Blogi: Matti Viren, to 26.09.2019 22:43

Työllisyys ei parane tavoitteita asettamalla

Kaikille lienee selvää, että suhdannekäänne on tapahtunut, Euroalueen BKT:n on ollut laskussa 2017 viimeisen neljänneksen jälkeen ja loppuvuonna kasvu voi hyvinkin jäädä alle yhden prosentin 1. kuva). Siksi on selvää, että työllisyyden kehitys ei loppuvuonna, ensi vuodesta puhumattakaan, tuota suurempaa ilon aihetta hallitukselle. Työttömyyden lasku on jo nyt selvästi pysähtynyt ja sen peilikuvana työllisyydenkin kasvu voi jäädä nollille tai peräti laskea. Kehityksestä saa viitteitä tarkastelemalla alkaneita ja päättyneitä työttömyysjaksoja. Kuvasta 2 käy ilmi, että pian Kataisen hallituksen aloitettua toimintansa työllisyyden virroissa tapahtui käänne huonompaan: alkaneet työttömyysjaksot ylittivät selvästi päättyneet jaksot, eli työttömyys alkoi kasvaa. Käänne parempaan tapahtui vasta 2017 keväällä, mutta tältä osin noususuhdanne näyttää jääneen lyhytaikaiseksi. Kuukausitasolla alkaneet työttömyysjaksot ovat taas ohittaneet päättyneet jaksot, joten on odotettavissa, että työttömyysluvutkin kääntyvät kohta nousuun.

Siksi puheet 75 prosentin työllisyysasteista lähitulevaisuudessa kuulostavat kovin utopistisilta, mikäli ainoa muuttuva tekijä on suhdannekehitys. Näillä näkymin se onkin ainoa, joka vaikuttaa työllisyyskehitykseen; hallituksen 25 kohdan ohjelmalla on korkeintaan promilletason vaikutus työllisyysasteisiin (eikä välttämättä edes positiivinen). Siksi tuntuu aika turhanaikaiselta toistella hallituksen työllisyystavoitteista: niiden aika meni jo.

Se, mikä työllisyysasteissa (kuva 3) ehkä eniten pistää silmään, on 15-75 -vuotiaiden työllisyysasteen kehitys. Ylensä päähuomio kiintyy 15-64-vuotiaiden tilanteeseen, mutta väestön ikääntymisen myötä ensin  mainittu ikäryhmä (ja nimenomaan 65-74 -vuotiaat) tulee kaiken aikaa tärkeämmäksi. Niin kuin oheisesta kuviosta ilmenee, ongelma on siinä, että 65-74 -vuotiaiden työllisyyskehitys jäi itse asiassa aika pahasti jälkeen nuorempien ikäluokkien kehityksestä 2011 jälkeen ja etenkin mini-korkeasuhdanteessa 2016-2019. Havainto on tärkeä ajatellen työvoiman ”riittävyyskeskustelua”: 65-74 -vuotiaissa on selvästi käyttämättömiä reservejä. Tuntuu siltä, että heidän työllistämisestään on jotenkin luovuttu ehkä kuvitellen, että se on liian vaikeaa. Mutta on paikallaan käyttää vertailukohtana tilannetta ennen 1990-luvun alun suurta lamaa. Silloin työllisyysasteiden ero oli vajaa seitsemän prosenttia, nyt ero on yli kymmenen.

Maahanmuuttajien työllisyysasteet ovat edelleenkin selvästi alempia kuin kantaväestöllä ja vastaavasti työttömyysasteet yli kaksinkertaiset (kuva 4). Jos työllisyys jälleen heikkenee, epäsuhta todennäköisesti vain kasvaa. Sama tilanne on tosin kaikissa maissa: maahanmuuttajien integroiminen työmarkkinoille onnistuu paremmin paperilla kuin käytännössä.

Selvästikin työllisyyskehitys on haasteellinen; olisi varmaan syytä jo nyt pohtia toimia, joilla työllisyyteen voidaan toden teolla vaikuttaa. Tarvittavien toimien sisällöstä vallitsee ekonomistikunnan keskuudessa itse asiassa melkoinen yksimielisyys. Ongelma on enemmänkin kiinni poliittisesta tahdosta. Ja ennen kaikkea se on kiinni siitä, tekeekö hallitus tarvittavat päätökset, vai ulkoistaako se ne muille asiasta kiinnostuneille.

 

Ikäryhmät 15-64 ja 15-74

 

 

Matti Viren to 26.09. 22:43

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Uusi luokka

ke 12.02. 20:48

Rahaa Suomen Akatemiasta

la 18.01. 23:39

Samantekevää, mitä bensa maksaa

ke 15.01. 22:53

Megatrendien perässä

ti 07.01. 22:11

Vesi maksaa

su 08.12. 12:49

Saastuttajat kuriin!

pe 29.11. 23:14

Maahanmuutto ja eläkkeet

ti 26.11. 23:05

Miten korjata rapautuva hyvinvointivaltio?

ke 13.11. 23:58

Onko työvoiman kysyntä joustavaa vai joustamatonta?

ma 11.11. 22:01

Investoidaan koulutukseen mutta missä tulokset?

su 03.11. 20:48

blogit

Vieraskynä

Viranomaiset tukevat vanhemmilta salaa nuoren suunnitelmia sukupuolen vaihtamiseksi

ma 17.02.2020 21:34

Juha Ahvio

Kristillisyys ja arvokonservatismi totalitaarisen aggression kohteina EU:ssa

ma 17.02.2020 21:16

Professorin Ajatuksia

Onko Keskusta kestävän talouspolitiikan tukipilari?

ma 24.02.2020 21:48

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Kärsimysmystiikan noviisit ja hyvyyden abbedissa

su 23.02.2020 20:54

Petteri Hiienkoski

Hallituskriisi on myös laillisuuskriisi

pe 13.12.2019 14:45

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Demokratian herjaajat

ma 24.02.2020 14:20

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

HS: Nepalilaisten ravintoloiden annetaan pyöriä orjatyövoimalla

to 20.02.2020 00:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Median itsesensuuri Marinin mokailusta

ma 24.02.2020 21:51

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Yleisradio pimitti olennaista tietoa Hanaun joukkomurhasta

pe 21.02.2020 11:05

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Valheita ilmastonmuutoksesta

ma 24.02.2020 00:49

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Somaleille rahaa, suomalaisille ei!

ma 17.02.2020 21:25

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Järjen aika jäi taa

ma 24.02.2020 21:49

Matti Viren

Uusi luokka

ke 12.02.2020 20:48