Blogi: Janne Suuronen, to 02.08.2018 13:12

Demokratiamme on rikki median osalta

Demokratia vaatii oikein toimiakseen kokonaisuudessaan neutraalia mediaa. Yksittäiset mediakanavat voivat olla kallellaan yhteen suuntaan, kunhan yksittäisten medioiden (toimittajien) esittämille näkemyksille löytyy tarpeelliset vastavoimat. Ja nämä näkemysten vastavoimat puuttuvat Suomessa. Esimerkiksi Venäjällä ihmiset saavat kyllä vapaasti äänestää, mutta mediakenttä on täysin valtaa pitävien arvojen puolustaja ja miksi pidämme Venäjää vain puoli-demokratiana.

Suomen mediakenttä on kokonaisuudessaan puna-vihreän arvomaailman hallinnassa. Suomen toimittajista yli 85% äänestää vihreitä tai poliittista vasemmistoa.  Toisin kuin esimerkiksi USA:ssa, missä Fox on vastavoima CNN:lle, Suomen mediasta puuttuu puna-vihreälle medialle vastavoima. Vastavoiman puutteen vuoksi Suomen demokratia on rikki ja maamme ajautuu aina vain syvemmälle kohti äärivihreyttä, ääriarvoliberalismia ja muita viher-vasemmistolaisten ajamia äärisuuntauksia.

Suomessa mediakentän polarisoitumisen vastavoimana toimii sosiaalisen median lisäksi vain jotkin pienilevikkiset paikallis- ja puoluelehdet.

Uutiset ja artikkelit ajankohtaisista asioista eivät voi pelkästään olla luetteloita faktoista. Pelkkiä faktaluetteloita sisältäviä uutisia ja artikkeleita jaksaisi kuunnella tahi lukea kovin harva. Siksi asioista kerrotaan hieman värikkäämmin ilmaisukeinoin.

Samoja asioita voidaan käsitellä useista eri näkökulmista; kun puhutaan vaikkapa metsien avohakkuista, niin asiankerronnassa voidaan painottaa salamien sytyttämien metsäpalojen uudistavasta voimasta tai suuren riistokapitalistisen teollisuuden luontoa kuormittavasta tuhovoimasta. Asioiden kerrontaan tietoisesti valitaan tai jätetään valitsematta mukaan faktoja ja kerrottuja faktoja voidaan korostaa tahi vähätellä. Uutisen tai artikkelin auktoriteetin (vaikuttavuuden) lisäämiseksi aina löytyy sopivasti valittuja asiantuntijoita korostamaan toimittajan valitseman lähestymiskulman oikeutusta.

Yleisradion toimittajat valitsevat oikeastaan aina asioiden kerrontaan puna-vihreän näkökulman. Olen useaan otteeseen testannut ja todennut, että toimittajat useimmiten pystyvät perustelemaan juttunsa sisältämät yksittäiset asiajyväset oikeiksi. Yksittäisiin lauseisiin pilkottuna jutusta saattaa olla vaikea löytää suoranaisia asiavirheitä. Siten asiakerronnan säännönmukaisesti käytetty puna-vihreä näkökulma voidaan perustella oikeaksi aivan yhtälailla, kuin oikeistolainen tai arvokonservatiivinenkin näkökulmakin olisi perusteltavissa oikeaksi. Mediamme ja sen kautta demokratiamme ongelmana on asioiden kerronnan lähestymiskulman yksipuolisuus, eikä niinkään useammin sosiaalisessa mediassa ilmenevästä tiedonjyvästen virheellisyydestä.  Kritiikin edessä ammattitoimittajat useimmiten puolustautuvat tiedonjyvästen totuudellisuuden taakse - näppärästi samalla kääntäen huomion vaihtoehtomedian totuudenjyvästen suurempaan virhemäärään - ja jättäen asioiden esittämisen yksipuolisen lähestymiskulman kokonaan noteeraamatta.

Julkisrahoitteisen Ylen ongelma yhteiskunnalle ja demokratiallemme on, että asioiden kerronta tehdään melkein poikkeuksesta puna-vihreästä tahi neutraalista näkökulmasta, muttei oikeastaan koskaan aidosti ja vilpittömästi oikeistolaisesta tai vaikkapa arvokonservatiivisesta näkökulmasta. Vastavoima puuttuu. Ylen toimitukset eivät ota asiallistakaan palautetta kuuleviin korviinsa, koska objektiivinen (neutraalin) tiedon jakaminen ei Ylen toimituksessa työskenteleviä kiinnosta ja toimittajien käyttämät näkökulmat sinänsä voidaan tiedonjyvästen totuudellisuuteen vedoten perustella oikeiksi.

Tämä sisäänrakennettu yksipuolinen (yhden totuuden) asenteellinen toimintatapa koskee myös muuta mediaa ja on yhteydessä syyhyn, miksi kovempaa kritiikkiä saatuaan päätoimittajat mieluusti vetäytyvät JSN:n selän taakse. Vain selkeät asiavirheet korjataan. Näkökulmien valinnat ja asioiden kerronnan puolueellisuus ei ole JSN:n toimintakenttään kuuluvia asioita. Eivätkä ehkä medioiden päätoimittajatkaan halua tai jopa uskalla puuttua toimitusten työhön näkökulmien valinnoissa, kun seurauksena saattaa olla kaikenlaista harmia pienestä yksittäisten toimittajien kapinoinnista  (tottelemattomuudesta) aina suureen mediamyrskyyn asti (vrt Atte Jääskeläisen tapaus. Ettäs kehtasikin puuttua toimitusten työhön). Suomen sananvapausindikaattorikin tippuisi, kun tähän kohtaan toimittajille suunnattua kyselyä pitäisi laittaa ruksi. (Sananvapauden kansainväliset mittarithan ovat kyselyitä toimittajille ja päätoimittajille - eivät siis kerro kansan sananvapaudesta mitään).

JSN:n toimintaa kuvastaa sen puheenjohtaja Elina Grunström, joka on entinen puoluelehden Vihreän Langan päätoimittaja ja on kirjoittanut hyvinkin radikaaleja tekstejä. JSN oli toki poliittisesti polarisoitunut jo  ennen Elina Grunströminkin puheenjohtajuutta.

Tunnen muutamia valtamedioissa työskenteleviä toimittajia ja tuottajia, jotka ovat kertoneet olevansa Suomen mediakentän polarisoitumisesta kanssani samaa mieltä, mutta eivät työpaikkansa menettämisen pelossa uskalla työssään tuoda esiin oikeistolaisempia ja/tai arvokonservatiivisempia näkemyksiään.

 

Demokratiamme on rikki ja vapautemme on vaarassa

Olemme vastoin länsimaisten vapaiden yhteiskuntien ihanteitamme menossa kohti oikeamielisten totalitarismia; jo nyt ihmisiä potkitaan työpaikoiltaan pois arvomaailmansa ja poliittisten näkemystensä vuoksi. Tästä tuoreimpina esimerkkeinä Aki Ruotsalan loppuun saatettu ja Tapio Puolimatkan vielä kesken olevat tapaukset. Arvokonservatistisesta arvomaailmasta rangaistaan potkuilla työpaikoista, vaikka itse työn hoitamiseen ihmisen arvomaailmalla ei olisi merkitystä.

Akin ja Tapion tapauksiin on monella tapaa verrannollinen arvoliberalismia julkisesti ajaneen Johanna Korhosen tapaus, joka sai mediassa suuren Johannaan yksituumaisesti ymmärtäneen huomion ja lopulta Korhonen sai tuomioistuimen kautta suuret korvaukset. Erityisesti Aki Ruotsalan ja Johanna Korhosen tapaukset ovat verrannollisia. Molemmat valittiin vetämään yksityistä yhtiötä. Arvoliberalismia liputtava Johanna Korhonen keskimääräistä arvokonservatiivisemmasta lukijakunnasta koostuvan Lapin Kansan päätoimittajaksi ja Aki Ruotsala Porin Jazzin toimitusjohtajaksi. Molemmat erotettiin ennen työn aloittamista. Päätoimittajana Korhosen arvomaailma olisi vaikuttanut negatiivisesti yrityksen menestymiseen. Aki Ruotsalan useita vuosia nuorempana antama arvokonservatiivinen haastattelu tuskin olisi vaikuttanut Pori Jazzin menestykseen, ellei media olisi katsonut asiakseen aloittaa väärän arvomaailman omaavan ihmisen ajojahtia ja hiillostamista.  Toimiko media näissä tapauksissa samalla tapaa neutraalisti ja ihmisten perustuslakiimmekin kirjattua oikeutta työhön puolustaen. Vai onko median ihmisten oikeuksien puolustaminen vahvasti sidoksissa - ei suinkaan ihmisoikeuksiin vaan syrjityn ihmisen arvomaailmaan.

Nykyisin myös oikeuslaitoksemme tuomitsee ihmisiä poliittisten näkemystensä vuoksi. Rankka väite ja tiedän, ettei monikaan itsensä järkeväksi mieltävä lukija haluaisi uskoa asiaa todeksi.  Eihän  meidän lintukoto-Suomessa ja oikeusvaltiossa. Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa on annettu lukuisia tuomioita sellaisista mielipidekirjoituksista, joissa ei yllytetä ketään väkivaltaan eikä vaikkapa yllytetä edes sortamaan ketään ihmistä tahi ihmisryhmää. Tai prekaarien tavoin yllytetä kaduille riehumaan toisten omaisuutta tuhoamaan. Tuomioita on tullut kirjoituksista, joissa käsitellään kriittiseen sävyyn tapoja ja kulttuureita. Toki monissa näissä tuomion tuoneissa kirjoituksissa on käytetty värikkäitä, mutta aika mauttomia "kikkarapää"-tyylisiä ilmaisuja. Tuomion tuoneissa kirjoituksissa käytettyjä ilmaisuja voi verrata vastakkaisen arvomailmaan käyttämiin ilmaisuihin, kuten rasisti, porvarisika, lahtari, homofoobikko tai jopa suoriin hyökkäyksiin nimettyjä ihmisiä vastaan. Ja joiden käyttäminen ei ole johtanut mihinkään seurauksiin. Mielipidekirjoitukset ovat johtaneet jopa ehdottomiin vankeustuomioihin, jos ovat edustaneet väärää arvomaailma-ajattelua.

Kun tällä viikolla esillä olleen lentokone-casen yhteydessä monet Vihreät halusivat verrata yhteiskuntaamme natsi-Saksaan, niin todellisuudessa puna-vihreät itse ovat ajamassa Suomea kohti totalitaarista yhteiskuntaa. Tehdäänpä pieni Vihreiden aloittama ajatusleikki ja verrataan Vihreän liikkeen ajamaa Suomea natsi-Saksaan negatiiviset puolet esiin nostaen. Unohdetaan vertailussa tahalleen kaikki positiiviset puolet eikä välitetä asioiden suhteellisuudesta (kokoluokasta, syvydestä), mitkä veisivät vertailuilta pohjan täysin pois.

Suomenkin mediakenttä natsi-Saksan tavoin toistaa lähinnä vain yhtä ainoaa totuutta. Yhtä ainoaa oikeaa arvomaailmaa ja missä toisinajattelijat lynkataan mediassa. Natsi-Saksan tavoin puna-vihreä arvomaailma on ottanut oikeuslaitoksemme työkalukseen, mistä tuohon ylemmäksi pienestä oikeuslaitoksemme osa-aluepalasesta muutaman esimerkin mainitsin. Ehdotonta vankeuttakin on monille väärinajattelijoille napsahtanut. Mutta koko oikeuslaitoksemme on mainittuja esimerkkitapauksia laajemminkin natsi-Saksan tavoin yhden arvomaailman - puna-vihreän - kyllästämä. Ei onneksi yhtä syvältä kyllästetty, mutta silti paljon syvemmältä ja laajemmin, kuin Vihreiden lentokone-case vertauksessa. Vaikkapa vankeinhoitolaitos tai pakolaisten ihmisoikeuksien vääristelevä ylikorostaminen ovat nykyisin toteutettu yhden ainoa oikean arvomaailman mukaisiksi. Natsit ensimmäisenä maailmassa tunnustivat luonnon arvot ja perustivat ensimmäiset luonnonsuojelualueet. Natsi-Saksan "arjalaisten ihmisten tulee elää niin ja näin" tavoin vihreät haluavat kielloin, verotuksella ja muutoinkin painostaa ihmisiä elämään oman arvomaailmansa mukaisesti. Hitlerille Vihreiden lobbaama kasvissyönti oli elämäntapa.

Suomessa on jo nähty riittävästi pieniä merkkejä (oireita) toisinajattelevien ihmisten sortamisesta, jotta on perusteltua tehdä yleistävä toteamus Suomen hiljaisesta liukumisesta kohti oikeamielisten ihmisten totalitarismia. Syytän tästä paljolti Suomalaista mediakenttää ja sen toimittajia. Toimittajilla oman arvomaailman edistäminen ja puolustaminen ovat joiltain osin jyränneet länsimaisten yhteiskuntien peruskulmakivien ylitse.

Sinänsä samankaltaista median yhden totuuden ilmiötä on nähtävissä myös monessa muussakin länsi-Euroopan valtiossa.

[ Jälkihuomautus: Määritelmät oikeisto-vasemmisto-vihreät ovat epämääräisiä. Puhutaanko arvoista, talouspolitiikasta, ihmisille sallitusta käyttäytymisestä ja milloin mistäkin. Kyse on myös katsojan näkökulmasta. Esimerkiksi kun itsensä viher-keskustaan asemoineesta Kokoomuksesta vasemmisto käyttää termiä "oikeisto" ja vihreät jotakuinkin käsitettä "teollisuuslobbarit", niin Kokoomus on maailman kontekstistä katsottuna talouspoliittisesti vasemmistolainen arvoliberaali liike. Kun joskus näkee Yleläisen väittävän myös oikeistolaisten saavan näkemyksenä vilpittömästi tuotuna esiin, niin kyse on silloin Kokoomuksesta ]

 

Janne Suuronen to 02.08. 13:12

Janne Suuronen

Aktiivinen yhteiskunnallisten ilmiöiden havainnoija jo useiden vuosikymmenten ajalta. Mielellään rasisti, fasisti, konservatiivi ja muidenkin paheksuttujen arvojen kannattaja. Nuori kapinallinen uusia muodikkaita ihku-ilmöitä vastaan. Lopultakin kyse on vain termien sisällön määrittelystä poliittista käyttötarkoitusta varten.

tuoreimmat

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10. 00:57

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06. 13:42

Chile ja media

to 04.04. 21:30

Iskikö ilmastonmuutosahdistus ?

ke 03.04. 21:08

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03. 20:09

Neuvostotaide oli propagandan väline

ke 20.02. 17:49

"Ilmastokriisi, josta et ole kuullut"

ti 05.02. 16:28

Kuinka paljon puolue vastaa kannattajakuntaansa ?

la 22.12. 19:13

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08. 14:57

Ylen valeet

ke 08.08. 19:45

blogit

Vieraskynä

Jälleen kerran kaikki alkoi siitä, kun Israel ampui takaisin

su 17.11.2019 00:37

Juha Ahvio

30.11.2019 on kulunut 80 vuotta Suomen itsenäisyyden turvanneen talvisodan alkamisesta

ma 09.12.2019 22:14

Professorin Ajatuksia

Brexit varmistui

pe 13.12.2019 23:11

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Valheellisuus paksua kuin mummin nilkat - Hallitusammattilaiset, pioneerit ja tasa-arvon partisaanit

pe 13.12.2019 23:14

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Komissio ilmastohysterian pauloissa

su 15.12.2019 20:06

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

la 05.10.2019 23:55

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Sanna Marin ja Suomen epärehellisin hallitus

ke 11.12.2019 22:13

Mika Niikko

Mielipide tai vihainen puhe ei ole rikos!

ma 11.11.2019 22:02

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hourulan väen ilmastovallankumous julkistettiin

su 17.11.2019 09:51

Heikki Porkka

Onko al-Holin leirillä suomalaislapsia vai "suomalaislapsia" ?

su 15.12.2019 12:07

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Oikeusviranomaiset vastaan kansa

pe 22.11.2019 18:37

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10.2019 00:57

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Mies paikallaan?

pe 13.12.2019 23:12

Matti Viren

Vesi maksaa

su 08.12.2019 12:49