Useat mediat kertoivat keskiviikkona 3.3.2021, että 22-vuotias mies puukotti Etelä-Ruotsin Vetlandassa viidessä eri paikassa seitsemää itselleen tuntematonta miestä. Ensimmäisten puukotuksen osalta on kerrottu puukottajan yrittäneen osua kohteidensa kaulaan.

Sosiaalisen median aktiivit selvittivät nopeasti, että veitsen kanssa ihmisten kimppuun käynyt tekijä ei ollut riikinruotsalainen henkilö, vaan, kuten alusta asti epäiltiin, islamilaista maailmaa edustava maahanmuuttaja, tarkemmin sanoen turvapaikanhakijana vuonna 2016 Ruotsiin rantautunut persoona.

Ruotsin poliisi kertoi ensin, että kyse ei ole terrori-iskusta, mutta korjasi myöhemmin lausuntoaan todeten, että tekoa tutkitaan terroritekona. Seuraavana päivänä syyttäjä ilmoitti, ettei tapausta pidetä terroritekona.

Ruotsin pääministeri, sosialidemokraatteja edustava Stefan Löfven koki tarpeelliseksi ilmoittaa, että puukkoiskulla ei ole mitään tekemistä maahanmuuton kanssa. 

Ei siis mitään tekemistä, vaikka tekijä on tullut maahan Ruotsin noudattaman maahanmuuttopolitiikan myötä, jonka lisäksi hän oli saanut oleskeluluvalleen jatkoa Ruotsin maailmaa syleilevän lainsäädännön (lukiolaki) ”ansiosta”?

Ennen kuin jatkan Vetlandan tapauksen puimista, on todettava, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on nykyisin löysempää kuin Ruotsin harjoittama, joten koronakriisin aiheuttaman melko pysähtyneen tilanteen ei kannata antaa hämätä tosiasiaa, jonka mukaan normaalioloissa Suomen toteuttama maahanmuuttopolitiikka on EU-alueen lepsuimpien joukossa, saattaa olla, että jopa kaikkein löysintä.

Sanna Marinin (sdp) hallituksen vakaana aikeena vaikuttaa olevan turvapaikkajärjestelmän lopullinen romuttaminen helpottamalla entisestään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden mahdollisuutta jäädä Suomeen.

Kuten Suomen noudattaman maahanmuuttopolitiikan lähihistoriasta nykyisin varmuudella tiedetään, humanitaarisen maahanmuuton mukanaan tuomat henkilöt muodostavat vastaanottavalle maalle merkittävän taloudellisen rasitteen sen lisäksi, että he syyllistyvät seksuaalirikoksiin jopa 17 kertaa kantaväestöä suuremmalla todennäköisyydellä.

Maahanmuuton kuntakohtaisista kustannuksista on vastikään julkaistu kaikki Suomen kunnat kattava tietopankki, johon voi tutustua tästä linkistä. 

Satojen miljoonien taloudellisen rasitteen ja seksuaalirikoksissa näkyvän merkittävän yliedustuksen lisäksi humanitaarinen maahanmuutto on kasvattanut terrorismin riskiä Suomessa ja kaikkialla Euroopassa, minne on saapunut väkeä islamilaisesta maailmasta.

Ruotsin Vetlandassa useita miehiä puukottanut 22-vuotias afgaani on vangittu tänään (5.3.2021) Eksjön käräjäoikeudessa epäiltynä seitsemästä murhan yrityksestä.

Tekijästä tiedetään Ruotsin henkilörekisteritietojen perusteella hänen olevan vuonna 2016 maahan saapunut Afganistanin kansalainen Tamim Sultani, jonka syntymäajaksi kerrotaan 12.2.1999 ja syntymäkunnaksi Kabul. 

Ensimmäinen oleskelulupa hänelle on myönnetty vuonna 2017, jonka umpeuduttua vuonna 2018 oleskeluoikeutta jatkettiin lukiolain nojalla marraskuuhun 2020 saakka. Uusi oleskelulupahakemus on sisällä, mutta päätöstä sen kohtalosta ei ole vielä tehty.

Sosiaalisen median perusteella Sultanin kerrotaan seuranneen useita islamiin liittyviä sivustoja. Nyrkkeilyä hän on harrastanut Vetlandan naapurikunnan Nässjön nyrkkeilyseurassa.

Sultani on aiemmin pidätetty poliisin toimesta ainakin kahdesti. Ensimmäinen pidätys johtui yleisen järjestyksen häiritsemisestä. Kummallakin kerralla mies on ollut huumausaineiden (mm. kannabis) vaikutuksen alainen.

Vetlandan puukkoiskun todellista motiivia ei tiedetä, mutta varsin perinteisesti sen yhteydessä on puhuttu tekijän mahdollisista mielenterveysongelmista, kuten niin usein islaminuskoisen tekemän väkivaltaisen teon jälkeen.

Vetlandan tapaus tuo etäisesti mieleen Västeråsin Ikea-tavaratalossa elokuussa 2015 tapahtuneen puukkoiskun, jossa kielteisen päätöksen saanut eritrealainen turvapaikanhakija katkaisi kaulan 55-vuotiaalta ruotsalaisnaiselta ja tämän 28-vuotiaalta pojalta Ikean hyllystä ottamallaan keittiöveitsellä. Eritrealainen kertoi tekonsa motiiviksi koston kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Myöhemmin vankilassa eritrealainen hakattiin sairaalakuntoon.

On Vetlandan teon motiivi tai syy mikä hyvänsä, on se jälleen yksi esimerkki lisää humanitaarisen maahanmuuton mukanaan tuomien tuhansien ja taas tuhansien surullisten ja vakavien tapahtumien joukkoon Ruotsissa.

Ruotsin tilannetta seuratessa ei voi välttyä ajattelemasta Suomea, joka on toistaiseksi toteuttanut muutamien vuosien viiveellä yhtä mielipuolista maahanmuuttopolitiikkaa kuin länsinaapuri.

Heräävätkö suomalaiset ajoissa, ennen kuin haitallisen maahanmuuton tuomat ongelmat kroonistuvat Ruotsin tavoin? Tulevissa kuntavaaleissa voi vaikuttaa oman kunnan tilanteeseen myös maahanmuuttoon liittyvien ratkaisujen osalta, vaikka media ja useiden suomalaispuolueiden edustajat antavat toisin ymmärtää.