Blogi: Tapio Puolimatka, ti 02.04.2019 22:59

Katulapset: mitä lapsille tapahtuu perheen hajotessa?

Viimeisten vuosikymmenten aikana on länsimaissa vähitellen purettu isä-äiti-lapsi –kolmoissidoksen tukena olevia avioliiton ja perheen rakenteita. Tällaisia muutoksia ovat olleet avioliiton purkamisen tekeminen pelkäksi ilmoitusasiaksi avioliittolain muutoksessa vuonna 1987, sukupuolineutraali avioliittolaki vuonna 2014, joka käytännössä poisti lainsäädännöstä lapsen oikeuden isään ja äitiin, ja uusi äitiyslaki, joka asetti äidin samaa sukupuolta olevan kumppanin oikeudet etusijalle suhteessa lapsen oikeuteen tuntea biologinen isänsä.

Isä-äiti-lapsi-kolmoissidoksen hajottamista jatketaan edelleen Setan ajamassa vanhemmuuslaissa, joka mahdollistaa ”useamman vanhemman vanhemmuuden” ja ”luopuu vanhemmuuden oikeudellisesta sukupuolittamisesta”. Uuden vanhemmuuslain myötä lainsäädännöstä lopullisesti poistettaisiin kaikki viittaukset isään ja äitiin.

Näiden lakien myötä Suomen lainsäädäntö vie oikeutuksen lapsen identiteetin kannalta perustavalta suhteelta isään ja äitiin. Lasten oikeuksien riistoa perustellaan vetoamalla aikuisten oikeuksiin, jotka näin asetetaan lasten oikeuksien edelle.

Vallitsevan oletuksen mukaan avioliiton rakenteiden heikentäminen merkitsee tasa-arvon, veljeyden ja vapauden kasvua. Historiaa tarkasteltaessa saamme kuitenkin aivan erilaisen kuvan: kun avioliiton rakenteita puretaan, lasten pahoinvointi kasvaa, koska lapset voivat parhaiten biologisen isänsä ja äitinsä eheän avioliiton sisällä.

Bolševistinen yhteiskuntakokeilu

Marxilaisen ideologian mukaan ihmiskunta eli alun perin rajattoman seksuaalisen vapauden luomassa paratiisissa. Tulevaisuuteen projisoidussa kommunistisen yhteiskunnan haavekuvassa tämä seksuaalinen vapaus ja sen tuoma onnen aika palaa uudestaan. Varsinainen kasvatusvastuu siirtyy yksilöltä yhteiskunnalle: ”Lasten hoito ja kasvatus tulee yhteiskunnalliseksi asiaksi: yhteiskunta on huolehtiva kaikista lapsista samalla tavalla”, kuten Friedrich Engels toteaa kirjassaan Perheen, yksityisomistuksen ja valtion alkuperä (s. 98-99).

Marxilaisen ajattelun utopistisuus ilmenee sen tavassa käsitellä lasten kasvatusta: ihmisen kaikkein vaativin tehtävä, lasten kasvattaminen, hoituu kuin itsestään. Lapsen identiteetin kannalta keskeisin suhde biologiseen isäänsä ja äitiinsä on sivuasia, jota ei tarvitse erikseen pohtia. Kaikki huomio keskitetään siihen, miten aikuiset saavat seksuaaliset halunsa tyydytettyä ilman häiritseviä rajoituksia. Koko tämä vastuuton asenne määritellään aidon rakkauden korkeimmaksi ilmentymäksi.

Marxilaista ajattelua sovellettiin käytäntöön vuoden 1917 bolševikkivallankumouksessa. Bolševikkien syyskuussa 1918 säätämä perhelaki teki avioliiton purkamisen pelkäksi ilmoitusasiaksi.

Avioerojen lisääntyminen ja katulapset

Käytännössä bolševikkien avioliittoa ja avioeroa koskeva perhelainsäädäntö teki ihmisille mahdolliseksi toimia vastuuttomasti perhe-elämässään ja liukua avioliittoon ja avioliitosta ulos hämmentävällä helppoudella. Rekisteröimättömien avioliittojen ja avioerojen määrän kasvaessa syntyi hylättyjen ja rutiköyhien naisten ongelma. Monet sen ajan yhteiskunnalliset ja poliittiset kommentaattorit kertoivat ahdinkoon joutuneista työttömistä yksinhuoltajaäideistä.

Yksinhuoltajaäitien ahdinko lisäsi todennäköisyyttä, että heidän lapsensa päätyivät kodittomiksi ja hylätyiksi. Vapaamielinen avioerolaki lisäsi ajan turvattomuutta ja kaoottisuutta jättäen äidit turvattomiksi ja saaden heidät hylkäämään lapsensa. Loppukesään 1921 mennessä Moskovan kaduille alkoi ilmaantua vanhempansa menettäneitä tai vanhempiensa hylkäämiä rähjäisiä ja täiden vaivaamia lapsilaumoja, jotka hoipertelivat uupumuksesta ja nälästä.

Historiatutkija Orlando Figesin mukaan vuoteen 1922 mennessä oli arviolta seitsemän miljoonaa lasta, jotka elivät asemilla, autiotaloilla, rakennustyömailla, roskasäiliöissä, kellareissa, viemäreissä ja muissa likaisissa koloissa. ”Nämä resuiset ja paljasjalkaiset lapset, joiden vanhemmat olivat joko kuolleet tai hylänneet heidät, olivat symboli Venäjän sosiaalisesta hajoamisesta. Jopa perhe oli tuhottu.”

Monet lapsista olivat alkoholisteja, heroiinin tai kokaiinin väärinkäyttäjiä. He pysyivät hengissä kerjäämällä, kaupustelemalla, pikkurikoksilla ja prostituutiolla. Lapsilaumat varastivat torikojuista, ryöstivät ohikulkijoita, harjoittivat taskuvarkautta ja murtautuivat kauppoihin ja koteihin. Kiinnijääneitä lapsia usein lyötiin armottomasti.

Seuraavassa on yhden aikalaisen kuvaus: ”Näin itse noin 10 tai 12 -vuotiaan pojan ojentautuvan ottamaan lian peittämän leivän ja ahmivan sitä samalla kun häntä lyötiin kepillä. Iskut satelivat hänen selkäänsä, mutta jalkojensa ja käsiensä varassa maassa kontallaan oleva poika söi kiireisesti palan toisensa jälkeen, ettei vain menettäisi leipää. Tämä tapahtui leipätiskien vieressä basaarissa. Hänen ympärilleen kerääntyi aikuisia naisia, jotka huusivat: ’Sen tuo lurjus ansaitsee: lyökää häntä lisää. Emme saa mitään rauhaa näiltä luteilta.’”

Melkein kaikki katulapset toimivat ajoittain prostituoituina. Vuodelta 1920 olevan kartoituksen mukaan 88 prosenttia tytöistä oli jossakin vaiheessa harjoittanut prostituutiota, ja myös poikien osalta pätivät samankaltaiset luvut. Jotkut näistä tytöistä olivat vain seitsemän vuoden ikäisiä. Useimmat seksuaaliaktit tapahtuivat kaduilla, markkinapaikoilla, asemahalleissa ja puistoissa. Tytöillä oli parittajia, jotka usein olivat itsekin teini-ikäisiä poikia, jotka käyttivät tyttöjä asiakkaiden ryöstämiseen. Mutta oli myös pedofiili-bordelleja, joita pitävät tädit antoivat lapsille ruokaa ja huoneen nurkan, samalla kun he itse elivät prostituoituina käyttämiensä lasten saamista palkkioista.

Vankiloissa ja työleireillä oli tuhansia alle 14-vuotiaita lapsia. Jopa kuusivuotiaita lapsia käytettiin pienissä tehtaissa tekemään 12-14 tunnin työpäiviä. Viranomaiset eivät halunneet puuttua tähän laittomuuteen, koska katulapset muodostivat vakavan yhteiskunnallisen ongelman ja heidän työvoimansa hyväksikäyttö oli yksi keino pitää heidät poissa rikollisuudesta. Monia nuoria teini-ikäisiä värvättiin puna-armeijaan. Heidät tunnettiin kyvystään tappaa viholliset ilman armoa ja valmiudestaan tehdä kaikki, mitä käskettiin, koska komentajista tuli heille isän korvikkeita.

Heitteille jätetyt lapset

Avioliiton ja perheen heikentämisen yhteiskunnalliset seuraamukset olivat katastrofaaliset. Villit ja kurittomat hylättyjen lapsien laumat uhkasivat yhteiskuntarauhaa tehdessään varkauksia, murtoja ja ryöstöjä. Neuvostohallitus joutui vangitsemaan rikollisia lapsia massoittain. Avioliiton hajoaminen tuli valtiolle niin kalliiksi, että valtio oli lopulta pakotettu perääntymään utopistisesta ohjelmastaan. Neuvostovaltio joutui toteamaan jo 1920-luvun lopulla, ettei sillä ollut varaa kasvattaa miljoonia katulapsia lastenkodeissa.

Vapaan rakkauden utopia

Meidän aikanamme avioliiton purkaminen ei välittömästi johda yhtä katastrofaalisiin seurauksiin kuin bolševikkivallankumouksen aikana, koska yhteiskuntaolot ovat vakaammat ja yhteiskunnallinen vauraus on suurempi. Olennainen kysymys kuitenkin kuuluu: Onko yhteiskuntaa järkevää viedä suuntaan, joka heikentää lasten mahdollisuuksia kasvaa turvatussa ja vakaassa kotiympäristössä?

Tässä artikkelissa on käytetty hyväksi aineistoa kirjasta Seksuaalivallankumouksen uskonnolliset juuret (KKJMK 2018).


 

 

Tapio Puolimatka ti 02.04. 22:59

Tapio Puolimatka

Tapio Puolimatka on suomalainen kasvatustieteen professori. Hän toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa

tuoreimmat

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10. 23:31

Yhteiskunnan perusteita murennetaan

to 12.09. 23:16

Asetun ehdolle Suomen Kristillisdemokraattien varapuheenjohtajaksi

ma 12.08. 22:21

Transaktivistit turvautuivat valheellisiin syytöksiin sukupuolitutkijaa vastaan

to 25.07. 21:48

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07. 22:18

Seksuaalivallankumous vasemmistoaktivistien ja pääomapiirien yhteisprojektina

la 29.06. 22:47

Sukupuoli-ideologia estää kriittisen seksuaalikasvatuksen

ti 18.06. 00:49

Nuoret transideologisen mielipiteenmuokkauksen kohteena

ti 28.05. 22:10

Setan kunniarotta-antipalkinto ja itävaltalainen rottaruno

ti 21.05. 23:38

Itsemäärittelyyn perustuva sukupuolikäsitys luo turvattomuutta

to 16.05. 22:24

blogit

Vieraskynä

Mitä vikaa koulushoppailussa?

pe 18.10.2019 00:31

Juha Ahvio

Kristittynä Suomessa: Miten olla, elää ja toimia? -kirja ilmestyy

su 06.10.2019 21:36

Professorin Ajatuksia

Moraaliposerausta vai tietämättömyyttä?

pe 18.10.2019 00:24

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Lähi-idästä uhkaava pakolaisaalto torjuttava päättäväisesti

pe 11.10.2019 22:36

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Haluan provosoida ihmisiä tutkimaan asioita itse

la 12.10.2019 11:17

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon nuorisotiloissa jatkuvia etnisiä konflikteja

la 05.10.2019 23:55

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Saksan mallia koohotetaan Suomeen! Ajojahdit alkavat?

su 06.10.2019 21:34

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YK:n ilmastopaneeli IPCC tukeutuu pseudotieteeseen

la 07.09.2019 07:11

Heikki Porkka

"Oululainen mies" raiskasi - kertoo Yleisradio ja johtaa kansalaisia harhaan

to 17.10.2019 13:09

Tapio Puolimatka

Voiko mies synnyttää?

ma 07.10.2019 23:31

Olli Pusa

Käräjäoikeuden virkavirhe?

pe 11.10.2019 20:00

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Mikä on muuttunut 30-vuodessa.

pe 11.10.2019 00:57

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Alas lehmät?

pe 18.10.2019 00:26

Matti Viren

Onneksi meillä on hyvinvointivaltio

su 06.10.2019 21:39