Oikeiston nousu Euroopassa - viimeinen mahdollisuus pysäyttää kansallinen itsetuho?

"Ruotsidemokraatteja, Melonia tai Le Peniä äänestävät näkevät, ettei nykyinen keskusta- tai vasemmistovetoinen hallitus tarjoa ratkaisuja ongelmiin, joihin oikeistopuolueilla on vastauksia"

Ulkomaat ke 30.11.2022 23:25
Italialainen kulttuurituottaja-kirjailija ja toimittaja Giulio Meotti

"Onko monikulttuurisuus tuhoamassa länsimaiset kansalliset identiteetit?" peräänkuuluttaa italialainen kulttuurituottaja-kirjailija ja toimittaja Giulio Meotti Gatestone -instituutin artikkelissaan 20. marraskuuta 2022.

Giulio Meotti nostaa esille Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) jo kaksikymmentä vuotta sitten julkaiseman asiakirjan nimeltä "Korvaava maahanmuutto: Onko se ratkaisu väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen?" ("Replacement Migration: Is It A Solution to Declining and Ageing Populations?"). 

Meotti kutsuu sitä länsimaisille demokratioille esitetyksi "edistykselliseksi toimintasuunnitelmaksi", ratkaisuksi väestön ikääntymisestä selviytymiseen.

Hän huomauttaa, että "siitä on sittemmin tullut valtavirtaa" viittaamalla siihen, mitä taloustieteen Nobelin palkinnon voittanut Richard Thaler totesi vast'ikään marraskuun alussa: 

"Tarvitsemme lisää maahanmuuttajia maksamaan eläkkeitä."

Italian entinen työministeri Elsa Fornero valaisi puolestaan vajaa vuosi sitten julkaistussa artikkelissaan niin ikään Eurooppaa hallitsevien ajatusmaailmaa ja sitä, kuinka he valmistelevat sen sivilisaation tuhoa:

"Jos Italian väestö 'katoaisi', meidän ei tarvitse olla huolissamme, koska todennäköisesti joku on valmis ottamaan sen paikan; Katsokaa vaikka Välimeren toiselle puolelle maita, joissa on hyvin vireitä väestöjä ja joiden ikärakenne on hyvin erilainen kuin meillä, paljon vauvoja, lapsia ja nuoria ja suhteellisen vähän vanhuksia. 

Hyväksymällä väestön vähenemisen yhteiskunnallisena maailmankatsomuksena, sopeutumalla yhteiskuntaan, jossa ei ole ainoastaan vähemmän kouluja, asuttamattomia kyliä, hylättyjä taloja ja vähemmän liikkuvuutta, vaan myös vähemmän elokuvateattereita, matkailua ja urheilumahdollisuuksia, kerromme heille epäsuorasti, että maamme on jo heidän."

Meotti huomauttaa, että länsimainen eliitti suhtautuu avoimesti maahanmuuttoon pelkkänä taloudellisena voimavarana ja kieltää kaiken keskustelun vaikutuksista, joita tällaisilla suurilla maahanmuuttajamäärillä on yhteiskunnan kulttuuriin, tapoihin ja identiteettiin.

Hän ottaa ensimmäisenä esimerkiksi Kanadan, jossa on 40 miljoonaa asukasta. Kanada on nyt päättänyt asettaa ennätystavoitteita maahanmuuttohistoriassa ja aikoo houkutella 1,45 miljoonaa laillista maahanmuuttajaa lisää vuoteen 2025 mennessä. 

New York Times intoilee Torontosta ja Vancouverista, kahdesta suurimmasta kaupungista, joissa 60 % väestöstä vain kymmenessä vuodessa voisi koostua etnisistä vähemmistöistä.

"Monikulttuurisuudesta on tulossa keskeinen keino kansallisten identiteettien hajottamisessa", italialainen kulttuurituottaja-kirjailija ja toimittaja Giulio Meotti alleviivaa. 

Uudet viralliset brittitiedot paljastavat, että 10 miljoonaa ihmistä (yksi kuudesta) Englannissa ja Walesissa on syntynyt ulkomailla; 2,5 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2011 huolimatta hallituksen lupauksista yrittää rajoittaa maahanmuuttoa.

Tällä hetkellä 90 prosenttia Britannian väestönkasvusta tulee  maahanmuutosta.

Sama muutos on tapahtumassa Ruotsissa. Pelkästään vuonna 2015 Ruotsi otti vastaan 163 000 maahanmuuttajaa, mikä vastaa 1,65 % sen koko väestöstä. Muihin vuosiin yhdistettynä kyse on "demografisesta vallankumouksesta": Vuodesta 2015 lähtien noin 17 % väestöstä oli      ulkomailla syntyneitä.

Giulio Meotti mainitsee  Helsingin Aalto-yliopiston professori Kyösti Tarvaisen, joka kirjoitti huhtikuussa 2021:

"Ruotsin parlamentti päätti yksimielisesti vuonna 1975, että Ruotsi on monikulttuurinen maa.

Tuolloin yli 40 prosenttia maahanmuuttajista oli maanmiehiäni, suomalaisia. Tilanne on muuttunut: vuonna 2019 nettomaahanmuuttajista 88 prosenttia oli muita kuin länsimaalaisia ja 52 prosenttia muslimeja. Maahanmuuttajaväestössä on siis tapahtunut valtava kulttuurinen muutos, kun sen suurin ryhmä on muuttunut suomalaisesta muslimiksi."

Kyösti Tarvainen kertoo tutkineensa Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen väestökehitystä kymmenen vuoden ajan ja hän näkee sen, että jos maahanmuutto pysyy samana, etniset ruotsalaiset ovat vähemmistö vuoteen 2065 mennessä.

"Olemme historiallisesti ainutlaatuisessa tilanteessa, ja meidän pohjoismaalaisten on alettava keskustella maahanmuutosta ja kansallisvaltioidemme säilyttämisestä", Kyösti Tarvainen painottaa.

Väestörakenteen muutos Euroopan eri maissa, jotka ovat antaneet upottaa itsensä Euroopan ulkopuolelta tulevilla maahanmuuttajilla, on nopeaa, usein äärimmäisen nopeaa, toteaa Giulio Meotti. 

Aivan kuten ranskalainen väestötieteilijä Michèle Tribalat selittää:

"Malmössä oli 328 000 asukasta 31. joulukuuta 2016; Lessebossa oli lähes 8 800 mainittuna päivänä. Lessebo on kaupunki 230 kilometriä Malmöstä koilliseen. Vuonna 2002 Malmössä sinä vuonna syntyneistä lapsista 48 prosenttia syntyi ulkomailla tai Ruotsissa vähintään toiselle ulkomailla syntyneelle vanhemmalle, kun Lessebossa vastaava luku oli 12 prosenttia. Vuonna 2016 prosenttiosuus oli 58 prosenttia Malmössä ja 57 prosenttia Lessebossa."

Vanhaa Lesseboa ei täten enää ole olemassa.

Tino Sanandaji, kurdi-iranilaista alkuperää oleva ruotsalainen taloustieteilijä, kirjoitti bestsellerin nimeltä "Massahaaste: Muuttoliikkeen sosioekonomiset vaikutukset pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon" ("Mass Challenge: The Socioeconomic Impact of Migration to a Scandinavian Welfare State"), joka avaa näkymät sille, kuinka Ruotsi luhistuu monikulttuurisuuden vuoksi.

Sanandaji totesi, että "toisin kuin jotkut ideologiset historioitsijat haluaisivat meidän uskovan, Ruotsi ei ole koskaan ollut maahanmuuttomaa".

"Ruotsi on pitkään ollut homogeeninen maa, ja vasta viime vuosikymmeninä se on alkanut ottaa vastaan suuria määriä Euroopan ulkopuolisia pakolaisia. Vuoteen 1985 asti Ruotsissa oli hyvin vähän ei-länsimaisia maahanmuuttajia, vain 2 prosenttia väestöstä, koska ennen vuotta 1968 vallassa olleet sosiaalidemokraatit olivat melko konservatiivinen puolue näissä asioissa. 

Ruotsin politiikka muuttui kuitenkin radikaalimmaksi ja 1980 -luvun jälkipuoliskolla hallitus alkoi toivottaa tervetulleeksi suuria määriä maahanmuuttajia. Vuosina 1985-2015 turvapaikkamaahanmuutto Ruotsissa oli noin neljä kertaa suurempi asukasta kohden kuin muissa Länsi-Euroopan maissa, joten ei-länsimaista alkuperää olevan väestön osuus kasvoi 2 prosentista 20 prosenttiin koko väestöstä. 

Hallitukset uskoivat silloin, että Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmä välttäisi Ranskassa ja muissa Euroopan maissa jo havaitut ongelmat. Tosiasiat osoittivat heidän olevan väärässä, mutta kesti kauan myöntää se."

Giulio Meotti katsookin siksi ruotsalaisten äänestäneen äskettäin konservatiivisen hallituksen valtaan - vasemmistolaisten sosiaalidemokraattien oltua vallankahvassa lähes vuosikymmenen ajan.

"Se on heidän viimeinen mahdollisuutensa pysäyttää ennennäkemätön kansallinen itsetuho", Meotti muistuttaa.

Muutaman kuukauden sisällä äänestäjät eri puolilla Eurooppaa - Italiasta Ruotsiin - ovat äänestäneet oikeistolaisia ryhmiä valta-asemiin.

Asiantuntijoiden mukaan äänestäjien keskuudessa ilmenee lisääntynyttä ärtymystä siitä, että heidät jätetään huomiotta, uutisoi brittilehti Daily Mail 4. lokakuuta 2022.

Ruotsissa oikeistopuolueet saivat enemmistön äänistä 11. syyskuuta 2022 järjestetyissä valtiopäivävaaleissa.

Italia sai maan ensimmäisen naispuolisen pääministerin - ja oikeistolaisimman johtajan sitten Mussolinin.

Giorgia Melonin Italian veljet -puolue, jonka juuret ovat uusfasistisessa puolueessa ja joka kampanjoi kansallismielisyydellä, sai 26 prosenttia äänistä syyskuun ennenaikaislssa vaaleissa.

Hänen sensaatiomainen voittonsa puolueensa räjähdysmäisen nousun jälkeen herätti heti huolta joissakin maailman johtajissa, myös Yhdysvalloissa, jossa vaalivilpin avulla Donald Trumpin presidentinvaaleissa 2020 syrjäyttänyt presidentti Joe Biden sanoi, että tuloksen pitäisi toimia varoituksena amerikkalaiselle demokratialle.

Vaalitulos ei kuitenkaan tullut yllätyksenä monillekaan Italiassa - eikä koko Euroopassa - sillä äänestäjät ovat saaneet tarpeeksensa elitistisistä poliitikoista, jotka eivät näytä ymmärtävän heidän vaikeuksiaan tai maahanmuuton ja elinkustannuskriisin vaikutusta heidän elämäänsä.

Heistä tuntuu, että vasemmistopuolueet ja hallitukset eivät pysty tarjoamaan ratkaisuja kysymyksiin, joista tavalliset kansalaiset ovat huolissaan, poliittiset tarkkailijat ovat kertoneet Daily Mailille.

Ja tämä turhautuminen - sekä tunne siitä, että he eivät voi edes puhua asioista, joista he kantavat huolta - on tarkoittanut, että monet äänestäjät ovat kääntyneet oikeistopuolueiden, myös Melonin Italian veljien, puoleen.

"Mielestäni Euroopan keskusta- tai vasemmistopuolueiden hyvin suuri ongelma on se, että ne mielellään kuvittelevat, että tiettyjä ongelmia - ja tiettyä turhautumista - ei ole", tohtori Helena Ivanov, lontoolaisen Henry Jackson Society -ihmisoikeusryhmän apulaistutkija, korostaa Daily Mailille.

Oikeisto väistämättä vakiinnuttaa asemaansa ja on kipuamassa Euroopan valtavirtaan.  

Toisaalla Euroopassa Espanjan oikeistolainen Vox-puolue muodosti aluehallituksen ja Viktor Orban valittiin huhtikuussa uudelleen Unkarin pääministeriksi. Ranskassa Marine Le Pen sai myös suuren osan äänistä presidentinvaaleissa aiemmin tänä vuonna kisatessaan presidentti Emmanuel Macronia vastaan.

Ja kesäkuussa Macronia nöyryytettiin jälleen Ranskan parlamenttivaaleissa, kun hän menetti ehdottoman enemmistönsä Le Penin Kansallinen liittouma -puolueen saavuttaessa kaikkien aikojen vahvimman tuloksensa.

Se tarkoittaa, että Macronin on nyt luotettava oikeistolaisen republikaanipuolueen tukeen saadakseen lait läpi alahuoneessa.

Brittilehti Daily Mail näkee tämän siirtymisen kohti oikeistopuolueita kaikkialla Euroopassa äänestäjien vastalauseena valtavirran poliittisille puolueille, vapaalle maahanmuuttopolitiikalle sekä globalisaation seurauksille.

Asiantuntijat uskovat, että yksi oikeistoryhmien äskettäisten vaalivoittojen keskeisistä havainnoista on se, että eurooppalaiset eivät enää usko keskusta- tai vasemmistopuolueiden pystyvän tarjoamaan toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.

Tohtori Ivanov mainitsee esimerkkeinä Ruotsin, Italian ja Ranskan, joissa kansalaiset ovat olleet turhautuneita siihen, että maahanmuuton kotoutumisessa on epäonnistuttu, mikä on johtanut suljettujen yhteisöjen ja rikollisuuden lisääntymiseen.

Esimerkiksi Ruotsissa jengiampumiset ovat karanneet käsistä ja levinneet ympäri maata viime vuosina - ja murhat ovat poliisin mukaan tavallisesti maahanmuuttajaklaanien hallinnassa olevien kilpailevien jengien välienselvittelyjä.

Se on kärjistynyt siihen pisteeseen, että Ruotsi - yksi maailman rikkaimmista ja tasa-arvoisimmista maista - on nyt Euroopan kärjessä kuolemaan johtaneiden ampumisten osalta.

Huolimatta erilaisista toimenpiteistä, joita sosiaalidemokraattinen Ruotsin hallitus on esittänyt jengien kurissa pitämiseksi - mukaan lukien vankeusrangaistusten koventaminen ja poliisin resurssien lisääminen - kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä kasvaa edelleen.

Ruotsalaisäänestäjät ovat olleet tyytymättömiä siihen, että Ruotsin sosiaalidemokraatit eivät ole puuttuneet rikollisuuden lisääntymiseen, vaikka hallitus on vannonut palauttavansa "lain ja järjestyksen".

Vastauksena tähän ruotsalaiset - ja muut eurooppalaiset äänestäjät - ovat äänestäneet oikeistopuolueita.

"Äänestäjät Ruotsissa, Italiassa ja Ranskassa ovat pettyneet siihen, että maahanmuuttajia ei ole integroitu kunnolla heidän maahansa - ja vasemmistolaisilla ja keskustapuolueilla on taipumus teeskennellä, että näin ei ole", tohtori Ivanov selvittää.

Hän jatkaa: "Luulen, että monet näistä ihmisistä, jotka äänestävät ruotsidemokraatteja, Melonia tai Le Peniä, näkevät sen, että rikollisuus lisääntyy, on täysin eristäytyneitä yhteisöjä, ja nykyinen joko keskusta- tai vasemmistovetoinen hallitus ei tarjoa mitään ratkaisua ongelmiin, joihin oikeistopuolueilla taas on vastauksia."

Tohtori Ivanov lisää: 

"Tarkoitan, että joku itse asiassa puhuu ongelmasta ja keinoista puuttua siihen.

Jos antaisin neuvoja keskusta- tai vasemmistopuolueelle, se olisi se, että niiden pitäisi kitkeä nämä ongelmat. Ei voi vain teeskennellä, ettei niitä ole olemassa, eikä voi vain vähätellä ihmisiä, jotka sanovat olevansa huolissaan yhteiskunnistaan. On keksittävä ratkaisu."

Kentin yliopiston politiikan ja kansainvälisten suhteiden professori Matt Goodwin painottaa, että vaalit voittaneiden oikeistopuolueiden nousu kaikkialla Euroopassa osoittaa, kuinka kyllästyneitä ihmiset ovat poliittista valtavirtaa edustavien puolueiden tuottamiin pettymyksiin.

"Italian vaalitulos on erittäin merkittävä", Goodwin sanoo. "Se on toinen todiste siitä, että populismi elää ja voi hyvin. Se kertoo, miten pettyneitä ihmiset ovat pääpuolueisiin.

Populismi on äänestäjien vastalause maahanmuutolle, rajoille ja EU:lle sekä globalisaatiolle ja monikansallisille yrityksille."

Se, mitä italialainen kulttuurituottaja-kirjailija ja toimittaja Giulio Meotti ei kuitenkaan jätä noteeraamatta, on väestönvaihdos, joka "on käynnissä eikä media edes kerro siItä".

Meotti on myös selvillä siitä, että kun kristinusko heikkenee Euroopassa, islam nousee.

Ranskalainen kirjailija André Malraux pukee sen perustellusti ja lyhyesti sanoiksi:

"Sivilisaatio on kaikkea, mikä yhdistyy uskonnon ympärille." 

"Ja kun yksi uskonto taantuu, toinen tulee sen tilalle", Meotti täydentää.

Ranskassa lähes kolmannes - 29,6 % - 0-4-vuotiaasta väestöstä on nyt ei-eurooppalaista alkuperää verrattuna 17,1 %: iin 18-24 -vuotiaista, 18,8 %: iin 40-44 -vuotiaista, 7,6 %: iin 60-64 -vuotiaista ja 3,1 %: iin yli 80-vuotiaista. Insee paljasti tämän äskettäin Ranskan kansallisen tilastokeskuksen mukaan, joka tutki kolmea viimeistä sukupolvea. 16,2 % kaikista 0–4-vuotiaista lapsista Ranskassa on Maghrebi-alkuperää olevia   lapsia tai lapsenlapsia; 7,3 % on muualta Afrikasta ja 4 % Aasiasta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsui sitä juuri "väestörakenteen muutokseksi", joka on kiertoilmaisu kulttuurin korvaamiselle. 

Callacissa, pienessä, rauhallisessa kaupungissa, jossa on 2 200 asukasta Bretagnen keskustassa, viranomaiset haluavat asuttaa maahanmuuttajat taistelemaan "aavikoitumista" vastaan, raportoi Le Figaro-lehti. Callacin kunnan ja hyväntekeväisyyssäätiön tavoitteena on asuttaa pieni "ikääntyvä" kaupunki uudelleen maahanmuuttajilla, elvyttää kaupungin keskustaa ja kehittää taloudellista toimintaa. Callacin mallin kerrotaan saaneen inspiraationsa Macronin ilmoittamasta turvapaikkalaista vuodelle 2023: ulkomaalaisten jakamisesta "maaseutualueille".

Entinen belgialainen senaattori Alain Destexhe kertoo kirjassaan "Immigration et Intégration: avant qu'il ne soit trop tard" ("Maahanmuutto ja kotouttaminen, ennen kuin ei ole liian myöhäistä"), että vuosina 2000–2010 Belgia toivotti tervetulleeksi yli miljoona maahanmuuttajaa 11 miljoonan asukkaan väestöön. 

Belgialainen akateemikko ja taloustieteilijä Philippe Van Parijs huomautti   5. syyskuuta 2022 De Standaard -sanomalehdelle, että "Bryssel ei ole enää Belgia". Van Parijs suoritti väestötutkimuksen, ja hänen löytönsä yllättävät vain ne, jotka haluavat pysyä sokeina. Kymmenessä vuodessa niiden Brysselissä asuvien osuus, joiden molemmilla vanhemmilla on Belgian kansalaisuus, on laskenut 36 prosentista 26 prosenttiin.

"Peräti kolme neljäsosaa Brysselin asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Marokkolaista alkuperää olevia Brysselin asukkaita on enemmän kuin flaameja tai valloneja."

Tätä historiallista muutosta ennakoi YK:n entinen pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali, joka vuonna 2007 hahmotteli tämän vision Euroopan tulevaisuudesta:

"Euroopan väestön ennennäkemätön romahtaminen ja sen kiihtyvä ikääntyminen ovat ristiriidassa eteläisen ja itäisen Välimeren edelleen erittäin nopean väestönkasvun kanssa. Tämä johtaa erittäin akuuttiin epätasapainoon! Puhtaasti määrällisesti katsottuna maahanmuutto olisi ratkaisu."

Giulio Meottin mielestä juuri tästä syystä Italian uusi hallitus palasi  juuri estämään laittomia maahanmuuttajia kuljettavia aluksia. 

Sept pas vers l'enfer ("Seitsemän askelta helvettiin") on ranskalaisen vastatiedustelupalvelu DGSE:n (Direction générale de la Sécurité extérieure) entisen päällikön, Alain Chouetin uusi kirja, joka on "syytekirjelmä" Euroopan eliittiä vastaan. 

Chouet sanoo:

"Euroopan vasemmisto on antanut militanttisen salafismin sireenien petkuttaa itseään. Molenbeekin hallinto on tässä mielessä varoittava: Luvat myönnetään helposti ja ilman minkäänlaista valvontaa Saudi-Arabian avokätisesti tukemien moskeijoiden, islamilaisten yksityiskoulujen sekä kulttuuri- ja urheiluseurojen avaamiseen ja toimintaan."

Molenbeek on yksi Brysselin pääkaupunkialueen yhdeksästätoista kunnasta. 25 Brysselin alueparlamentin 89 jäsenestä ei ole eurooppalaista alkuperää.

Chouet jatkaa:

"Syytän poliittisia johtajia siitä, että he eivät koskaan halua ymmärtää radikaalin islamin nousua ja että he ovat tahallaan jättäneet sen huomioimatta äänestäjien ja 'poliittisen korrektiuden' vuoksi."

Chouet syyttää heitä siitä, että he ovat antaneet vapaat kädet useille kunnille jihadistisen radikalismin laajentua vuosia niin pitkälle, että eräs sosialisti virkamies oli sanonut hänelle:

"Tiedämme Molenbeekin ongelman, mutta mitä te oikein haluatte, se on äänestäjäkunta, jota ei voida jättää huomiotta."

"Onko muslimien ääni ratkaiseva?" kysyykin algerialainen kirjailija Kamel Daoud ranskalaisessa Le Point -viikkolehdessä.

Giulio Meotti sanoo, että Emmanuel Macronin uudelleenvalinta oli odotettavissa. 

Hän pitää kuitenkin radikaalivasemmiston hirmuista nousua Ranskan viimeisimmissä presidentinvaaleissa "todellisena shokkina".  

Maahanmuuttoa kannattavan puolueen ehdokas Jean-Luc Mélenchon "La France Insoumisesta" ("Kapinallinen Ranska") edistyi dramaattisesti vuoteen 2017 verrattuna. Hänen ääniosuutensa oli 22,2 %, häviten vain yhden prosentin Marine Le Penille. Hän sai 69 prosenttia muslimien äänistä.

Ranskan esikaupunkialueet ja suuret kaupungit, joissa maahanmuuttoaste on korkea, ovat olleet Mélenchonin poliittisen projektin sydän, ja siellä hän sai 60 % äänistä vaaleissa.

Mitä nämä luvut kertovat meille? Giulio Meotti pohtii.

"Sitä, että monet ovat päässeet poliittisen islamin kelkkaan, ja yhteisöllisen solidaarisuuden tunne on tuottanut toivottuja tuloksia." 

Mélenchon, joka osallistui "marsseihin islamofobiaa vastaan" ja vertasi       muslimeja vuonna 2022 vuoden 1942 juutalaisiin, sekä julisti Ranskan väistämätöntä "kreolisaatiota": "Vuoteen 2050 mennessä 50 prosenttia Ranskan väestöstä on sekalaista."

"Olen ainoa, joka puolusti muslimeja", Mélenchon vakuuttaa avoimesti. Le Figaron mukaan häntä ylistettiin työväenluokan lähiöissä, erityisesti muslimien   äänien ansiosta.

Vaikka muutkin presidenttiehdokkaat olivat tukeneet poliittisen islamin vaatimuksia, "On olemassa ryhmä, jossa Jean-Luc Mélenchon on erittäin vahva, missä hän on voimakkain", Brice Teinturier (Ipsos) varoitti:

"Nämä ovat ranskalaisia ​​muslimeja, joiden keskuudessa hänen kannatuksensa on 45-49 prosentin välillä..."

"Tiivistettynä", italiainen kulttuurituottaja-kirjailija ja toimittaja Giulio Meotti sanoo, "nähtävissä on uusi kansallinen dynamiikka: väestörakenne hallitsee demokratiaa". 

"Näitä ehdokkaita kannattavien ja islamin tukijoiden yhteinen teema näyttää olevan vastenmielisyys länsimaisia ​​yhteiskuntia kohtaan, jotka käyttämällä vasemmistolaista Woke- kieltä ilmeisesti haluavat ottaa vallan -- pakottaakseen 'osallistavamman' ja 'kansainvälisemmän' yhteiskunnan, joka olisi ankara, uhkaava ja fundamentalistinen."

Kun esimerkiksi Kaakkois-Ranskassa sijaitseva Grenoblen kaupunki äskettäin hyväksyi burkinien käytön julkisissa uima-altaissaan, pormestari perusteli muutosta sosiaalisen osallisuuden muodoksi. "Grenoblen pormestari", Céline Pina kirjoitti Le Figarossa, "omaksuu Muslimiveljeskunnan argumentit ja retoriset kaavat: puhuu vapaudesta tyrkyttääkseen sukupuolierottelua".

"Burkini on työkalu palvelemaan ideologiaa, joka riistää naisilta tasavertaiset oikeudet", Céline Pina täsmentää.

Tässä Giulio Meottin esille nostamassa "poliittisesti valveutuneessa" tavassa puhua eli wokeismissa -- jonka taitajalla on "ylevät" mielipiteet ja jokaista, joka ei jaa hänen näkemyksiään, rangaistaan -- on kyse erityisesti rasismin, syrjinnän ja muun yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden "tiedostavasta" henkilöstä, joka uskottelee edistävänsä kaikkien osallistumista, mutta sulkee visusti pois kokonaiset ryhmät selkeästi ihonvärin (valkoiset) tai etnisyyden (juutalaiset) perusteella. 

Giulio Meotti summaa sen inhorealistisen osuvasti:

"Wokeismi, joka on täynnä vasemmistolaista, rasistista puhetta, teeskentelee ettei ole rasistinen, mutta samaan aikaan on täynnä 'monimuotoisuuden' siirappista rasistista ideologiaa, joka kannattaa    yhteiskunnan korvaamista maahanmuutolla. 

Se edistää myös poliittista korrektiutta, tappavaa virusta, joka lamauttaa lännen elintärkeät ilmaisut. Wokeismi tarjoaa ihanteelliset olosuhteet poliittisen islamin läpimurrolle Euroopassa."

Länsi on Giulio Meottin mukaan vaarassa. Eurooppalaisten on pikaisesti tehtävä valinta, haluavatko he muuttaa maansa kerta kaikkiaan erilaiseksi kulttuuriksi.

"Valitettavasti Euroopalla, halusipa se sitä tai ei, ei ole käytännöllisesti katsoen enää aikaa päättää, haluaako se jatkaa avointen rajojen, monikulttuurisuuden ja globalismin syleilemistä vai ei, ja se huomaa passiivisuutensa vuoksi, että sen kovalla työllä ansaitut juutalais-kristilliset arvot, vapaudet ja identiteetti kuolevat nopeasti sukupuuttoon."






 

Tytti Salenius ke 30.11. 23:25

Pääuutiset

blogit

Olli Pusa

Maahanmuuton ongelma

to 26.01. 13:51

Heikki Porkka

Trump otsikoissa - Yle uutisoi ristiriitaisesti ja pimittää jälleen olennaista tietoa

to 26.01. 11:14

Tapio Puolimatka

Translain uudistusesitys ajaa miesten etuoikeuksia

ke 18.01. 15:42

Mikko Paunio

Helsingin kaupunki priorisoi kielitaidottomien ja somalinkielisten hammashoitoja kantaväestön maksaessa pitkälti tarvitsemansa hammashoitonsa itse

ti 17.01. 13:32

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01. 14:49

videot