Vuorimiehen taival
Kristiina Kalleinen, Nils Gustaf Nordenskiöld -Vuorimiehen ja tiedemiehen elämä. Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 208, Helsinki 2019, 223 s.
Nils Adolf (N.A.) Nordenskiöldin nimi tunnetaan nykyään asiantuntijapiireissä kaikkialla maailmassa ja sata vuotta sitten se tunnettiin vielä paljon nykyistä laajemmin. Ihan turhan vuoksi ei erästä Helsingin valtakatua ole nimetty hänen mukaansa.
Nils Adolf eli lyhyesti Adolf joutui poistumaan Suomesta, kun tuli tervehtineeksi vierailulle saapuneita ruotsalaisia ylioppilaita hieman arveluttavin sanankääntein, jotka viittasivat skandinavismiin.
Adolfille oli jo petattu paikka mineralogian professorina ja hän oli saanut korkealta taholta stipendin matkustaa Ruotsiin. Ura Suomessa kuitenkin loppui, kun nuorimies ei suostunut edes pyytämään puhettaan anteeksi kenraalikuvernööri Bergiltä.
Toki hän sitten piankin sai vastaavan paikan Ruotsissa, jossa ura muutenkin urkeni ja nousi aivan uusiin korkeuksiin, uusillakin aloilla.
Kun Nordenskiöldin suku saapui 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa Suomeen, oli heidän nimensä Norberg. Eri vaiheissa se sitten muuttui Nordenbergiksi ja siitä Nordenskiöldiksi. Ruotsalainen haara otti tavakseen kirjoittaa nimen muodossa Nordenskjöld.
Suvun kantatila oli Mäntsälän Frugård ja sieltä oli kotoisin myös Ruotsin suuri, joskin varsin unohdettu merisankari Otto Henrik Nordenskjöld (Ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=merisankari ).
Tämän kirjan keskushenkilö Nils Gustaf Nordenskiöld oli tutkimusmatkailija Nils Adolfin isä. Amiraali Otto Henrik oli Nils Gustafin setä.
Sukuun kuului muitakin kiinnostavia henkilöitä, jotka kirjassa mainitaan, Magnus Otto Nordenberg suunnitteli Sipoon Kaunissaareen hyvin merkillistä utopiakaupunkia, August Nordenskiöld suoritti alkemistisia tutkimuksia Uudessakaupungissa ja menehtyi aikoinaan Sierra Leonessa, jonne hän oli suunnittelemassa vapautettujen orjien muodostamaa ihannevaltiota.
Kuten otsikko kertoo, Nils Gustaf oli sekä Suomen vuoritoimen hallintovirkamies että tutkija, mineralogi. Hänen suuri tavoitteensa oli kartoittaa Suomen malmiesiintymät ja vapauttaa maa riippuvuudesta Ruotsin malmista.
Tässä hän sai vastaansa ruukinpatruunat, jotka pitivät kotimaista malmia heikkolaatuisena eivätkä uskoneet sen riittävyyteenkään.
Nils Gustafilla oli innokkaita ja korkeita suojelijoita, mutta tässä hän hakki itselleen myös mahtavia vihollisia ja hänen virkansakin joutui joksikin aikaa jäädytetyksi.
Tieteentekijänä Nils Gustaf joka tapauksessa menestyi ja hänet nimitettiin useiden ulkomaisten tieteellisten seurojen jäseneksi. Asianmukaisesti hän myös hankki runsaasti alan uusinta kirjallisuutta ja teki paljon opinto- ja kongressimatkoja, jotka venyivät kuukausiksi ja koettelivat budjettia.
Ulkomaanmatkoillehan oli tuohon aikaan hankittava peräti keisarin suostumus, joka yhä uudelleen myönnettiin Nordenskiöldille ja stipendit kattoivat osan matkakuluista. Matkat tehtiin enimmäkseen yhä diligenssillä, ellei laivareittiä ollut käytettävissä.
Matkat suuntautuivat usein Englantiin, joka oli tuo ajan metallurgian ja tekniikan ykkösmaa. Venäjälle sankarimme matkusti myös usein ja Pietariin liki vuosittain. Myös Uralille, Demidovien omistamaan Nižni Tagiliin vei matka parikin kertaa ja toisella kerralla mukana oli myös omistajatar, Aurora Karamzin(a), ent. Demidova, os. Stjernvall.
Tutkimustoiminta ja oppineiden artikkelien laadinta olivat tuohon aikaan varsin intensiivistä toimintaa. Venäjälläkin haluttiin tietää, millaisessa maassa oikein asuttiin, keitä siellä asui ja mitä kaikkia rikkauksia sen poveen kätkeytyi.
Nordenskiöld ystävystyi myös henkilökohtaisesti monien ajan suurten tieteen valojen kanssa, joista mainittakoon Karl von Baer, jonka patsas nykyäänkin koristaa Pietarin Tiedeakatemian kirjaston aulaa.
Nordenskiöldiä on nimitetty Suomen mineralogian isäksi ja epäilemättä hänen saavutuksensa tällä alalla olivat kansainvälistä tasoa. Suurta unelmaansa, Suomen geologista kartastoa hän ei kuitenkaan ehtinyt saada aikaan.
Tuollaiset kartastothan olivat ajan suuria luomuksia, jotka paitsi että olivat ja ovat käytännön kaivostoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä, myös antoivat suuria sysäyksiä uusille teorioille maapallon kehittymisestä.
Mitä tulee Suomen teollisuusmineraalien määrään ja laatuun, pidettiin niitä sen verran toisarvoisina, että Runebergin Maamme-laulun sanat tuntuivat valitettavan tosilta.
Kuitenkin maassamme oli suuret määrät suo- ja järvimalmia, joita hyödynnettiin aina 1900-luvun alkuun saakka. Jopa kehityksen kärkeä edustava Putilovin tehdas osti itselleen muutaman itäsuomalaisen ruukin 1800-luvun lopulla.
Hankinnat, samoin kuin ruukkien hylkääminenkin liittyivät teknologian kehitykseen. Vanhat mellotustavat, joilla valmistettiin takkiraudasta terästä, olivat työläitä ja siis kalliita. Hehkutettua takkirautaa jouduttiin pitkään takomaan vasarapajoissa hiilipitoisuuden vähentämiseksi. Myöhemmät menetelmät taas hyödynsivät sähkövirtaa, mikä sittemmin houkutteli rautatehtaan myös Imatralle.
Suomen 1800-luvun historian erinomainen tuntija Kristiina Kalleinen on tässä kirjassa osoittanut vaikuttavaa paneutumista myös oppihistoriaan ja tekniikan historiaan. Nils Gustaf Nordenskiöld ei kenties kuulunut kaikkein suurimpiin aikansa merkkihenkilöihin enempää oppineena kuin hallintomiehenä, mutta kyllä hän oli omilla aloillaan merkittävä henkilö, jonka vaiheissa ajan monet instituutiot kiinnostavasti heijastuvat.
Merkittävä kirja aikakaudesta, miljööstä ja henkilöstä!
Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka
la 13.04.2024 00:17Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä
su 21.04.2024 15:30Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Miksi lähdin ehdolle europarlamenttivaaleihin?
ti 23.04.2024 22:16Eläkeindeksin leikkaaminen
ti 09.04.2024 13:56Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44