Mikä mahtaa yhdistää kahta sensuurivaatimusta, joilla pyritään estämään perussuomalaisten puheenjohtajan, Jussi Halla-ahon osallistuminen Jyväskylän Kirkkopäiville keskustelemaan sananvapauden rajoista politiikassa, komediassa ja kirkossa ja toisaalta taas eurovaaliehdokasta, kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkaa edustamasta kristillisdemokraatteja Setan EU-vaalipaneelissa?

Onko se "turvallinen tila"?

Teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvio valaisee 16.3.2016 julkaisemassaan "Äärivasemmisto terrorisoi väkivaltaisesti Donald Trumpin puhetilaisuuksia" -artikkelissaan, mistä näissä "turvallisissa tiloissa" oikein on kysymys.

Seta omilla verkkosivuillaan painottaa eurovaalipaneeli-ilmoituksensa yhteydessä "tilaisuudessa pätevän turvallisemman tilan käytännöt".

On erityisen tärkeää, että myös tavalliset mattimeikäläiset ovat selvillä siitä, mitä näillä kaikkea konservatiivista ja kristillistä kulttuuria vihaavien vasemmistoaktivistien vaatimilla "ylevän eettisillä" ”safe space” -alueilla eli ”turva-alueilla” oikein tarkoitetaan. "Turvallisessa tilassa" on nimittäin "oikeus saada olla kuulematta mitään, mikä aiheuttaisi mielipahaa ja poikkeaisi omasta ja ainoasta oikeasta vasemmistolaisesta maailmankatsomuksesta".

Vasemmistologiikan mukaan tämä tarkoittaa siis sitä, että myös julkisten vaalien ja vaalitilaisuuksien tulee olla "turvallisia" eli niissä ei saa olla mukana mitään eikä ketään sellaista, joka edustaa perinteistä konservatismia.

Kuten Juha Ahvio kirjoittaa 30.3.2019 päivätyssä blogissaan:

"Suu pitää tukkia ja sananvapautta rajoittaa henkilöiltä ja tahoilta, joilla on nyt vallitsevan ideologisen hegemonian kannalta väärät yhteiskunnallispoliittiset tai eettismaailmankatsomukselliset arvomielipiteet."

Eli kun Helsingin piispa Teemu Laajasalo kutsuu eduskuntavaalien äänikuninkaan, Jussi Halla-ahon ja Suomen poliittisen satiirin ykkös tv-koomikon Joonas Nordmanin Mistä saa puhua, mille saa nauraa? -keskusteluun vaihtamaan ajatuksia "sopivasta ja sopimattomasta puheesta" Jyväskylän yliopiston tiloihin Jyväskylässä 17. – 19.5. pidettäville Kirkkopäiville 18. toukokuuta Yläkaupungin Yö -tapahtumaan, se saa aikaan luonnollisesti rajun kritiikkiryöpyn.

Jussi Halla-aho on vuosia kuumentanut monien tunteita - eikä vähiten nyt, kun hän on Suomen suosituimman puolueen puheenjohtaja.

"Me puhumme paljon erilaisuuden ymmärtämisestä ja tilan antamisesta erilaisuudelle. Todellisuudessa näin ei mitenkään aina tehdä", piispa Laajasalo korostaa Kotimaa24:lle ja pohtii, kenet piispa saisi tavata erilaisilla foorumeilla hoitaessaan virkaansa kuuluvia yhteiskuntasuhteita. Hän viittaa 8. huhtikuuta pidettyyn Helsingin hiippakunnan Myötätuntoiltaan. Siinä keskustelun vieraina olivat vasemmistoliiton Silvia Modig, vihreiden Fatim Diarra, Sdp:n Hussein Al-Taee ja kokoomuksen Daniel Rahman.

Yksi negatiivisen kantansa ilmaisseista on Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku.

Vasemmistolaisen Mithikun suusta kuullaan tutut koodisanat: turvallinen tila.

"Kirkko haluaa viestittää, että se on kaikille turvallinen tila, tänne voi tulla kuka tahansa ja vähemmistöjen edustajille halutaan antaa paikka ja ääni. Sitten tehdään Kirkkopäiville turvaton tila. Kysymykseni on, eikö löytynyt ketään muuta keskustelijaa", Hanna Mithiku sanoo.

Kirkkopäivien pääjärjestäjiin kuuluva Kirkkopalvelut vastaa Halla-aho -kritiikkiin ja antaa julkisuuteen tiedotteen, jossa se perustelee Laajasalon, Halla-ahon ja Nordmanin tilaisuutta.

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen sentään uskaltaa puolustaa piispa Laajasaloa.

Kaksi puhujaa jättää Kirkkopäivät väliin protestiksi. Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitto 100 vuotta -juhlaseminaarin puhujat Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston professori Ilkka Huhta ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Mikko Malkavaara ilmoittavat peruvansa osallistumisensa kyseiseen ohjelmaan, mikäli piispa Laajasalon isännöimään keskusteluun ei tehdä muutoksia.

Professori Huhta kertoo Kirkko ja kaupunki -lehdelle ihmettelevänsä sitä, miksi Kirkkopäivät haluaa maksimaalista julkisuutta ”antamalla populistisen puolueen puheenjohtajalle megafonin käteen”.

Seuraavaksi 259 allekirjoittajaa keksii vaatia Kirkkopäiviä peruuttamaan Laajasalon ja Halla-ahon keskustelun. He lähettävät Kirkkopäiville vetoomuksen, jossa vaaditaan Teemu Laajasalon ja Jussi Halla-ahon keskustelua 18.5. Kirkkopäivillä peruttavaksi. (80% allekirjoittaneista on naisia, joista suurin osa naispapittaria).

Tässä vaiheessa ei ketään varmasti enää yllätä, että myös vetoomuksessa esiintyy sanapari "turvallinen tila":

"Kirkkopäivät on koko kirkon tapahtuma, jonka pitäisi tarjota turvallinen tila kaikille. Myös rodullistetuille, raiskatuille, äärioikeiston vainoamille – kaikille niille, joiden oikeutta elää ilman väkivaltaa ja sen pelkoa Halla-ahon edistämä ideologia on viime vuosina kaventanut."

Allekirjoittajina ovat muun muassa Oulun tuomiorovasti Satu Saarinen, kirkolliskokousedustaja Jaakko Weuro, Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteisten kirkkovaltuustojen puheenjohtajat Hanna Mithiku ja Eve Rämö sekä kirkkoherrat Juha Tanska, Anna-Kaisa Hautala ja Leena Kairavuo.

Helsingin piispa Teemu Laajasalo vastaa kriitikoille, että yhteys ihmisten välillä ei lisäänny niissä hetkissä, joissa toisen ihmisyys kyseenalaistetaan ja hänet asetetaan vihamielisyyden kohteeksi:

"Ihmisistä pitää puhua kauniisti ja hyvää. Ja ihmisten pitää saada puhua vapaasti. Sananvapaus on uskonnonvapauden edellytys, se on tieteen, taiteen, politiikan ja kulttuurin välttämätön ja luovuttamaton ehto."

Jussi Halla-ahon mielestä kirkko on päässyt pahasti puoluepolitisoitumaan.

Halla-aho ottaa oikeutetusti kantaa hänen ympärillään pyörivään kohuun 29. huhtikuuta ja toteaa napakan osuvasti:

"Kuvaa aika hyvin kirkkoinstituutiomme nykytilaa, että Helsingin kirkkovaltuuston puheenjohtaja on vasemmistoliiton Hanna Mithiku ja Vantaan kirkkovaltuuston puheenjohtaja vihreiden Eve Rämö.

Kumpikin edustaa kirkkopolitiikassa Tulkaa kaikki -liikettä. Joku ehtikin jo ehdottaa nimen päivittämistä muotoon: "Tulkaa kaikki (paitsi Halla-aho)"

Boikottikampanjaa ajaa aggressiivisesti myös Kirkko&kaupunki-lehti, jonka artikkelit ovat kristittyjen haukkumisen lisäksi suurelta osin islamin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hehkutusta."

Entäpä Tapio Puolimatka?

Seksuaalisten vääristymien normalisointia ajava, seksuaalivähemmistöjen lobbausjärjestö Seta on lähettänyt Suomen Kristillisdemokraattiselle puolueelle viestin, jossa se ilmoittaa estävänsä puolueen eurovaaliehdokas Tapio Puolimatkan osallistumisen Setan EU-vaalipaneeliin, joka on määrä järjestää Helsingissä 17. toukokuuta. Tilaisuudessa "pätevät turvallisemman tilan käytännöt".

"Silloin kun itse järjestämme tilaisuuden, haluamme vähän katsoa, kenelle mikrofoni annetaan", Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo toteaa mukaillen lähes sanatarkasti Kirkkopäiviltä puhumisensa Halla-ahon takia peruneen professori Huhdan "megafoni" -ulostuloa.

Punavihreiden seksuaaliradikaalien poliittisen kampanjan silmätikuksi otettu kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa toimiva Tapio Puolimatka katsoo Setan toimivan demokratian vastaisesti ja hänen mukaansa Seta pyrkii rajoittamaan avointa tieteellistä keskustelua lapsen hyvinvoinnin edellytyksistä.

"Mikä Setan toiminnassa on niin kyseenalaista, ettei se uskalla edes omassa paneelissaan luoda edellytyksiä avoimelle keskustelulle, vaikka kaikki muut paneelin osallistujat ja yleisö voisivat yhdessä pyrkiä kumoamaan perusteluni?" professori Puolimatka kysyy.

Vastaus on selvä: Seta olisi halunnut puolueelta ehdokkaan, joka olisi lähempänä sen omaa linjaa.

Tapio Puolimatka kirjoittaa tuoreessa Keski-Suomalaisen blogissaan terävästi, että vaikka moniarvoisuuden puolustajana esiintyvä Seta puhuu turvallisesta tilasta, se itse turvautuu totalitaaristen liikkeiden menetelmään eläimellistää vastustajansa, mistä esimerkkinä on sen vuosittain jakama kunniarotta-palkinto jollekin vastustajalleen, jonka toiminnan se kokee häiritseväksi omien tavoitteidensa kannalta.

Tällä tavalla käytetään hyväksi alitajuisia vastenmielisyyden tunteita, joita rottamielikuva herättää.

Puolimatka sai vuonna 2015 Setalta rottapalkinnon ja Seta perusteli sitä toteamalla, että ”perinteisten perhearvojen puolesta puhuessaan Puolimatka tuo usein esiin lasten hyvinvoinnin, vaikka hänen näkemyksiään ovat vastustaneet useat kasvatustieteen asiantuntijat”.

"Lapsen hyvinvoinnin edellytyksistä ei siis saisi käydä avointa kriittistä keskustelua", Puolimatka huomauttaa ja viittaa sillä siihen, miksi hän sai kyseisen rottapalkinnon: Puolimatka oli vastustanut tasa-arvoista avioliittolakia.

Puolimatka katsoo, että Seta ei kykene tiedostamaan, että lasten oikeudet tulisi asettaa aikuisten oikeuksien edelle.

Oman ongelmansa Puolimatkan mukaan muodostaa se, että Seta kiertää Suomen kouluissa pitämässä oppitunteja.

"Koulut kamppailevat jo muutenkin koulukiusaamisongelman kanssa. Onko syytä antaa oppilaille esikuvaksi järjestö, jonka viralliseen ohjelmaan kuuluu toisinajattelijoiden kuvaaminen rotiksi?" kasvatustieteen ja valtiotieteen tohtori Puolimatka ihmettelee.

Jos järkiperäinen yhteiskunnallinen keskustelu korvataan toisinajattelevien mustamaalaamisella ja halventamisella, tuloksena on Puolimatkan mielestä yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka ei rohkaise ihmisiä avoimesti ilmaisemaan omia perusteltuja mielipiteitään.

"Kritiikin mahdollisuuden kaventaminen lisää epäkohtia, joihin kukaan ei uskalla puuttua."

Kristillisten kansanedustaja Peter Östman on jättänyt kirjallisen kysymyksen liittyen Jyväskylän yliopiston professori Tapio Puolimatkan hyllyttämiseen SETA:n EU-vaalipaneelista. Kysymyksessä kiinnitetään huomiota asiaan sananvapauden näkökulmasta.

Östman peräänkuuluttaa, että sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Valtionavustusta saavan järjestön ei tulisi myöskään toiminnassaan pyrkiä rajoittamaan sanan- ja mielipidevapauden käyttöä.

"Voidaanko pitää asianmukaisena, että valtionavustusta saava järjestö pyrkii osana toimintaansa rajoittamaan sanan- ja mielipiteenvapautta", Östman kysyy.

Hän muistuttaa, että Puolimatkan osallistumisen evännyt Seta rahoittaa toimintaansa valtionavustuksilla. Esimerkiksi vuonna 2018 järjestö sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille suunnattua avustusta.

Samoin sen kattojärjestö ILGA Europe saa merkittävän osan rahoituksestaan Euroopan komissiolta ja erilaisten projektirahoitusten kautta yli puolet ILGA Europen rahoituksesta tulee Euroopan Unionilta.

"Sanan- ja mielipiteenvapaus on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa", Östman painottaa.

Tapio Puolimatka kommentoi asiaa Oikealle Medialle ja sanoo, että Seta ei ymmärrä, miten demokratia toimii.

"Kansa valitsee edustajansa, joiden tulee edustaa kansan, ei Setan, käsityksiä."