Blogi: Matti Viren, ti 23.04.2019 22:31

Koulutus avain kaikkeen

On lepuuttavaa olla vaihteeksi töissä Ukrainassa (opettamassa Lvivin yliopistossa). Täällä yliopistoihmisten puheenaiheet tuntuvan oleva valovuosien päässä siitä, mihin on saanut tottua Suomessa; ei ilmastohysteriaa, sukupuolten moninaisuutta, tarvetta vaihtaa väestö eläkkeiden rahoittamiseksi ja sitä rataa. Bonuksena ovat kirjakaupat; pojanpojalle voi ostaa ”oikeita” matematiikan kirjoja, ei mitään värityskirjoja.  

Vaikka onkin säästynyt suomalaisen vaalikampanjan pahimmilta kliseiltä, masentaa havaita, miten alhaalla rima on päätettäessä eduskunnan kokoonpanosta. Samat puolueet ovat olleet vallassa kohta sata vuotta; vuorosanat vain vaihtuvat neljän vuoden välein. Tulosvastuu, missä se on? On kuin olisi joku ”vuorosanojen opas hallituspuolueille” ja ”opas oppositiolle”. Vuosikymmeniä on jatkunut sama valitusvirsi ”hallitus on leikannut” ja köyhät ovat köyhtyneet, rikkaat rikastuneet” riippumatta siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin menot ovat viimeisen 15 vuoden aikana vain kasvaneet (kuvio 1) ja tulonjaosta kertovat indeksit ovat desimaalilleen samalla tasolla kuin vuosisadan alussakin (kuvio 2). Suurin itkuvirsi kohdistuu niin sanottuihin koulutuksen leikkauksiin. Koulutusmenojen pitäisi ilmeisesti kasvaa 10 prosenttia vuodessa vaikka ikäluokat kaiken aikaa supistuvat. Ilmeellisintä on se ajatuskulku, että koulutukseen ei itse (siis vanhemmat) voi laittaa senttiäkään rahaa: koulutuksen pitää olla ”ilmaista”. Nykytilanteessa se vain tarkoittaa sitä, että kansainvälisten pääomamarkkinoiden pitää rahoittaa suomalaisten koulutusmenot.

Ei tarvitse olla edes ekonomisti, jotta ymmärtää, että tulevina vuosina julkisia menoja pitää leikata; aivan sama mitä lupauksia uusista tikkunekuista äänestäjille on sattunut antamaan. On aika varmaa, että kokonaistuotannon kasvu jää seuraavina vuosina yhteen prosenttiin ja on ilmeistä, että valtion velka vain jatkaa kasvuaan. Ehkä kasvuvauhti on vielä siedettävää, mutta missä ovat puskurit tuleville lamakausille?

Ilmeisesti velkaantuminen ja puskurit ovat liian abstrakteja asioita vaalikampanjoissa. Älyllinen haastavuus näkyy varsinakin ilmastokeskustelussa; ilmasto pelastetaan verottamalla brasilialaista lihaa tai syöttämällä hauvoille salaatin lehtiä. Kai desimaalipilkun pitäisi tässäkin suhteessa olla jossain järjellisessä paikassa. Jos CO2 -päästöihin jotenkin aiotaan puuttua, olisi energiaintensiivinen teollisuus (raskas metalli ja paperi & sellu) yksinkertaisesti vain hätistettävä ulkomaille. Pääkaupunkiseudun virkamiehen mielestä tämä olisi varmaan ihan käypä ratkaisu, mutta soisi kuitenkin vähän pohdittavan sitä, millä keinoin Suomi aikoo elättää itsensä tulevina vuosikymmeninä. Siitä aiheesta vallitsee syvä hiljaisuus: ainoa politiikkainstrumentti on (taas kerran) koulutus. Niin kauan kuin ei mitenkään kvalifioida, mikä on koulutuksen sisältö, tavoitteet ja insentiivijärjestelmät, neuvo on yhtä tyhjän kanssa. Neuvosta voisi kiinnostua, jos pöydällä olisi sellaisia ehdotuksia kuten pääministeri Shinzo Aben hallituksen päätös supistaan humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen koulutusta teknistieteellisten alojen kustannuksella, tai lukukausimaksujen tuominen mukaan koulutusmenojen rahoitukseen, tai koulutuksen tehostaminen muilla keinoin (esimerkiksi opintoaikojen & tenttikertojen rajaamisella).

Sipilän hallituksen aikana talouspolitiikan keinovalikoina tuntui supistuvan vain yhteen asiaan: työllisyysasteeseen. Eli uskomus oli, että kun työllisyysaste on riittävän suuri (kai kuitenkin alle 100 %), mitään ongelmia ei enää ole. Mutta eihän työllisyysaste ole mikään politiikkainstrumentti. Yhtä vähän lämpötila on politiikkainstrumentti. Mitä keinoja työllisyysasteen nostamiseksi sitten on esitetty? Arvasitte aivan oikein: koulutus, koulutus, koulutus. Logiikka on sellainen, että koska koulutetuilla on korkeampi työllisyysaste kuin kouluttamattomilla, koulutettujen määrän kasvattaminen nostaa työllisyysastetta. Kausaalinen tulkinta on luvalla sanoen hieman hataralla pohjalla. On vähän sama asia kuin tulkittaessa lausumaa ”ikääntymisen myötä askel lyhenee”. Lausuma ei kuitenkaan (valitettavasti) käänny muotoon ”ottamalla pitempiä askeleita ihminen nuortuu”. Ongelma on siinä, että koulutuksen määrän kasvu sinällään (a) kasvattaa julkisia menoja (b) lyhentää työssäolovuosia (aikakin elinkaaren alkuosassa) ja (c) vähentää syntyvyyttä. Eli kaikki nämä vaikuttavat kielteisesti huoltosuhteen kehitykseen. Toki koulutusajanjaksojen pituutta voidaan lyhentää laskemalla vaatimustasoa (enemmän todistuksia ja vähemmän osaamista), mutta sekin on melkoista itsepetosta. Käsi sydämelle: eikö sitä nytkin tapahdu?

Ekonomistille tulee määrällisen kasvattamisen sijaan mieleen ajatus tehostaa opintoja esimerkiksi kannustinjärjestelmiä kehittämällä. Nykyäänhän tapana on, että ensimmäinen toimi korkeakoulupaikan saannin jälkeen on mennä töihin (koska ei voi ottaa lainaa; edessä on kuitenkin oman asunnon osto, johon tarvitaan satojen tuhansien lainat). Ongelmana on se, että ”rahaa saa rajattomasti takaseinästä” poliitikoille on suorastaan pyhäinhäväistystä esittää, että koulutukselta vaadittaisiin tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Mutta paljon enemmän koulutus on yksityinen investointi kuin asunnon tai purjeveneen osto.

 

  • Julkisen sektorin menot yhteensä, Lähde TK

    Julkisen sektorin menot yhteensä, Lähde TK

  • GINI-indeksi tuloeroista, Lähde TK

    GINI-indeksi tuloeroista, Lähde TK

Matti Viren ti 23.04. 22:31

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Uusi luokka

ke 12.02. 20:48

Rahaa Suomen Akatemiasta

la 18.01. 23:39

Samantekevää, mitä bensa maksaa

ke 15.01. 22:53

Megatrendien perässä

ti 07.01. 22:11

Vesi maksaa

su 08.12. 12:49

Saastuttajat kuriin!

pe 29.11. 23:14

Maahanmuutto ja eläkkeet

ti 26.11. 23:05

Miten korjata rapautuva hyvinvointivaltio?

ke 13.11. 23:58

Onko työvoiman kysyntä joustavaa vai joustamatonta?

ma 11.11. 22:01

Investoidaan koulutukseen mutta missä tulokset?

su 03.11. 20:48

blogit

Vieraskynä

Viranomaiset tukevat vanhemmilta salaa nuoren suunnitelmia sukupuolen vaihtamiseksi

ma 17.02.2020 21:34

Juha Ahvio

Kristillisyys ja arvokonservatismi totalitaarisen aggression kohteina EU:ssa

ma 17.02.2020 21:16

Professorin Ajatuksia

Ahdistaako feminismi nuorison masennukseen?

to 20.02.2020 23:45

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Vasemmisto rikkoo arvopohjansa sekä omat yhteisö- ja puhenorminsa

ke 12.02.2020 20:44

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Apua, valta vaihtuu

la 04.01.2020 00:01

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

HS: Nepalilaisten ravintoloiden annetaan pyöriä orjatyövoimalla

to 20.02.2020 00:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Haavistogate ja laillisuuden periaate

ke 19.02.2020 21:39

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Yleisradio pimitti olennaista tietoa Hanaun joukkomurhasta

pe 21.02.2020 11:05

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Huijaus ankkurilapsilla?

su 16.02.2020 22:05

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Somaleille rahaa, suomalaisille ei!

ma 17.02.2020 21:25

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Juutalaiset Venäjän kirjallisuudessa

to 20.02.2020 23:46

Matti Viren

Uusi luokka

ke 12.02.2020 20:48