Blogi: Juha Ahvio, to 17.08.2017 12:58

Mietteitä Rooman Capitolium-kukkulalla ja Forum Romanumilla

Antiikin Rooman vuosisatainen keskus sijaitsi Rooman kaupungin historiallisella ydinalueella, Capitolium- ja Palatinus-kukkuloilla ja niiden välisellä Forum Romanumilla. Kesällä näillä historiallisilla ja länsimaisen kulttuurimme kannalta ratkaisevan merkittävillä paikoilla käydessäni pysähdyin samalla miettimään sitä arvo- ja aatemaailmaa, jonka siivittämänä Rooman tasavalta aikoinaan nousi suuruuteensa ja viitoitti länsimaisen kulttuurin tien. Tämän arvomaailman mieleen palauttaminen on varsin valaisevaa ja hyödyllistä etenkin nyt, kun julkisessakin keskustelussa näyttää vallitsevan käsittämätön epäselvyys siitä, mitä länsimaisilla arvoilla tosiasiallisesti tarkoitetaan.  

Klassillisen filologian emeritusprofessori Paavo Castren selostaa teoksensa Uusi antiikin historia (Otava, 2011) sivuilla 312–313 vanhaa roomalaista arvomaailmaa. Antiikin roomalaisten arvostamat ja kunnioittamat perinnäistavat, Mos maiorum, eli kansalaishyveet, muodostuivat ennen kaikkea seuraavista käsitteistä: PietasFidesVirtusHonosLiberalitasGravitas ja Humanitas.

Pietas tarkoitti jumalten tahtoon tyytymistä ja jumalien temppeleihin, vanhempiin ja isänmaahan, patriaan, kohdistuvaa kunnioitusta. Hurskas ja velvollisuudentuntoinen, pius, oli sellainen henkilö, joka osoitti erityistä kunnioitusta jumalia ja vanhempiaan kohtaan.

Fides tarkoitti yhteiskunnan jäsenten välillä vallitsevaa keskinäistä luottamusta. Tästä hyveestä kumpusi tärkeä ja yhteiskunnan ylläpysymisen kannalta välttämätön kansalaishyve, nimittäin poliittinen luotettavuus, jota roomalaiset erityisesti arvostivat. Roomalaiset johtivat myös oikeudenmukaisen sodan käsitteen, bellum iustum, tästä luottamuksen ja poliittisen luotettavuuden hyveestä.

Virtus tarkoitti taistelussa osoitetun urheuden hyvettä, johon roomalaiset liittivät muitakin eettisiä ideaaleja kuten henkilökohtainen pyyteettömyys ja isänmaanrakkaus.

Honos tarkoitti kunniantuntoa ja virtus-hyveen menestyksellisestä harjoittamisesta saatua kunnianosoitusta.

Liberalitas tarkoitti anteliaisuutta ja hyväntekeväisyyttä, vähäosaisten kansalaisten auttamista.

Gravitas tarkoitti säädyn ja yhteiskunnallisen aseman mukaista asiallista ja arvokasta käyttäytymistä ja esiintymistä. Tällaisen eettisesti oikean ja hyvän käyttäytymisen vastakohta oli levitas, epäluotettava ja kevytmielinen esiintyminen ja toiminta. Kussakin tilaisuudessa ja tilanteessa, myös arkipäivän politiikassa, tuli osata esiintyä tilaisuuden arvon edellyttämällä tavalla.

Humanitas tarkoitti kulttuurin tuntemusta ja sen myönteistä vaikutusta inhimilliseen persoonallisuuteen ja sen kasvuun.

Teoksensa sivulla 315 Castren selostaa, miten Marcus Porcius Cato vanhempi (234–149 eKr.), vanhan ajan roomalaisuuden perikuvana pidetty valtiomies, kirjailija ja reettori eli puhetaidon erityistuntija, korosti sivistyneen puhetaidon merkitystä ja määritteli kunnon miehen näin: Vir bonus: dicendi peritus, kunnon miehen pitää olla harjaantunut puhuja.

Sivuilla 320–321 Castren esittää mielenkiintoisen tekstilainauksen:

Kristitty puhetaidon opettaja ja apologeetta eli kristillisen uskon puolustaja Lactantius Caecilius Firmianus (250–320 jKr.) lainaa eräässä teoksessaan roomalaista kirjailijaa Gaius Luciliusta(180–102 eKr.) ja esittää myönteisenä kristillisenä eettisenä ideaalina Luciliuksen roomalaisen käsityksen siitä, mitä tarkoittaa virtus-hyve etenkin hyveen miehekkyys-, miehuullisuus- ja kansalaiskunto -merkityksessä:

Virtus, ystäväni Albinus, on kykyä arvioida oikein niitä olosuhteita, joiden keskellä elämme. Virtus on sitä, että todella tajuamme, mikä on oikein ja hyödyllistä, hyvää ja kunniallista ja mikä taas pahaa ja hyödytöntä, häpeällistä ja kunniatonta. Virtus on kykyä ymmärtää, missä määrin ja millä tavoin on soveliasta vaurastua; se on kykyä arvioida aineellisen hyvinvoinnin todellista merkitystä ja antaa kunnialliselle elämälle se arvo, joka sille kuuluu. Virtus panee aina vastustamaan kelvottomia ihmisiä ja huonoja tapoja ja sitä vastoin puolustamaan kunnon ihmisiä ja hyviä tapoja sekä kunnioittamaan, rakastamaan ja suosimaan näitä. Ennen kaikkea se opettaa ymmärtämään, että isänmaan edun tulee aina olla ensimmäisenä, seuraavana on vanhempien…etu ja vasta viimeisenä oma henkilökohtainen etu.”

Castren toteaa osuvasti tästä lainauksesta:

”Tämä pakanan kirjoittama esitys kelpasi siis moraaliseksi ohjenuoraksi myös kiihkeälle kristinuskon puolustajalle.”

Kuten jo Lactantius aikanaan tuli osoittaneeksi ja Tuomas Akvinolainen (1225–1274 jKr.) sittemmin keskiajalla systematisoineeksi, konservatiivinen tasavaltalainen roomalainen hyve-etiikka oli ja on – pakanallisen monijumalisuuden hävittyä ja trinitaarisesta raamatullis-kristillisestä Jumala-uskosta ja ylösnousseen ja taivaaseen astuneen Kristuksen kuninkaallisesta herruudesta käsin tulkittuna – yhteensopivassa linjassa kristillisen luonnollisen lain ja 10 käskyn etiikan edustaman hyve-moraalin kanssa.

Yhtä hyvin luonnollisen ilmoituksen pohjalta jo aikoinaan monien pakanoidenkin ymmärtämällä tavalla kuin Jumalan erityisen ilmoituksenkin pohjalta on selvää, että yhteiskunta ja kulttuuri eivät selviä ilman Jumalan kunnioittamista, isänmaallisuutta ja muita luonnonoikeuteen nojaavia kansalaishyveitä.

Roomalainen patriarkaalisuus ja avioliittoinstituution arvostaminen; isän, paterfamilias, johtama perhekunta ja koti, jonka keskeisenä käytännön vaikuttajana oli vaimo ja äiti, yhteiskunnan ja valtiojärjestyksen perustana; tradition kunnioittaminen; juurtuneisuus isänmaan, patrian, maaperään ja kulttuuriin; miehekkään pyyteetön velvollisuudentunto, taistelukunto ja kutsumuksen arvostaminen; selviytymishalu ja kieltäytyminen antautumasta.

Nämä lähtökohtaisesti tasavaltalaiset ja ennen Rooman rappeutumista jumalina pidettyjen keisarien imperiaaliseksi yksinvallaksi vallinneet roomalaiset instituutiot ja hyveet ovat juuri niitä, joita länsimainen konservatiivinen patriootti haluaa yhä edelleen puolustaa ja edistää.

Tässä mielessä länsimainen konservatiivi voi yhä edelleen todeta: Romanus sum, olen roomalainen.     

Rooman tasavallan tunnukset S.P.Q.R., Senatus populusque Romanus, Rooman senaatti ja kansa, ja liktorien korkeiden roomalaisten virka- ja hallintoviranomaisten edellä kantama etruskilaisperäinen symboli fasces eli vitsakimppu kirveenterineen virallisen auktoriteetin, järjestyksen ja rangaistusvallan vertauskuvana ilmaisevat vanhaan traditioon nojaavaa hajautettua mutta vahvan oikeudenmukaista tasavaltalaista hallintoa.

Tällaisesta antiikin Rooman tasavaltalaisesta hallintoideaalista muistuttavat myös ne fasces-vitsakimppusymbolit, jotka ovat USA:n kongressin edustajainhuoneen puhemiehen korokkeen takaisella seinällä, tähtilipun molemmin puolin.

Castren viittaa roomalaista tasavaltalaisuutta kannattaneeseen ja puolustaneeseen kreikkalaisperäiseen historioitsija Polybiokseen (200–118 eKr.) ja kirjoittaa teoksensa sivulla 263:

”Polybioksen esittämä teoria toimi esikuvana 1700-luvun valtio-oppineille ja heidän suosittelemalleen vallan kolmijaon opille. Polybioksen välityksellä sekä Montesquieu että Amerikan Yhdysvaltojen ’perustajaisät’ tutustuivat antiikin hallintomalleihin ja ottivat niistä oppia. Teoksessaan Defense of the Constitutions of the United States of America Yhdysvaltain toiseksi presidentiksi noussut John Adams siteerasi sanasta sanaan Polybioksen esitystä. Sen sijaan perustajaisät suhtautuivat torjuvasti Ateenassa käytettyyn suoraan demokratiaan, koska he pitivät sitä päätöksenteon kannalta ailahtelevaisena ja katsoivat, ettei se antanut yksityisomistukselle tarpeellista turvaa.”   

Juha Ahvio to 17.08. 12:58

Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

tuoreimmat

Konservatiivinen käänne haastaa utopiaglobalismin

la 08.06. 22:26

USA:n ääretön valtionvelka ja keskuspankkirahoitus

la 11.05. 19:26

Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka

la 13.04. 00:17

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Suomen presidentinvaalien asetelma

pe 26.01. 22:32

Trump jälleen USA:n presidentiksi?

su 17.12. 11:50

Napoleon Bonaparte

ke 13.12. 23:51

Presidenttiehdokkaiden turvallisuuspolitiikka

pe 22.09. 00:24

Lääketeollisuus, huumeet ja bioaseet

ma 21.08. 11:14

Todisteet: Väitteet Trumpin Venäjä-kytköksistä olivat valheita

la 27.05. 12:08

blogit

Vieraskynä

Tutkintapyyntö Suomen journalismista

su 28.04.2024 17:57

Juha Ahvio

Konservatiivinen käänne haastaa utopiaglobalismin

la 08.06.2024 22:26

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä

su 21.04.2024 15:30

Heikki Porkka

EU-vaaleista Suomessa, Virossa ja vähän muualla

ma 10.06.2024 11:03

Tapio Puolimatka

Sota Venäjää vastaan ei ole shakkipeliä vaan kansan tuho

la 25.05.2024 08:02

Olli Pusa

Väkivallasta uskalletaan vihdoinkin keskustella?

ke 19.06.2024 21:28

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44