Blogi: Timo Vihavainen, ma 24.02.2020 21:49

Järjen aika jäi taa

Se on järjen menoa nyt

 

Suuresti arvostamani Henry Kissinger kirjoitti pari vuotta sitten Atlantic-lehdessä (jota täälläkin sai ostaa ennen kuin barbaarit valtasivat kirjakaupat) siitä shokista, jonka hän sai kuultuaan, että tietokone oli voittanut ihmisen Go-pelissä (https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2018/06/henry-kissinger-ai-could-mean-the-end-of-human-history/559124/ ).

Kyseessä ei ole mikä tahansa peli, vaan sellainen strategiapeli, jossa tilanteiden muuttuessa on keksittävä ihan uudet systeemit, mikäli nyt olen asian oikein ymmärtänyt.

Joka tapauksessa tämä tulos osoitti Kissingerin mielestä, että jotakin hyvin merkittävää oli muuttunut. Nyt toimi tai voitiin asettaa toimimaan ihmistä vastaan tekoäly, joka on ihmisälyä etevämpi.

Jos asia kerran näin on, seuraa siitä suurella varmuudella myös, että tekoälyn todella annetaan hoitaa hommat, jotta päästäisiin parhaisiin tuloksiin. Siis parhaalla tavalla tekoälyn mielestä.

Kyseessä ei ole pelkkä väline, vaan suorittaja, jonka toimia emme voi ennakoida emmekä edes ymmärrä. Se perustaa toimensa myriadeihin salamannopeisiin laskutoimituksiin, jotka eivät ole ihmisälylle mahdollisia.

Tekoäly pystyy optimoimaan valtavan määrän muuttujia, mutta pystyykö se kertomaan ihmiselle ymmärrettävällä tavalla, miksi sen tekemät päätökset ovat optimaalisia? Ihmisen ymmärrys tässä rajana on. Jos se kertoo asiansa toiselle koneelle, on se hyvä sekin, mutta emme me siitä viisastu, joudumme vain nyökkäilemään.
Kun ihminen tunnustaa jääneensä järkensä puolesta kakkoseksi koneelle, on tapahtunut jotakin historiallisesti uutta. Voi olla, että meidän sen takia täytyy tunnustaa, ettei järki -tämä ihmisen ominaisuus- enää voi hallita, kun parempiakin kerran on tarjolla.

Kun Kissinger tunnetaan nimenomaan poliittisen realismin suurena edustajana, on sitäkin yllättävämpää huomata, että hän on tekoälyn takia hyvin huolissaan. Eihän reaalipolitiikka ja nimenomaan se voi mitä tahansa keinoja sietää. Niin sanottu jesuitismi ei ole hyvää politiikkaa, sillä politiikassa ei ole vain keinoja ja päämääriä. Keinotkin ovat keskeinen osa politiikkaa.

Muuten, eettisessä mielessä optimoinnit usein ovat tavattoman monimutkaisia ja kiistanalaisia. Pitäisikös meidän ottaakin tekoäly sellaisia kiistoja ratkaisemaan…? Utilitaristinen ajatus mielihyväkalkyylistä voisi näin päästä ihan uudelle tasolle ja esimerkiksi vaalit voitaisiin lopettaa. Irrationaalinen instituutiohan ne ovat monessakin mielessä.

Saattaa tosin olla, ettei kansa, joka ei tunnetusti omaa parastaan ymmärrä, taaskaan asiaa sulattaisi, vaan rupeaisi ainakin vihapuhumaan ja ehkä pahempaakin.

No, tuo pian nyt jo edesmennyt järjen aikakausi tunnetusti alkoi 1700-luvulla, vaikka suurimmat ajattelijat toimivatkin jo edellisellä vuosisadalla. Joka tapauksessa vasta heidän jälkeensä alettiin järkeen yleisesti suhtautua pyhällä kunnioituksella ja jopa palvoa sitä uskonnollisesti.

Tavallaan se oli helppoakin, sillä ihmisjärjessä oli ihmiselle jotakin tuttua ja tunnistettavaa, ihan kuin antropomorfisessa Jumalassa.

Uskonnollisen kokemuksen ydinasioita lienee, jos oikein muistan, luopuminen siitä ahdistavasta taakasta, joka ihmiselle joskus tuppaa kertymään. Kun se siirretään omilta kapeilta hartioilta korkeammalle olennolle, seuraa euforinen vapauden tunne. Epäilemättä näin saattaa syntyä myös yleviä kokemuksia omista pyyteistä vapautuneena. Taso nousee.

Näin siis ovat asiat klassisten uskontojen ja mystisen kokemuksen kanssa. Onhan meillä hienoja esimerkkejä Buddhasta pyhään Fransicus Assisilaiseen, Mestari Eckartiin ja mitä niitä onkaan.

Mutta entäpä jos se korkeampi olento onkin vain jossakin vanhassa sellutehtaassa jököttävä supertietokone? Tai sen älypuhelimeen syöttämä data?

Luulen, ettei kokemus silloin ole yhtä juhlallinen. Pikemmin saattaa tapahtua, että siirrytään entistä primitiivisemmälle tasolle. Sen sijaan, että elämässä ja siis muun muassa politiikassa noudatettaisiin järjen avulla löydettyjä ja puolustettuja periaatteita, lopetetaankin turhanaikainen ajattelu ja päätetään seurata superälyn viitoittamaa tietä, kuin jotakin uutta Otto Ville Kuusista ikään.

Sen tien mutkista ja kuopista emme tiedä mitään, tiedämme vain sen, että se on varmin tapa päästä tiettyyn päämäärään, eli siis tie, totuus ja…

No hui! Nyt oli jo mennä överiksi.

Joka tapauksessa superälyn alaisuuteen heittäytyminen vapauttaa ihmisen käyttämästä järkeään samoin kuin globalisaatio on vapauttanut kansamme valmistamasta vaativia hyödykkeitä. Me saamme ne kaikki muualta halvemmalla, joten miksi vaivautua edes opettelemaan.

Seurauksena on yleisen tyhmenemisprosessin kiihtyminen. Uusi keskiaika, jota on ennusteltu jo yli sata vuotta, tuntuu olevan yhä lähempänä. Tuntuiko kenestäkään edes kummalliselta, kun lehdet tässä hiljattain hehkuttivat feministien piirissä juuri nyt kukoistavaa noituuden harrastamista?

Taidamme olla yhä kauempana niistä humanistisista ihanteista, jotka saarnasivat jokaisen ihmisen mahdollisuuksien kehittämistä yhä korkeammalle tasolle. Nyt sen sijaan jättäydytään yhä yleisemmin isoiksi lapsiksi, joiden hoitaminen on yhteiskunnan velvollisuus.

Sen sijaan, että työstä vapautunut ihminen käyttäisi aikansa korkean kulttuurin opiskeluun ja siitä nauttimiseen, hän pokuloi ja kopuloi, töllöttää päivät pitkät toinen toistaan törkeämpiä ja typerämpiä TV-ohjelmia ja kuuntelee jumputtavaa kakofoniaa, jota syötetään pornon taustaksi. Vaativimmat toki hommaavat itselleen huumeita.

Entä ne kaikki mahdollisuudet luovaan itsetoteutukseen, joita hyvinvointi on antanut?

Itse asiassa nyt tai ainakin ihan kohta voitaisiin täällä pohjolassa jo elää siinä utopiakaupungissa, jonka Nikolai Tšernyševski puolitoista vuosisataa sitten hahmotteli. Tosin hänen ihmiskuvansa taisi olla aivan tavattoman lapsellinen, mutta niin vain siitä innostui aikanaan koko nuori Venäjä ja muuan Uljanovin poika aivan erityisesti.

Lupaahan superäly nyt sentään jo pian vapauttaa meidät kaikesta vaivasta. Työstä ja ajattelusta se pian onkin vapauttanut jo useimmat.

Työelämäprofessori Olli Seuri toteaa Suomen Kuvalehdessä, että järjen tilalle algoritmi tarjoaa tunnetta Greta Thunbergin tapaan ja sehän se tehoaa.

Algoritmien mukaan on pakko mennä ja asia kaipaa enää vain sisäistämistä…

Mutta ehkäpä tulevaisuuden suuria ylipappeja sitten ovatkin koodaajat, tuo ihmeellinen joukko, joka nykyään hankkii suuria rahoja ja muodostaa uuden eliittimme? Sehän lienee joukko, joka ei tarvitse sivistystä, omaisuutta eikä poliittisia asemia, mutta silti hallitsee ja menestyy. Sen vuoksihan tyttöjäkin nyt kovasti yllytetään tuolle alalle.

Vai mitenkähän siinä käynee? Koodaajat ovat nimenomaan yksi niitä ammatteja, joiden on ennustettu katoavan. Tekoäly tekee paremmat ohjelmat kuin ihmisäly, joten koodaajat ovat pian aivan erityisen turha joukko.

Koodaamisen sijasta voisikin kai yrittää suuntautua vaikkapa taiteen alalle. Pelkään kyllä, että tekoäly taas kerran kykenisi kyllä päihittämään jokaisen taiteilijan, mikäli tuo ala nykyään ei olisi perin juurin falski ja täysin irrationaaliselle hypetykselle perustuva.

Ehkäpä siinä juuri onkin toivomme? Eihän rehellinen kone osaa keisarin uusia vaatteita ihastella. Eiköhän se tässä löydäkin voittajansa?

Vaan ehkäpä se hyvin voisi vielä senkin pelin oppia?

 

Timo Vihavainen ma 24.02. 21:49

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Ruttolippu

pe 27.03. 01:17

Setä ei viihdy

ti 24.03. 23:56

Kirjattomat, karjattomat miehet

ma 23.03. 23:17

Spenglerin pamfletti

pe 20.03. 23:48

Rikollisuuden ehkäisyä entisaikaan

ke 18.03. 22:23

Ruton näkökulma

ma 16.03. 23:22

Pyhän Yrjön maassa

to 12.03. 22:21

Talvisodan muistaminen

ke 11.03. 22:04

Herrasta heittiöksi

ti 10.03. 23:22

Lurjusten ruoska

to 05.03. 21:56

blogit

Vieraskynä

Piispa Teemu Laajasalo on väärässä ja johtaa kristikansaa harhaan

ma 09.03.2020 23:42

Juha Ahvio

Koronavirus horjuttaa utopioita ja palauttaa todellisuuteen

ma 23.03.2020 23:21

Professorin Ajatuksia

Ilouutinen ja sen varjot

pe 27.03.2020 01:16

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Korona on joukkotiedotuksen henkinen AIDS

pe 20.03.2020 23:49

Petteri Hiienkoski

Koronakriisin synkkä varjo Suomen yllä

to 26.03.2020 01:08

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Globalismista kansallismielisyyteen

pe 27.03.2020 14:29

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Maahanmuutto vie nuorilta asunnot

la 07.03.2020 12:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Hätätilahallituksen paikka?

pe 27.03.2020 01:18

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Maria Ohisalo on sisäiselle turvallisuudelle vaarallinen henkilö

la 28.03.2020 08:40

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Koronan taloudellinen hinta?

ti 24.03.2020 11:02

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

On aivan sama

su 08.03.2020 18:38

Timo Vihavainen

Ruttolippu

pe 27.03.2020 01:17

Matti Viren

5 miljardia

ma 23.03.2020 23:19