Blogi: Matti Viren, pe 10.11.2017 10:19

Kun on liikaa rahaa

Kauppalehti kertoi 19.10, että Suomen ruotsinkieliset korkeakoulut ovat lisäämässä ruotsalaisten määrää korkeakouluissa. Hanken aikoo ottaa ensi vuonna 15 opiskelijaa Ruotsista sikäläisen pääsykokeen perusteella.  Vastaavasti suomalaisten opiskelupaikat vähenevät.  Uutinen on mielenkiintoinen etenkin siksi, että koulutusväki on viime aikoina pitänyt kovaa ääntä koulutuksen leikkauksista. Uutinen kuitenkin kertoo, että ainakin korkeakouluilla on liikaa rahaa, kun ne kykenevät kouluttamaan ilmaiseksi naapurimaiden asukkaita. Syy ei ole tietenkään pelkästään korkeakouluissa; korkeakoulujen valtionosuudet kasvavat ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden mukaan. Oikeastaan korkeakoulujen kannattaisi hätistää Suomen kansalaiset kokonaan pois ja ottaa tilalle vain ulkomaalaisia, jotta rahantulot maksimoituisivat.

Hankenin ja Åbo Akademin tapauksessa kyse ei liene niinkään valtionosuuksista, vaan kielipolitiikasta; pakkoruotsi pitää säilyttää maksoi, mitä maksoi.  Taas kerran voi sanoa, että jos kielipolitiikka on kaikki kaikessa ja koululaitoksella on varaa käyttää satoja miljoonia ruotsin kielen opetukseen, ei rahasta todellakaan ole pula ja siksi turha valittaa leikkauksista.

Muutenkin voi kysyä, onko koululaitos todellakin tehnyt kaikkensa kustannusten supistamiseksi. Ainakin korkeakouluissa on pakko ihmetellä, miten vähän kiinnitetään huomiota henkilökunnan työpanokseen ja koulutuksen laatuun. Päällimmäisin huoli koskee kontaktiopetuksen vähenemistä. Vielä 15 vuotta sitten henkilökunnalla oli selvät minimimäärät opetusvelvollisuuden suhteen (esim. professoreilla 140 tuntia vuodessa). Nyt ei ole mitään, ja keskimääräiset tuntimäärät ovat vain ehkä puolet edellä mainitusta. Sivumennen sanottuna kukaan ei tiedä, paljonko kontaktiopetusta on korkeakouluissa (mielenkiintoinen tuotantoprosessi, muuten). Kiintiöiden poistamista perusteltiin aikanaan ”opetuksen monimuotoisuuden lisäämisellä”, mikä oli tietenkin vain verbaalinen sumuverho työmäärän vähentämiselle (sinänsä loistavaa lobbaritoimintaa; onneksi olkoon professoriliitto).

Kontaktiopetuksen supistuminen on tunnettu tosiasia, mutta kovin vähän siihen on kiinnitetty huomiota, osin siksi, että kukaan ei tiedä, missä mennään. Opettajat eivät tietenkään itse ota asiaa esille, mutta yhtä vähän opiskelijat pitävät siitä ääntä. Osin sen ymmärtää. Ainakin maisteriopintojen vaiheessa yli puolet opiskelijoista on töissä. Ensimmäiselle luonnolle tulee 100 ja toisella 20. Luennot ja seminaarit häiritsevät (palkka)työn tekoa jopa niin, että opiskelijoilla ei ole aikaa tulla tentteihin (sitä varten onkin kehitetty tenttiakvaario, jossa voi käydä aina luppoaikana pelaamassa tenttilottoa, eli kokeilemassa tärppien pitävyyttä).

On selvää, että tällainen sivutoiminen opiskelu on äärimmäisen tehotonta ja tuottaa huonolaatuisia tutkintoja. Laadusta ei tietenkään kukaan valita; opetus on ilmaista, ja ilmaiseksi ei tunnetusti saa mitään hyvää.

Eri asia tietenkin olisi, jos meillä olisi edes nimelliset lukukausimaksut, jolloin olisi pakko pohtia, olenko seurat kolme vuotta Prisman kassalla vain luennoilla. Pakko olisi myös vaatia luennoilta jotain laatua; sellaista, jota tarvitaan työelämässä. Jos joku haluaa käyttää kymppitonnin tai kaksi esimerkiksi sukupuolen tutkimuksen opetuksen seuraamiseen, niin mitä siitä – be my guest.

Minusta englantilais-australialainen järjestelmä, jossa on lukukausimaksut, jotka kuitenkin maksetaan vain jos (nimenomaan vain JOS) opintojen jälkeiset tulot ylittävät kohtuullisen minimitason, hoitaisi monta nykyistä vääristymää korkeakouluissa. Jos haluaisi opiskella 20 vuotta eri oppiaineita ja tutkintoja, niin siitä vaan. Jos joku korkeakoulu haluaa ottaa vain ulkomaalaisia opiskelijoita, niin taas kerran, be my guest! Se että korkeakouluun haluava sitoutuu maksamaan opinnoistaan, on monta kertaa parempi indikaatio motivoituneisuudesta, kuin jossain ylioppilas- tai pääsykokeessa osoitettu hetken nokkeluus.

Mutta tiedän että lukukausimaksuista on mahdoton puhua Suomessa. Alkaa heti parku köyhistä ja rikkaista, vaikka maksuton korkeakoulutus on itse asiassa massiivinen tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Ja miksi laittaa maksuja, kun rahaa saa ”seinästä”. Ja eihän markkinamekanismi sovi koulutukseen, se on ”paha”. Sosialismi on paras järjestelmä kaikissa muissa toimissa kuin autokaupassa! Taas kerran eduskunnasta löytyy kahdeksan täsmälleen samalla tavalla ajattelevaa puoluetta”. Mutta joskus järjestelmää on pakko muuttaa. Tosin voi olla, että muutokseen taivutaan vasta, kun valtaosa korkeakoulutetuista muuttaa ulkomaille ja jättää korkeakoulutuksen kustantamisen kouluja käymättömien piikkiin.  Tai viimeistään se tapahtuu, kun kaikkialla muualla on lukukausimaksut. Kun on pakko, niin sitten on pakko. Näin toimii suomalainen päätöksenteko.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaiskorkeakoulut-lahtevat-jahtaamaan-ruotsalaisopiskelijoita---hanken-ottaa-kayttoon-ruotsalaiskiintion/uL7NzjDG

Lisää lukukausimaksuista: https://journal.fi/tt/article/view/4418/4156

Matti Viren pe 10.11. 10:19

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06. 22:39

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06. 00:19

Hiilinielut ja markkinatalous

ti 11.06. 23:28

Menot muuttuvat tuloiksi

su 09.06. 23:02

Kansanrintaman uusi tuleminen

ke 05.06. 23:43

Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden

ke 29.05. 22:12

Kyselyt kansaa johtamassa

ma 27.05. 22:54

Kumoaako ilmaston muutos kaikki lait?

pe 24.05. 01:25

Ei tarvitse leikata

ke 22.05. 00:03

Anekauppa

la 18.05. 10:00

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Kalajuttuja

to 18.07.2019 23:06

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

"Turvallinen" ja "totuudenmukainen" EU-Suomi

to 18.07.2019 23:25

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Viha

to 18.07.2019 23:07

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39