Blogi: Matti Viren, to 24.08.2017 21:16

Eurooppa kansainvaellusten kourissa

Viimeviikkoiset Turun tapahtumat ovat taas kerran nostaneet maahanmuuttoon liittyvät kysymykset keskustelun polttopisteeseen. Mutta keskustelu ”miksi näin tapahtui” tai ”mitä kukin sanoi asiasta” ei johda kovin pitkälle. Kovin vähän on halua keskustella siitä, minne olemme menossa. Millainen on Euroopan tai Suomen tulevaisuus muutaman vuosikymmen tähtäimellä, ja millaiseksi sen haluaisimme. Keskusteluksi ei varmaan voi nimittää sitä, että todetaan Suomen tarvitsevan maahanmuuttajia, mutta koskaan ei kerrota yhtään konkreettista lukua. Ehkä selitys piilee siinä, että maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia kutsutaan Pohjois-Korean kannattajiksi. Vaihtoehdot ovat siis nolla ja ääretön.

Jotkut asiat me tiedämme varsin hyvin. Tiedämme, että paineet maahanmuuttoon Eurooppaan/Suomeen tulevat vain kasvamaan. Ilmeistä myös on, että Eurooppa ei kykene mihinkään yhtenäiseen politiikkaan siirtolaisuuden suhteen. Ei ole olemassa mitään poliittista konsensusta poliittisten puolueiden tai liikkeiden keskuudessa ja eri maiden näkemykset ovat vähintään yhtä erilaiset. Jonkinlainen rintamalinja on syntynyt Länsi-Euroopan ja ”Uuden Euroopan välille. Jälkimmäiseen (Irakin sodan saatossa syntyneeseen) ryhmään kuuluvat Keski- ja Itä-Euroopan maat, joilla useilla on maahanmuutosta ja väestönsiirroista (sekä ”yleisliittolaisesta päätöksenteosta) vähemmän positiivisia kokemuksia.

Ei ole vaikea arvata, että Uuden Euroopan maat ajavat politiikassaan linjaa, jota voisi kutsua itsekkääksi, kun taas Länsi-Euroopassa harhaillaan korkealentoisten moraalisaarnojen ja opportunististen välistävetojen sekamelskassa: tulee kiintiöitä, leirejä sinne tänne, lahjotaan läpikulkumaita hillitsemään kulkijoita. Kukaan ei halua saada ”Mustan Pekan” korttia pelin päätteeksi. Pakkaa sekoittavat erilaiset ulkoparlamentaariset ryhmät, joita politiikan tarkoituksenmukaisuus ja kansalaisten enemmistön mielipiteet eivät juuri kiinnosta. Keskustelusta nyt puhumattakaan.

Selvää on, että ongelmat kasautuvat maille, jotka ovat kauttakulkumaita ja jotka suhtautuvat maahanmuuttoon kaikkein naiiveimmalla tavalla. Suomella olisi (ollut) hyvä edellytykset Euroopan reuna-alueena välttyä pahimmalta myllerrykseltä, mutta maantieto ei pelkästään riitä. Suomi keikkuu kärkitiloilla elintason ja sosiaalietuuksien suhteen ja politiikka on yksi kaikkein avokätisimmistä. Vaikka selvä enemmistö kansalaisista suhtautuu maahanmuuttoon hyvin nuivasti, poliittiset puolueet ovat lähes yksituumaisia maahanmuuton tarpeesta ja siunauksellisuudesta. Media on tietysti vielä oma lukunsa, se suhtautuu maahanmuuttoon lähes fanaattisen yksisilmäisesti.

Kaikki oireilee sitä, että Suomi on jatkossa maahanmuuton kohdemaa paljon nykyistä suuremmassa määrässä. Ja se näkyy yhdyskuntarakenteessa, valtion tuloissa ja menoissa sekä tulonjaossa, muutamia tärkeimpiä asioita mainitakseni. Aluerakenne polarisoituu. Maahanmuuttajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja kantaväestö muuttaa niistä pois. Sen seurauksena menot ja tulot eivät kohtaa aluetasolla; menot kasvat alueilla, joilta hyvätuloinen väki (veronmaksajat) muuttaa pois. On vaikea nähdä mitään syytä, miksi kehitys poikkeaisi siitä, mitä tapahtunut USA:ssa. Itse asiassa on syytä olettaa, että kehitystendenssit ovat Euroopassa paljon voimakkaampia kuin USA:ssa, koska täällä markkinamekanismi toimii vain onnahdellen ja sosiaalietuuksien taso ja kirjo ovat aivan erilaisia kuin USA:ssa.

Maahanmuutto tuo mukanaan myös aivan uudentyyppistä muuttoliikettä kantaväestön osalta; ei enää välttämättä muuteta vain paikkakunnalta toiselle vaan enenevässä määrin maasta toiseen. Joku voi kuvitella, että kyse on vain siitä, että rikkaat lähtevät Sveitsiin, mutta ongelma on taatusti paljon suurempi tulevaisuudessa. Ajatellaan vaikka jotain pitkälle kouluttua tohtoria. Miksi hän jäisi Suomeen maksamaan yli puolet tuloistaan veroina julkiselle sektorille, jos hän saa parempaa palkkaa ulkomailla ja jos hän vielä kokee että hänen vero-euronsa enenevässä määrin menevät vain maahan tulevien uusien asukkaiden sosiaaliturvaan ja palveluksiin. Ns. pohjoismainen hyvinvointivaltio saattaa onnistua vain, jos ihmiset kokevat voimakasta yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta toisiaan kohtaan. Utopistit voivat tietysti kuvitella, että mikään ei muutu, vaikka perinteinen yhteisöllisyys katoaisikin, mutta maailmalta on aika vaikea löytää näyttöä tällaisesta anonyymistä solidaarisuudesta. Toki yhteisöllisyyden voi aina korvata pakkovallalla ja terrorilla, mutta eivät nekään loputtomiin toimi.

Mutta minne sitten mennä? Sitä kannattaisi varmaan kaikkien hieman pohtia, niin kauan kuin valintamahdollisuuksia vielä on. Viroon? Baltiaan, Puolaan, Unkariin… . Voisiko Itä-Karjalasta joskus tulla asuttava paikka? Tätä kirjoittaessa istun Lvivissa (Ukrainassa) ja ihmettelen, miksi minun oikeastaan pitäisi asua Suomessa. Maksaa kymmenen kertaa enemmän kaikista tavaroista ja palveluksista. Väristä kylmässä 10 kk vuodessa. Ja pelätä raivohulluja puukonheiluttajia? Vain siksikö, että voisin päivittäin kuunnella YLE:n uutisista, mitä minun pitää ajatella asioista?


 

Matti Viren

Taloustieteen professori Turun yliopistossa (emeritus)

Matti Viren to 24.08. 21:16

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Onko työvoiman kysyntä joustavaa vai joustamatonta?

ma 11.11. 22:01

Investoidaan koulutukseen mutta missä tulokset?

su 03.11. 20:48

Muuttoliike väärään suuntaan

to 24.10. 23:02

Onneksi meillä on hyvinvointivaltio

su 06.10. 21:39

Lisää lapsia

to 03.10. 23:53

Paska maa

ke 02.10. 00:05

Työllisyys ei parane tavoitteita asettamalla

to 26.09. 22:43

Me elvytetään

su 15.09. 22:55

SITRA

pe 30.08. 23:08

Työpaikat eivät synny itsestään

ke 21.08. 23:13

blogit

Vieraskynä

Mitä vikaa koulushoppailussa?

pe 18.10.2019 00:31

Juha Ahvio

Sanan- ja uskonnonvapautta on puolustettava nyt

su 10.11.2019 21:07

Professorin Ajatuksia

Miksei poliittisen korrektiuden hinnasta keskustella?

ma 11.11.2019 21:54

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Lähi-idästä uhkaava pakolaisaalto torjuttava päättäväisesti

pe 11.10.2019 22:36

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Haluan provosoida ihmisiä tutkimaan asioita itse

la 12.10.2019 11:17

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

la 05.10.2019 23:55

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Joka neljäs on perussuomalainen - kohta joka kolmas!

pe 08.11.2019 22:06

Mika Niikko

Mielipide tai vihainen puhe ei ole rikos!

ma 11.11.2019 22:02

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YK:n ilmastopaneeli IPCC tukeutuu pseudotieteeseen

la 07.09.2019 07:11

Heikki Porkka

Poliittista lähihistoriaa - sivistyneen Suomen esimerkilliset edustajat

la 09.11.2019 21:13

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Natsien kirjarovioille jatkoa?

ma 04.11.2019 19:17

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10.2019 00:57

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Salaperäisiä uutisia

ma 11.11.2019 21:57

Matti Viren

Onko työvoiman kysyntä joustavaa vai joustamatonta?

ma 11.11.2019 22:01