Tuoremehu kävi vähiin aamulla, joten kipaisin kauppaan. Tallinnassa Selver-kaupan mehuhyllyjä katsellessa havaitsin "tuoremehuperheen", jonka alkuperämaa on Unkari.

Ja arvatkaapa ketkä kaksi suomalaispoliitikkoa tulivat mieleen?

Kokoomuslaiset Petteri "kokoomus ei pakita ilmastotoimissa" Orpo ja Petri "oikeusvaltio" Sarvamaa.

Kummatkin ovat kunnostautuneet Unkarin sättimisessä.

Orpo arvosteli kovin sanoin Unkaria, kun vuonna 2015 alkanut invaasio oli käynnissä. Orpon mukaan Unkari rikkoi ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia.

Tosiasiassa Unkari ei rikkonut minkään valtakunnan ihmisoikeuksia, vaan kyse oli punavihreiden toimittajien operaatiosta, jossa käytettiin feikkikuvia valikoivalla tavalla antamaan virheellinen mielikuva Unkarin toiminnasta, kuten massamedian toimittajien tyyliin on viime vuosina kuulunut.

Mitä tulee kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Suomenkin hyväksymiin EU-direktiiveihin ja Dublin-asetukseen, Unkari oli AINOA unionin valtio, joka noudatti niitä oman kansan ja muun EU-alueen suojelemiseksi.

Kaikki muut valtiot rikkoivat ainakin Dublin-asetusta ja osa myös Schengen-sopimusta.

Tunnettua on, että EU:ssa ja varsinkin Suomessa joustetaan aina sopimusten suhteen, mikäli ne uhkaavat eliitin pyrkimyksiä. Kansalla ei ole niin väliä, sillä kansa tottelee ja maksaa kyydin, kuten on varsinkin viime vuosina selkeästi nähty.

No bail out -sääntö, avustamiskielto - jossa kyse on siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan itse, ilman toisten jäsenvaltioiden apua - on heitetty käytännön tasolla romukoppaan jo moneen otteeseen, kuten tiedetään muun muassa Kreikka-paketeista ja EU:n elpymissopimuksesta.

No bail out -sääntö oli yksi merkittävimmistä asioista, jonka voimalla suomalaisten enemmistö on aikoinaan kannattanut unioniin kuulumista. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että suomalaiset on huijattu mukaan poliittiseen rahapeliin, jonka maksajiksi suomalaiset ovat ihmeellisen nöyrästi suostuneet.

Moniko suomalainen vaihtoi äänestyksen kohdetta, kun ymmärsi puolueensa tukeneen sääntö- ja sopimusrikkomuksia, joista on ollut kalliit ja järkyttävät seuraukset tuhansille suomalaisille?

Veikkaan, että ei yksikään. Osasyy on tietysti se, että valtamedia ei vaivaudu kertomaan, jos ja kun EU rikkoo räikeästi omia sopimuksiaan ja sääntöjään suomalaisten haitaksi.

Pikemminkin päinvastoin, sillä näyttää siltä, että tietyt puolueet vain kasvattavat kannatustaan, mitä innokkaammin ne tukevat sääntö- ja sopimusrikkomuksia.

Kaikkia merkittäviä sääntö- ja sopimusrikkomuksia tukenut kokoomus on kasvattanut suosiotaan sen myötä, mitä ikävämpää jälkeä suomalaisille on koitunut puolueen tukemasta EU-politiikasta.

Silläkään ei ole ollut merkitystä, että puheenjohtajana istuva Orpo on erikseen todennut, että on ilon ja onnen paikka, kun voidaan kaataa lisää rahaa EU:n toimintaan.

Iltalehden 18.5.2018 julkaistu otsikko kertoi seuraavaa: ”Petteri Orpo: Suomi aikoo pulittaa yhä enemmän rahaa EU:lle - ja se on ilon ja onnen paikka”. Otsikko perustuu Orpon Iltalehden Päivärinta-ohjelmassa antamaan lausuntoon.

Tunnettua on myös se, että Orpo on moneen kertaan vakuuttanut, että kokoomus ei istu hallituksessa, joka pakittaa ilmastotoimissa. Pakittaminen on siis ehdottomasti kielletty, vaikka sinä, minä ja moni muu kärsisimme vilua ja nälkää. Orpo ja kokoomus eivät pakita.

Ajatelkaa, jos Orpo olisi ollut yhtä innokas suojelemaan suomalaisia haitalliselta invaasiolta, jonka seurauksena monet suomalaiset ovat menettäneet henkensä ja vielä useammat terveytensä ja tulleet raiskatuksi.

Muistan hyvin, kun Orpo sisäisestä turvallisuudesta vastaavana ministerinä onnitteli oululaista poliitikkoa, joka oli siirtynyt vihreistä kokoomukseen. Sitä hän ei noteerannut minkäänlaisella viestillä tai lausunnolla, kun kaksi irakilaista turvapaikanhakijaa oli samana ajankohtana surmannut suomalaismiehen Kajaanin Otanmäessä.

Voiko maan sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeri olla enää tämän kylmempi omaa kansaa kohtaan?

Orpo on huippuesimerkki suomalaispoliitikosta, joka kykenee kurittamaan omaa kansaa kontaten samaan aikaan Brysselin ja toiseuden edessä.

Roskaväkeä, toteaisin, jos olisin kirjailija Jari Tervo.

Entäpä Petri Sarvamaa? Mies, joka tunnetaan sanasta oikeusvaltioperiaate. Mies, joka yhdessä Petteri Orpon kanssa on vaikuttanut merkittävällä tavalla siihen, miksi Unkari vetkuttelee Suomen Nato-jäsenyyden kanssa.

Kovia poikia, Orpo ja Sarvamaa. Kiitosta he keräävät tietysti kaikilta niiltä, jotka eivät kannata Suomen liittymistä Natoon.

Vastaavasti ikäviä ajatuksia muodostunee niiden mieleen, jotka kannattavat Natoa ja oivaltavat, että Orpon ja Sarvamaan innokas hyvän ihmisen leikkiminen muistetaan hyvin Unkarissa.

Sarvamaa muistetaan myös siitä, että hän äänesti tyhjää, kun EU:ssa äänestettiin metsien uusiutuvuudesta. Kokoomuksen Sirpa Pietikäisestä en sano tässä kohdin mitään, koska ne sanat eivät ole painokelpoisia.

Kokoomus on nyt tehnyt välikysymyksen Suomen metsien käytöstä liittyen EU:n metsien ennallistamisasetuksen hyväksyntään.

Hienoa, mutta pikkuriikkisen ihmettelen miksi kokoomus asettuu vastahankaan, sillä ennaltamisasetus liittyy olennaisesti EU:n ilmastopolitiikkaan, jonka suhteen kokoomus on peräänkuuluttanut EU:lle lisää valtaa.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen totesi heinäkuussa vuonna 2020 MTV:n lähetyksessä, että "me kokoomuksessa kannatamme 1) yhteistä puolustusunionia (yhteinen armeija), 2) pankkiunionia, 3) pääomamarkkinaunionia ja 4) ilmastonmuutoksen vastaista unionia".

Lisäksi Valtonen totesi puolueen kannattavan 5) yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ja sitä, että EU:lla olisi 6) verotusoikeus jäsenvaltioihin.

EU:n ennaltamisasetuksessa on juurikin kyse ilmastonmuutoksen vastaisesta toiminnasta, jota kokoomuksen pitäisi tukea, kuten Orpo ja Valtonen ovat moneen kertaan todenneet.

Pari vuotta aiemmin, 13. päivänä kesäkuuta 2018, Valtonen kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä -palstalla , että ”on otettava askelia kohti liittovaltiota”.

Liittovaltio tarkoittaa sitä, että kaikki merkittävä päätösvalta siirtyy Brysseliin.

Kuten moni on jo havainnut, kokoomus istuu ainakin kahdella jakkaralla samaan aikaan.

Toisella jakkaralla istuessaan se kannattaa sitä, mitä toisella jakkaralla istuessaan vastustaa.

Joissain piireissä tällaista toimintatapaa kutsutaan kansan silmään kusemiseksi, toisaalla puhutaan valheellisen mielikuvan luomisesta.

Mutta joo, kaikenlaista se tuoremehun ostaminen tuo mieleen.