa sanaa. Monissa kielissähän onkin erilaisille kilpailun muodoille paljonkin omia sanojaan.

Kauppakorkeakoulun pihassa on veistos ”liikevoitto”, jossa lokki sieppaa kalan lajitoverinsa nokan edestä. Siinä on siis kyse sellaisesta kilpailusta, joka ei tuota mitään yleistä lisäarvoa. Se minkä toinen saa, on toiselta poissa. Yhtä hyvin voitaisiin siis puhua ryöstöstä.

Kun ihmiset pyrkivät olemaan toistaan parempia joissakin kannatettavissa ja hyvissä asioissa, ollaan sen sijaan toisenlaisella alueella. Se ei enää ole nollasummapeliä. Uudessa Testamentissa muistan kehotetun kilpailemaan toistensa palvelemisessa, mikä voi olla vaikea kisa, mutta ideana eriomainen. Itse asiassa kehittyneen maailman seurustelusäännöt liittyvät juuri tähän asiaan.

Sitten on noita urheilukilpailuja. Siinä pannaan kilpailijat järjestykseen suorituksensa perusteella. Samaa saattaa tapahtua myös kulttuurin alalla. Tuli hiljattain käytyä laulukilpailuissa, joiden idea jäi tosin käsittämättä.

Siinä oli vastakkain aivan erilaisia suorituksia, joku oli sopraano, toinen tenori eikä kumpikaan varmasti olisi pärjännyt, jos tehtävät olisi vaihdettu. Miksi siis oltiin samassa sarjassa?

Itse sarjojen idea onkin kiintoisa. Yleensä kaikkialla, joka shakissa, on naisten ja miesten sarjat. Koska miehet ovat fyysisesti ylivoimaisia voimalajeissa, he voittaisivat aina kärkipaikat, elleivät olisi omassa sarjassaan.

Niinpä onkin mielekästä, että sukupuolet kilpailevat omassa piirissään, joskin asia voi nykyään tulla vaikeaksi, mikäli ajatellaan, että niitä onkin enemmän kuin kaksi. Joka tapauksessa nykyinen jako on epäoikeudenmukainen naisille, jotka joutuvat ottelemaan hermafrodiitteja vastaan –vai pitäisikö sanoa heidän kanssaan.

Eihän kilpailu aina tarkoita toimimista jotakin vastaan. Pierre de Coubertinin, nykyisten olympialaisten kisojen perustajan jalo ajatus taisikin olla, että jokainen osallistuja kilpailee ennen kaikkea itsensä kanssa ja pyrkii sen ylittämään.

Mutta tässähän on käynyt kuin hölkkätapahtumissa: alun perin hölkkä tarkoitti rentoa juoksemista, mutta ennen pitkää niistä tehtiin hölkkäkilpailut, joissa tapellaan ensimmäisestä sijasta veren maku suussa.

Voittaja näköjään arvelee aina saaneensa suurenkin kunnian, vaikka hänen asemansa olisi perustunut tolkuttomaan harjoittelun määrään ja kilpailijat taa olisivat menneet mukaan ihan kylmiltään.

Mutta ehkä en vain ymmärrä ideaa. Ehkä tärkeintä onkin vain se ensi sija, hinnalla millä hyvänsä?

Sivumennen sanoen: Baldassare Castiglione, aikoinaan hyvin tunnetun ”Hovimies”-kirjan kirjoittaja eitti ihanteekseen henkilön, joka oli harjoittanut kaikkia kykyjään, ainakin useimpia.

Siinä kuitenkin oli pysyttävä kohtuudessa. Jos hovimies vaikkapa osasi liian hyvin shakkia, hän samalla paljasti, että oli käyttänyt siihen kovin paljon aikaa, jonka olisi voinut sijoittaa tärkeämpienkin asioiden opiskeluun. Näin voitosta tai liian loistavsta menestyksestä saattoi tulla itse asiassa nolo asia.

Kilpailu saattaa myös saada erilaisia sävyjä ja muotoja, jotka joissakin kielessä ilmaistaan eri sanoja käyttämällä. Termien sotkeminen olisi joskus aivan hullunkurista.

Otetaanpa vaikka varustelukilpailu. Englanniksi se on arms race, jossa sana race viittaa esimerkiksi kilpa-ajoihin. Venäjässä taas käytetään ilmausta gonka vooruženij. Sanaa gonka käyetään myös kilpa-ajoista ja sana tarkoittaa kiirettä.

Se on kuitenkin aivan erityistä kiirettä. Kantasana gnat merkitsee ahdistamista ja sen tunnemme esimerkiksi laulusta jamštšik, ne goni lošadej! –ajomies, älä lyö hevostas! Itse asiassa gnat ei suorastaan merkitsekään lyömistä, mutta käytännössä kyllä. Kun hevosta ahdistetaan, se tapahtuu lyömällä. Ja tällainen kilpailu on siis ahdistelukilpailua, tuottaa sen assosiaation.

Kantasanaa, gnat –verbiä käytetään myös vaikkapa pontikan keitosta ja se näkyy myös sen nimessä: samogon. Se mäskiin sisältyvä sprii ajetaan lämmön avulla jäähdytysputkiin.

Mutta esimerkiksi sosialistinen kilpailu esitettiin aikoinaan ehdottomasti toisin sanoin: sotsialistitšeskoje sorevnovanije. Tuon sorevnovanije-sanan kantanahan on revnovat –olla mustasukkainen, harras, innokas.

Sitä paitsi tietenkin oli ja on käytössä sana konkurs –kilpailu, latinan sanasta concurro, juosta yhdessä. Sama idea lienee vaikkapa ruotsin sanassa tävling. Kyseessä on joka tapauksessa monien halukkaiden keskinäinen kisa paremmuudesta.

Meillähän konkurssi tarkoittaa kilpailun loppua ainakin sen kohdalla, joka siihen joutuu. Englanniksi sana on bankruptcy, joka tulee italian sanasta banca rotta –särjetty pöytä. Kun kauppamiehen rahat loppuivat, hänen pöytänsä särjettiin, ettei hän voisi tyhjää kaupata. Venäjässä on sama latinalaisperäinen termi bankrotstvo.

Mutta se kilpailu, jonka vapaudesta näyttäisi koituvan merkittävästi taloudellista hyötyä, ilmaistaan eri sanalla. Englanniksi kyseessä on verbi compete, joka suoraan latinasta käännettynä tarkoittaa yhdessä tavoittelemista. Toistensa ohihan siinä käytännössä pyritään ja heidän kustannuksellaankin, jos tarpeen.

Venäjäksi sellainen kilpailu on konkurentsija, joka tarkoittaa yleistä kilpailun alaisuutta. Jokuhan voi myös olla vne konkurentsii eli kaiken kilpailun ulkopuolella.

Mutta mikä on kantana suomen sanassa kilpa(ilu)? Kisa? Kiisto? Viime mainittuahan muuten aikoinaan tarjottiin sportin suomalaiseksi vastineeksi. Myös uljailu oli ehdolla.

Sport on muuten aika mukava sana, joka merkitsee leikkiä ja kujeilua. Joskus saattoi urheilussakin vielä olla sellaisia piirteitä.

 

Timo Vihavainen ke 31.07. 22:10

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Venäläinen historian oppikirja

ti 15.10. 23:04

Dosenttitason kirjallisuutta

ma 14.10. 22:42

Oikeus tyhmyyteen

su 13.10. 11:30

Suomalainen kasakkaupseeri

pe 11.10. 22:34

Diletant

to 10.10. 23:42

Rankkoja puheita

ke 09.10. 00:24

Vailla omininaisuuksia

ma 07.10. 23:27

Muuan aikamme dilemma

su 06.10. 21:24

Hurskas yksinkertaisuus ja maailman kohtalo

to 03.10. 23:51

Pietari ensimmäinen

ke 02.10. 23:51

blogit

Vieraskynä

Setan propaganda Elämänkatsomustiedon oppimateriaaleissa

su 22.09.2019 23:31

Juha Ahvio

Kristittynä Suomessa: Miten olla, elää ja toimia? -kirja ilmestyy

su 06.10.2019 21:36

Professorin Ajatuksia

Tuhohakuinen mielenosoitus ei lisää sympatiaa

ti 15.10.2019 23:02

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Lähi-idästä uhkaava pakolaisaalto torjuttava päättäväisesti

pe 11.10.2019 22:36

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Haluan provosoida ihmisiä tutkimaan asioita itse

la 12.10.2019 11:17

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

la 05.10.2019 23:55

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Saksan mallia koohotetaan Suomeen! Ajojahdit alkavat?

su 06.10.2019 21:34

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YK:n ilmastopaneeli IPCC tukeutuu pseudotieteeseen

la 07.09.2019 07:11

Heikki Porkka

Oikeusmurha ja poliittinen matka kohti turvatonta Suomea

la 12.10.2019 07:44

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Käräjäoikeuden virkavirhe?

pe 11.10.2019 20:00

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10.2019 00:57

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Venäläinen historian oppikirja

ti 15.10.2019 23:04

Matti Viren

Onneksi meillä on hyvinvointivaltio

su 06.10.2019 21:39