Blogi: Juha Ahvio, ma 21.10.2019 23:47

Ristiretkihistoriallisia mietteitä Portugalin Coimbrassa ja Lissabonissa

Viime viikolla Portugalin Coimbrassa ja Lissabonissa käydessäni saatoin konkreettisesti palauttaa mieleen ne yhtä hyvin kirkkohistorian kuin koko Euroopan historiankin kannalta ratkaisevan tärkeät vaiheet ja tapahtumat, jotka liittyvät 1100–1200-lukujen Portugalin ja Espanjan ristiretkihistoriaan.  

Se, että tuolloisen Iberian niemimaan kristittyjen kuningaskuntien miehillä oli palava tahto ja kyky tehokkaaseen puolustustaisteluun ja vastahyökkäykseen käymiseen kristikunnan olemassaolon säilyttämisen puolesta, osaltaan teki mahdolliseksi sen, että mekin olemme ylipäätään päässeet osalliseksi kristillisestä uskosta. 

Jollei 700-luvulla Pohjois-Afrikasta käsin alkanutta arabijohtoista sotilaallista berberimuslimi-invaasiota Iberian niemimaalle ja frankkien alueille olisi saatu pysäytettyä, olisi koko eurooppalainen kristikunta tuhoutunut ja joutunut samaan alistettuun dhimmi-asemaan kuin mihin joutuivat kristityt islamin valtaamilla alueilla Espanjassa. 

Islamilainen al-Andalus -Espanja ei todellakaan ollut mikään suvaitsevaisen leppoisa ja kultturelli multikultiutopia, kuten nykyään vallalla oleva poliittisesti korrekti fantasia väittää. Tämä tosiasia käy varsin selväksi, kun lukee professori Darío Fernández-Moreran akateemisen analyysin The Myth of the Andalusian Paradise: Muslims, Christians, and Jews under Islamic Rule in Medieval Spain (ISI Books, 2016). Kannattaa lukea erityisen huolellisesti kirjan ”Conquest and Reconquest” -luku sivuilta 19–56. Luvusta käy ilmi, että nykyisen Espanjan ja Portugalin alueet vallattiin islamilaisessa jihadistisessa hengessä, aivan kuten Paul Fregosi esittää Jihad in the West: Muslim Conquests from the 7th to the 21st Centuries (Prometheus Books, 1998) -kirjansa sivuilla 89–109.

1000–1100-luvuilla islamilaisessa Espanjassa pääsivät valtaan ensin almoravidit, fundamentalistisen fanaattiset sunnalaiset afrikkalaisperäiset berberimuslimit, ja sitten vielä fanaattisemmat ja uskonkiihkoisemmat almohadiberberimuslimit. Nämä ryhtyivät voittamaan lisää alueita islamille ja käytännössä haastoivat kristityt kamppailuun elämästä ja kuolemasta. Tässä tilanteessa oli kristittyjen kuningaskuntien pakko reagoida vastahyökkäyksellisesti ja aloittaa ristiretkihenkinen reconquista, takaisinvalloitus.   

Coimbran vanhan kaupungin ja Coimbran 1290 perustetun yliopiston rakennuksia sekä Lissabonin kulttuurimuistomerkkejä silmäillessäni mieleeni nousivat varsinkin seuraavat kaksi historiallista tosiasiakokonaisuutta, joista kerrotaan esimerkiksi ”Portugal – The Crusades” -artikkelissa. 

Portugalin valtakunta syntyi itsenäistymällä Leônin valtakunnasta 1100-luvulla kuningas Afonso I Henriques:n noustua valtaistuimelle vuonna 1128. Aina vuoteen 1249 saakka Portugalin historiaa hallitsi Portugalin ja Espanjan vanhojen kristillisten alueiden takaisinvaltausprosessi, reconquista, eli Iberian niemimaan 700-luvulta alkaen lähes kokonaan vallanneiden islamilaisten maurien vastainen puolustuksellinen takaisinvaltaussodankäynti ristiretkiaatteineen. 

1100-luvun sotahistorian parhaiten dokumentoituihin tapahtumiin lukeutuu Lissabonin kaupungin – josta tuli Portugalin pääkaupunki 1200-luvulta alkaen – vapauttaminen islamin vallasta Afonso I Henriques:n johdolla 25. lokakuuta vuonna 1147, 119 päivää kestäneen piirityksen jälkeen.

Almohadimuslimien tuolloin muodostamaan vakavaan sotilaalliseen hyökkäysuhkaan tehokkaasti vastatakseen paavi Celestinus III puolestaan antoi vuonna 1195 bullassaan Incumbit nobis Portugalin ensimmäisen pääkaupungin Coimbran Pyhän ristin luostarin priorille oikeuden jakaa ristiretkiristejä ja siihen liittyviä katumusharjoituksellisia ristiretkietuoikeuksia pyhiinvaeltajille ja islamia vastaan taisteleville. Ilman ristiretkiaatetta – joka perustui paitsi silloiseen katoliseen katumusharjoitus- ja syntien anteeksisaamisoppiin myös klassiseen raamatulliseen ja augustinolaiseen oikeutetun sodan eettiseen perinteeseen – ja sen tuolloisessa läntisessä kristikunnassa saamaa laajaa ja palavaan uskonvakaumukseen nojannutta kannatusta ei läntisen kristikunnan eloon jäämisen kannalta välttämätön reconquista olisi onnistunut päättymään kristikunnan strategiseen voittoon. 

Siitä, mistä ristiretkissä oli oikean historiallisesti ja teologisesti kyse, on hyvä lukea Cambridgen yliopiston emeritusprofessori Jonathan Riley-Smithin perusteoksesta The Crusades: A History (Bloomsbury, 2014) ja Oxfordin yliopiston ristiretkihistorian professorin Christopher Tyermanin uusimmasta teoksesta The World of the Crusades: An Illustrated History (Yale University Press, 2019) ja etenkin teoksen luvusta ”Crusades in Spain” sivuilla 285–306. Sekä Riley-Smith että Tyerman edustavat tämän aihepiirin pätevintä akateemista asiantuntemusta.       

Varsinkin meidän suomalaisten kannalta mielenkiintoinen yksityiskohta on sekin, että sininen risti valkoisella pohjalla -ristiretkitunnuksesta tuli Portugalin valtakunnan ensimmäinen virallinen valtiolliskansallinen tunnus 1100-luvun reconquistan aikana. 

Sininen risti valkoisella pohjalla velvoitti silloin voitokkaasti Herran Jeesuksen Kristuksen puolesta, kristillisen uskon ja eurooppalaisen kristikunnan puolesta, oman historiallisen kotimaan puolesta. Toivottavasti ymmärrämme, että sama sinivalkoisen ristilipun velvoite on edelleenkin voimassa.   

Keskiajalla islamin eteneminen Iberian rintamalla ja Ranskassa pysäytettiin ja lyötiin takaisin. Sen sijaan nyt islam on jo vahvasti juurtunut Ranskaankin, kuten käy inhorealistisesti ilmi Tytti Saleniuksen 15.10.2019 päivätystä Oikean Median artikkelista ”Ranska on varoittava esimerkki siitä, kuinka islam tappaa myös sananvapauden”

Havainnollisen kuvan Portugalin ja Espanjan alueet islamin miehityksestä vapauttaneen reconquista-ristiretkiprosessin kulusta ja merkityksestä saa esimerkiksi Medievalists.net -sivuston valaisevasta artikkelista ”Medieval Geopolitics: The Iberian Crusades” ja etenkin kahdesta artikkelin videosta, joista varsinkin jälkimmäinen, ”1212 Battle of Las Navas de Tolosa”, kannattaa katsoa. 

Kesäkuun kuudentenatoista päivänä vuonna 1212 käyty Las Navas de Tolosan taistelu ja Kastilian, Aragonia-Barcelonan ja Navarran kristittyjen ristiretkisotavoimien siinä saavuttama ratkaiseva voitto merkitsi almohadimuslimien häviötä ja kristittyjen kuningaskuntien lopullisen voiton alkua Iberian niemimaalla.

 

 

Juha Ahvio ma 21.10. 23:47

Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

tuoreimmat

Pitääkö Trumpin kannattajat tutkia, tuomita ja uudelleenkouluttaa?

pe 27.11. 18:34

Olivatko vaalit USA:n historian turvallisimmat?

to 19.11. 23:34

USA:n presidentinvaalien arviointia

to 05.11. 22:30

USA:n vaalien loppusuora huipentuu

pe 30.10. 11:29

Suomalaistenkin kristittyjen on syytä liittyä esirukousrintamaan presidentti Trumpin puolesta

su 25.10. 22:59

Maailmaa pyöritetään velkariippuvuuden avulla

to 08.10. 22:48

Valheellisen valkoinen Jeesus hävitettävä ja tilalle nynny queer?

ma 21.09. 22:49

USA:n presidentinvaalit 2020 -luennot Radio Patmoksen taajuuksilla

to 27.08. 17:39

Koronaviruksen laboratorioasiayhteydet vahvistuvat entisestään

ma 24.08. 22:25

Osoittaako faktantarkistus Trumpin valehtelijaksi?

ma 10.08. 22:19

blogit

Vieraskynä

Pasi Turunen: Amerikan vaalijärjestelmän kiemuroista

ma 16.11.2020 13:59

Juha Ahvio

Pitääkö Trumpin kannattajat tutkia, tuomita ja uudelleenkouluttaa?

pe 27.11.2020 18:34

Professorin Ajatuksia

MTK:n puheenjohtaja: Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä

ke 25.11.2020 23:28

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Sulaako Bidenin "voitto" laittomien äänien myötä?

ma 23.11.2020 00:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU-Suomi ei välitä kansan mielipiteestä

ke 02.12.2020 13:41

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Laiskottelevat mamuoppilaat perheineen takaisinkotiutukseen

ke 02.12.2020 23:46

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Petteri Taalaksen epätieteelliset jorinat Osa 11b

to 12.11.2020 21:34

Heikki Porkka

"Oikeusvaltio" Suomi - valehtelevien ja vastuuttomien poliitikkojen maa

pe 09.10.2020 13:52

Tapio Puolimatka

Uusi tasa-arvoajattelu murentaa oikeusjärjestelmän perustaa

to 08.10.2020 22:52

Olli Pusa

Tarina hiilidioksidista

ti 24.11.2020 21:44

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Kohti konfliktia?

ke 25.11.2020 23:32

Matti Viren

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11.2020 17:06