Ilma on solkenaan puhetta työllisyyden kasvun tarpeesta ja työllisyystavoitteista, mutta konkreettisia ehdotuksia työllisyyden kasvattamiseksi on harvassa. Toistaiseksi ainoa ehdotus, joka on tullut hallituksen taholta, on työllisyyssubventioiden kasvattaminen. Jotkut varmaan muistavat ”edellisen” Rinteen mallin (Heikki Rinteen mallin, jossa pitkäaikaistyöttömiä yritettiin työllistää työttömyyskorvausrahoin 1980-luvun alussa). Samanlaisia malleja on ollut maailmalla kymmenittäin, joten on verraten helppo päätellä, onko työttömyys poistettavissa subventioiden avulla. Hieman merkillinen piirre on siinä, että ne, jotka innokkaimmin ajavat työllisyyssubventioiden kasvattamista, ovat niitä, jotka ovat pitäneet suurinta ääntä yritystukien haitallisuudesta. Lista menee tietenkin niin, että yritystuet pitää poistaa, mutta sitten seuraakin loputon lista poikkeuksista (työllisyystuet, innovaatiotuet, tuet ympäristöhankkeisiin jne.).
Tukien vaikutuksista ei kannata tässä enempää keskustella; yksityiskohtaisia arvioita löytyy sen verran paljon. Suurin ongelma niissä - niin kuin muissakin tuissa – on, erilaisten markkinahäiriöiden kehittyminen. Kuitenkin ainakin työllisyyden kannalta paras järjestelmä on sellainen, jossa markkinat voivat toimia tehokkaasti. Siksi olisi järkevintä keskittyä toimiin, joissa nimenomaan poistettaisiin erilaisia työllistymisen esteitä (olivat ne sitten monopoleja, säätelyä tai muita rajoituksia) ja negatiivisia kannustimia. Ehkä suurin ongelma on kannustinloukut, jotka perimmiltään heijastavat sitä, että verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitetty enemmänkin tasa-arvonäkökulmasta kuin kannustinvaikutusten kannalta. Työllisyyttä ajatellen olennainen yksityiskohta on tietenkin työttömyyskorvausjärjestelmä, joka ei varman perustu mihinkään taloudelliseen analyysiin vaan kolmikannan (historiallisiin) voimasuhteisiin. Olen aika varmaa siitä, että siirtyminen yhtenäistettyyn korvausjärjestelmää (kassat ja KELA yhteen), jossa korvausaste noudattaisi alenevaa porrastusta, muuttaisi työn tarjontakäyttäytymistä (ja työllisyyttä) paljon enemmän kaikki aktiivimallin toimet konsanaan.
Nykyisen järjestelmän ilmeinen heikkous on etenkin siinä, että pitkät kassapäiväraha-ajanjaksot tilanteissa, joissa uudelleentyöllistyminen (vanhat teollisuuspaikkakunnat) on hankalaa, nostavat uudelleentyöllistymisen kynnystä paljon korkeammaksi, kuin mitä se oli heti työttömyysjakson alussa. Ongelmaa vielä pahentaa asuntomarkkinoiden polarisoituminen Etelä-Suomen ja muun Suomen välillä. On vaan vaikea keksiä mitään helppo ratkaisua asuntomarkkinoiden tilasta johtuvaan pattitilanteeseen. Joku 1000 euron muuttoavustus on yhtä tyhjän kanssa, mutta auttaako edes avustuksen kymmenkertaistaminen?
Työttömyydestä puhuttaessa helposti unohtuu, että lyhytaikainen ja pitkäaikainen työttömyys ovat hyvin erilaisia asioita ja kaipaavat erilaista politiikkareseptiä. Tämä ilmeinen tosiasia ei oikein näkynyt ns. aktiivimallin toteutuksessa, vaikka mallissa ehkä on/oli ideoita, joita soisi vietävän eteenpäin. Oheisista kuvista saaneen jonkinlaisen kuvan muutoksista, joita työttömien työllistymisessä on tapahtunut. Kuvat kertovat, mikä osa päättyneistä työttömyysjaksoista on toteutunut siten, että työnhakija on itse saanut työtä. Kuten nähdään, osuus on ollut trendinomaisessa laskussa, mutta erityisen selvä lasku näkyy vuodenvaihteen 2011/2012 jolloin työmarkkinoilla tapahtui selvä käänne huonompaan. Erityisen selvästi muutos näkyy niiden osalta joiden työttömyysjaksot ovat olleet hyvin lyhyitä (alle viikon tai alle kuukauden). Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien osalta trendi on ollut hieman erilainen ja etenkin 2015 jälkeen osuus on selvästi kasvanut, jos kohta taso on edelleenkin verraten alhainen. Yhtä kaikki, luvut kertonevat, että työllisyyspolitiikassa tarvitaan erilaisia keinoja, eikä ”ei, ei, ei” vaihtoehdolla päästä kovin pitkälle.
Tämä tosiasia koskee varmaan myös lyhytaikaisia työsuhteita ja osa-aikaistyötä. Luulisi, että työllisyyden kasvattaminen onnistuisi kaikkien helpoimmin juuri näillä sektoreilla. Siksi on nurinkurista, että ammattiliitot pyrkivät kaikin tavoin jarruttamaan ja estämään tällaisten työpaikkojen syntyä ja kasvua. On vaikea kuvitella, että voisimme nykytilanteessa luoda suuren määrän pysyviä, kokoaikaisia työpaikkoja markkinasektorille, kun kuitenkin irtisanomissuoja on ainakin pienten yritysten kannalta niin iso riskitekijä, kuin se on. Ei Suomi ole sellainen ihmemaa, jossa on jatkossa tarjolla vain hyväpalkkaisia, pysyviä täyspäiväisiä työsuhteita. Kuten oheisesta kuviosta ilmenee, Suomi on pikemminkin jälkijunassa kuin jonkinlainen äärimmäisyys tällaisten työsuhteiden yleisyydessä. Vai muistuttaako Suomi talouden rakenteen osalta Bulgariaa ja Kroatiaa?
Mutta ehkä näistä asioista ei kannata vääntää kättä sen enempää. Jotenkin on se tuntuma, että nykyinen hallitus välttää visusti kaikki kiperät ratkaisut työmarkkinoilla. Tukea tälle ”ei, ei, ei” –linjalle tulee Hakaniemestä sen verran, että kaikki on jäissä. Tyllisyystilanne tosin heikkenee, mutta kestää aikansa, ennen työllisyysluvut ovat siksi rumia, että ne alkavat kiusata poliitikkoja. Ja silloinkin voi aina vedota siihen, että ”maailmantalous, Trump, Brexit, ….
Päättyneet työttömyysjaksot,niiden osuus, jotka ovat itse saaneet työtä, Lähde: Toimiala online
Alle viikon työttöminä olleet
1-4 viikkoa työttöminä olleet
2-3 vuotta työttöminä olleet
Osa-aikaisten työntekijöiden osuus eri maissa. Lähde Eurostat
Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka
la 13.04.2024 00:17Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä
su 21.04.2024 15:30Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Miksi lähdin ehdolle europarlamenttivaaleihin?
ti 23.04.2024 22:16Eläkeindeksin leikkaaminen
ti 09.04.2024 13:56Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44