Blogi: Timo Vihavainen, to 25.04.2019 23:54

Maiden nimet

Nimet ja nimittäminen

 

Kansat yleensä nimittävät itseään jollakin nimellä, kunhan ensin ovat keksineet kuvitella olevansa olemassa.

Suinkaan aina eivät naapurit ja kaukaisemmat käytä heistä tuota samaa nimeä, mitä pitäisinkin aika luonnollisena.

Joskus sattuu, että muiden antamaa nimitystä pidetään jotenkin alentavana, ellei nyt suorastaan häpäisevänä. Esimerkiksi samojedihan merkitsee venäjäksi itsensä syöjää ja sitä ei taideta nykyään oikein pitää asiallisena ja puhutaan sen sijaan nenetseistä.

Yleensä kuitenkin lienee jokaisella kielellä oikeus itse valita, mitä sanoja se käyttää. Toisten äidinkielen sorkkimista voisi pitää jo aika häpeämättömänä tunkeutumisena toisen alueelle.

Niinpä meilläkin puhutaan saksalaista eikä deutscheista, ruotsalaisista eikä svenskeistä, venäläisistä eikä ryssistä (russeista) ja virolaisista eikä eesteistä.

Ei olisi kohtuullista eikä järkevää vaatia muuttamaan näitä tuhatvuotisia käytäntöjä jonkin nykyisen päähänpiston takia.

Myös oma nimemme, suomalaiset, on vain omassa käytössämme. Jo ruotsalaiset ja venäläiset puhuvat finneistä ja hyväksymme sen, vaikka se ainakin assosioidaan acneen, vaikka siihen tuskin etymologosesti liittyy.

Ehkä patrioottista sielua sentään raastaa, kun ruotsalaisessa lehdessä mainostetaan, että jokin rohto svälter ut finnar. Eiköhän siinä ole ihmisvihamielinen assosiaatio lähellä?

Suomi, kaksikielisenä maana, ei ole sinänsä harvinainen tapaus. Se, että kieliryhmät sietävät toisiaan niin hyvin, on sen sijaan poikkeus. Kysykää vaikka belgialaisilta. Sveitsiläisiltä ei kannata kysyä, sillä siellä ne elävät aivan erillään.

Joka tapauksessa taannoinen maatunnuksemme SF herätti aikoinaan vähän kummastusta, mutta tulkittiin sitten yleensä loogisesti: Soviet Finland.

Nyt meistä joka tapauksessa on tullut yhä enemmän finnejä ja tuo oma Suomemme on jäämässä aivan unhoon kansainvälisissä yhteyksissä. Ehkäpä tämä on ihan OK, kun ei ole muitakaan finnejä, joihin voisimme tulla sekoitetuiksi.

Jotkut nimityskysymykset ovat mielestäni hieman problemaattisia.

Ajatelkaamme Gruusiaa, jonka omakielinen nimi on Sakartvelo ja gruusialaista merkitsevä adjektiivi on kartuli.

Itsenäistyttyään Gruusia kuitenkin haluaa, että muut (ketkä muut?) kutsuisivat sitä Georgiaksi, joka heti sekoitetaan samannimiseen USA:n osavaltioon eikä sitä paitsi ole sikäläistä kieltäkään.

Siellä siis haluttaisiin muiden muuttavan omassa äidinkielessään käytettävää nimeä heidän suosimaansa ulkomaiseen nimeen.

No, joka tapauksessa venäjässä on puhuttu Gruusiasta ainakin ne pari sataa vuotta, kun se kuului tuhon imperiumiin, poikkeuksellisen lojaalina osana, muuten.

Kuten niin usein käy, tuo nimi on sitten välittynyt muillekin.

Samaan tapaanhan Espanjan ja Englannin imperiumit ovat välittäneet omia nimityksiään ja jopa oikeinkirjoitustaan muille kansoille.

Aasialaisten paikkojen perinteinen, kaamea oikeinkirjoitus kuuluukin useimmiten englannin siunauksiin. Ovathan jopa anglosaksien itse ahtamat nimityksetkin usein välittyneet eteenpäin, esimerkiksi Mount Everest.

No, mutta tämähän jatkuu muuallakin: siten puhutaan aivan normaalisti myös suomessa Mexico Citystä (Ciudad Mexico), mitenkään noteeraamatta asian järjettömyyttä.

Luojan kiitos, englantilaiset muodot Keski-Euroopan paikannimistä eivät ole ainakaan vielä tulleet yleiseen käyttöön. Ajatellaanpa: Ratisbon (Regensburg), Leghorn (Livorno)…

Ja niin edespäin. Aivan tarpeeksi sekaannusta on jo aikaan saanut Hamletissa esiintyvä Elsinore, joka siis tarkoittaa Helsingöriä.

Mutta taidamme elää muutoksen aikoja tässäkin asiassa. Aasialaiset alkavat yhä enemmän käyttää omia nimiään, jotka tosin usein kirjoitetaan yhä englantilaisittain.

Monet uudet maat torjuvat vihaisina vanhat nimitykset ja jopa ikivanhat, kuten Gruusia, haluavat kansainvälistä nimenvaihdosta.

Mutta meille suomaalisille taitaa kelvata tuo oma ja vakiintunut käytäntömme vai kuinka? Ehkä olemme vähän omituisia?

Minusta se on hyvä asia.

 

Timo Vihavainen to 25.04. 23:54

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Silmäin pyyntö

ma 22.07. 21:42

Suomi Venäjän mediassa

la 20.07. 20:26

Vastustaja

pe 19.07. 22:43

Viha

to 18.07. 23:07

Kultakausi

ke 17.07. 23:07

Sotilaan muona

ti 16.07. 23:08

Onko kulttuuri kielessä?

ma 15.07. 23:11

Gourmandise

su 14.07. 21:40

Papit ja pellet

la 13.07. 23:49

Aikansa sankaritar

pe 12.07. 23:42

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

HS: Ruotsin väkivaltarikollisuudella ei maahanmuuttajakytkentää

ma 22.07.2019 21:42

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

"Turvallinen" ja "totuudenmukainen" EU-Suomi

to 18.07.2019 23:25

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Filippiinit on lapsipornon ykköstuottaja - Suomen toimittava!

su 21.07.2019 04:29

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Silmäin pyyntö

ma 22.07.2019 21:42

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39