Blogi: Matti Viren, la 18.11.2017 03:21

Sata vai kaksi sataa vuotta

Tulevat satavuotissyntymäpäivät tuskin jäävät keltään huomaamatta, mutta ehkä on paikallaan hieman pohtia, miten tärkeästä tapahtumasta on kyse varsinkin, kun itsenäisyys tuntuu olevan kovasti tapetilla useissa Euroopan maissa (Katalonia, Kosovo, Skotlanti…). Kaikki varmaan sanovat, että itsenäistyminen oli hyvä asia, mutta on aiheellista kysyä, oliko itsenäistyminen hyvä asia nimenomaan periaatteessa vai oliko se hyvä asia siksi, että Suomi pääsi eroon Venäjästä tai etenkin sen kommunistisesta hirmuhallinnosta. Olisiko itsenäisyys (ollut) yhtä tähdellistä, jos Venäjän hallitsija 1917 olisi (ollut) jokin hyvän tsaarin (Aleksanteri II?) klooni?

 

Vuonna 1917 tapahtui kuitenkin hyvin vähän Suomen itsenäisyyden tärkeimpien tunnusmerkkien suhteen: oli olemassa Suomi. Oli Suomen suurruhtinaskunta, sen rajat olivat tiedossa ja tunnustettuja, sillä oli oma hallitus, oikeuslaitos, oma raha ja keskuspankki, tulli, oikeuslaitos, uskonto ja kirkko, poliisi, posti, rautatiet ym., ym. Siltä puuttui oikeastaan vain korkeimman vallan haltija ja oma armeija. Hieman liioitellusti voi sanoa, että itsenäisyys instituutioiden tasolla merkitsi vain vallan siirtoa Leniniltä (tai tarkasti ottaen Yleisvenäläiseltä toimeenpanevalta keskuskomitealta) Svinhufvudille. Ero on aikamoinen, kun ajattelee esimerkiksi Katalonian tilannetta ja vertaa sitä 1900-luvun alun Suomeen.

 

Vuona 1917 Suomi oikeastaan ”vain” itsenäistyi, mutta 1809 Suomen voi syytä sanoa syntyneen. Päivillä nyt ei ole niin väliä; oli se sitten 29. maaliskuuta, jolloin Aleksanteri I antoi hallitsijan vakuutuksen tai syyskuun 17., jolloin Ruotsi Haminan rauhassa luovutti itäiset maakuntansa Venäjälle.

 

Ennen vuotta 1809 ei ollut Suomea, oli vain joukko Ruotsin kuningaskunnan itäisiä maakuntia, joissa puhuttiin pääasiassa Suomea. Haminan rauhassa ei Venäjään ei edes liitetty kaikkia suomenkielisiä alueita vaan vain Tornionjoen itäpuolinen alue. Sopimusta tekemässä ei edes ollut ketään suomalaista. Siteerataanpa malliksi muutama rahansopimuksen lause

Hänen Maj:tinsa Ruotsin Kuningas sanoutuu ehdoitta irti ainiaaksi, niin omasta kuin Ruotsin valtaistuimelle astuvien seuraajiensa ja valtakunnan puolesta, Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisarin ja kaikkien Hänen Seuraajiensa Venäjän valtaistuimelle ja keisarikuntaan hyväksi, kaikista oikeuksistaan ja nimikkeistään allamainittuihin lääneihin, jotka nykyisen sodan kuluessa Hänen Keis. Maj:tinsa aseet ovat Ruotsin Kruunulta vallanneet, nimittäin Kymenkartanon lääniin, Uudenmaan ja Hämeen, Turun ja Porin mukaan lukien Ahvenanmaan saaret, Savon ja Karjalan, Vaasan ja Oulun lääniin samoin kuin Länsipohjaan Tornionjokeen saakka, siten kuin seuraavassa artiklassa tarkemmin rajan merkitsemisestä säädetään…

Vuonna 1809 oli olemassa vain Ruotsin itäisiä maakuntia, joissa rahvas puhui suomea. Hallintokieli oli (ja oli oleva vielä lähes 100 vuotta) ruotsi. Kuvaava on, että ruotsin vallan aikana suomen kieltä ei opetettu missään. Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti julkaistiin vasta 1776 siinä, missä ensimmäinen ruotsalainen sanomalehti julkaistiin jo 1645. Ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja julkaistiin vasta 1858 (vastaavasti ruotsinkielinen 1738).

Muutoinkin Suomen kehitys on paljon emämaata jäljessä – siitä saa hyvä käsityksen, kun käy laskemassa, montako kivitaloa suomessa oli 1808 (helppo homma). Tukholmassa oli 1800-luvun alussa 75 000 asukasta, Turussa 11 000, Helsingissä 3000. Turku oli pienempi kuin Göteborg ja samankokoinen kuin Norrköping ja Landskrona. Ruotsin elintaso oli 20-30 % korkeampi Suomessa (ks. Angus Maddisonin historialliset kansatulotilastot). Osasyynä oli se, että ehkä noin kolmasosa Suomessa kerätyistä verotuloista päätyi Ruotsiin (erikoislaatuista aluepolitiikkaa sekin!). Ulkomaankauppa oli käytännössä Ruotsin kaupunkien monopoli.

Suomalaiset kelpasivat sentään tykinruuaksi Ruotsin lukemattomiin sotiin, joista useimmilla ei ollut mitään tekemistä Suomen intressien kanssa. Olemattoman pienestä väestöstä ainakin 100 000 sotilasta kuoli näissä sodissa. Lukua voi ehkä verrata talvi- ja jatkosodissa kuolleiden ruotsalaisten vapaaehtoisten määrään, joka oli 106 (suomalaisia talvi- jatko ja Lapin sodissa kuoli vajaat 93 000).

Kaikella tällä yritän sanoa, että suomen irtipääsy Ruotsista 1809 oli todellinen onnenpotku. Ilman sitä suomen kieli olisi todennäköisesti tuhoutunut samalla tavalla kuin Ruotsin Länsipohjassa (Kainuun (Kalix) joen ja Tornionjoen välisellä alueella) ja Suomi olisi muuttunut Ruotsin valtakunnan köyhäksi takamaaksi ja työvoimareserviksi, puhumattakaan siitä, että Suomi olisi jakautunut pysyvästi kahtia venäläiseen ja ruotsalaiseen Suomeen. Vuodesta 1809 eteenpäin Suomi sai pitää verotulonsa, se sai oma hallituksen ja parlamentin (valtiopäivät), oman keskushallinnon, oman keskuspankin ja vuodesta 1860 myös oman rahan) jne., kaiken sen, joka olisi tehnyt itsenäistymisestä 1917 lähinnä muodollisuuden, jolleivat kommunistit olisi aloittaneet kapinaansa tammikuussa 1918.

Sortovuosien, Stalinin hirmuhallinnon ja talvi- ja jatkosodan jälkeen autonomien ajasta on ollut Suomessa hieman vaikea puhua myönteiseen sävyyn, kun taas Ruotsin vallan aikaa edelleenkin pidetään jonkinlaisena sankarillisen kumppanuuden aikana. Mutta ehkä olisi oikeampaa luonnehtia sitä jonkinlaisen historiallisen Tukholman syndrooman ilmentymäksi. Pääasia tietenkin on, että sekin aikakausi on onneksi ohi.


 

Matti Viren

taloustieteen professori Turun yliopistossa (emeritus)


 

Matti Viren la 18.11. 03:21

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Me elvytetään

su 15.09. 22:55

SITRA

pe 30.08. 23:08

Työpaikat eivät synny itsestään

ke 21.08. 23:13

Väärään suuntaan

la 17.08. 22:11

Entä sitten, kun lama tulee?

la 10.08. 19:51

Opettajia ei tarvita

su 04.08. 23:25

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06. 22:39

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06. 00:19

Hiilinielut ja markkinatalous

ti 11.06. 23:28

Menot muuttuvat tuloiksi

su 09.06. 23:02

blogit

Vieraskynä

Konservatiivisivistyneistö, ulos kaapista!

ke 11.09.2019 22:30

Juha Ahvio

Miksi toisten sana on vapaampi kuin toisten?

su 15.09.2019 22:34

Professorin Ajatuksia

Kaupungin vuokra-asunnoista ja sosialismin kirouksesta

to 19.09.2019 22:39

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Etnisiä eteisvärinöitä

ke 18.09.2019 23:03

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rauhan projekti ei etsi vihollisia omistaan

ti 30.07.2019 17:12

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Monikulttuurisuus lisää rikollisuutta

su 18.08.2019 04:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Antti - älä lyö!

to 19.09.2019 22:43

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YK:n ilmastopaneeli IPCC tukeutuu pseudotieteeseen

la 07.09.2019 07:11

Heikki Porkka

Mies ei voi synnyttää

pe 20.09.2019 10:55

Tapio Puolimatka

Yhteiskunnan perusteita murennetaan

to 12.09.2019 23:16

Olli Pusa

Ylen aivopesu ja valehtelu

ti 27.08.2019 04:28

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Muuan historiamme merkkipaalu

to 19.09.2019 22:40

Matti Viren

Me elvytetään

su 15.09.2019 22:55