Itävallan kansanpuolue ja Vihreät samassa hallituksessa - mistä nyt tuulee?

Kurzin ÖVP aikoo palauttaa kaikki elintasosiirtolaiset alkuperämaihinsa kun taas Vihreät haluavat kaikki halukkaat meritakseilla yli Välimeren ja Eurooppaan.

Ulkomaat su 12.01.2020 22:20

"Olemme onnistuneet yhdistämään molemmista puolueista parhaat puolet. On mahdollista suojella ilmastoa ja rajoja", Itävallan liittokansleriksi palaava kansanpuolueen puheenjohtaja Sebastian Kurz ilakoi kansanpuolueen ja vihreiden päästyä sopuun hallituksen muodostamisesta kolme kuukautta vaalien jälkeen.

Eurooppalaiset mediat ylistävät Itävallan uutta ja "tulevaisuuteen suuntautunutta" hallitusta "Saksan mallina", "ainoana mahdollisuutena taistella äärioikeistoa vastaan" ja "mallina, joka voisi olla kopioinnin arvoinen".

Kritiikkiä vähimmässäkään määrin ei ole käytännössä esitetty.

Tämän terävän huomion tuo esiin itävaltalainen sananvapauden puolesta taisteleva ihmisoikeusaktivisti Elisabeth Sabaditsch-Wolff Gatestone -instituutin artikkelissaan "Itävallan kansanpuolue ja vihreät - menestyksekäs tulevaisuuden koalitio?".

Elisabeth Sabaditsch-Wolff huomauttaa, että Greta Thunbergia uskollisesti kannattavan liikkeen (ilmastouskovaiset) ansiosta ja itävaltalaisen vasemmistomedian massiivisella tuella Itävallan vihreille tarjoutui pääsy julkiselle foorumille, vaikka heitä ei ole ollut edustettuina parlamentissa vuodesta 2017 eteenpäin.

Vihreät oli vuoden 2017 parlamenttivaalien surkein häviäjä ja jo lähes katoamassa kokonaan Itävallan politiikasta.

"Nyt he saavat osakseen ennennäkemätöntä huomiota, johon muilla pienillä poliittisilla puolueilla ei ole mahdollisuutta", Sabaditsch-Wolff korostaa ja muistuttaa Euroopan Unionin aina pitäneen vihreiden mukanaoloa koalitiohallituksissa "seksikkäänä ja tulevaisuuteen suuntautuneena".

Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkelillä on jo pitkään ollut kiikarissa koalitio vihreiden kanssa.

Itävaltaa nyt johtavaa perinteisten konservatiivien ja "uudelleen voimistuvien" vihreiden koalitiota uumoillaan "uutena kehityksenä" Länsi-Euroopan poliittisella kartalla kansallisella tasolla, ja sitä seurataan sekä positiivisesti odottaen että negatiivisella varauksella ulkoa päin.

Kurz on jälleen kerran maailman nuorin johtaja - mutta tällä kertaa hänen koalitiopartnerinsa on vihreä puolue, mikä merkitsee lähes kaikkien tarkkailijoiden mielestä Itävallan politiikan selvää hivuttautumista vasemmalle.

Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) ja vapauspuolueen (FPÖ) välisen suositun koalitiohallituksen kaatumisen jälkeen ja Itävallassa 29. syyskuuta 2019 pidettyjen ennenaikaisten vaalien sekä kaikkien puolueiden laajojen alustavien keskustelujen jälkeen koalitioneuvottelut keskusta-oikeistolaisen kansanpuolueen ja äärivasemmistolaisten vihreiden välillä johtivat ratkaisuun 2. tammikuuta 2020.

Vaikka kansanpuolueen ja vihreiden välinen koalitio on "uusi konsepti" Itävallan liittovaltion tasolla, se on jo varsin vakiintunut maakuntien hallituksissa, kuten parhaillaan Vorarlbergissa, Tirolissa ja Salzburgissa. Elisabeth Sabaditsch-Wolff vihjaa myös, että muualla Euroopassa vihreät ovat tällä hetkellä osa Ruotsin, Suomen ja Luxemburgin hallitusta.

Siinä missä Itävallan Vihreät -puolue on ekososialistinen ja käyttää hyväkseen nykyisiä maailmanlaajuisia suuntauksia pelastaakseen planeetan sukupuutolta "ilmastonmuutoksen" takia, kansanpuolue puolustaa ekososiaalista markkinataloutta, joka vaatii vapaan markkinatalouden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja luonnonvarojen suojelemisen tasapainoa. Termin "ekososiaalinen markkinatalous" loi itse asiassa Itävallan entinen varakansleri Josef Riegler, joka toimi kansanpuolueen puheenjohtajana vuosina 1989-1991.

Elisabeth Sabaditsch-Wolff uskookin, että lähitulevaisuudessa tullaan keskustelemaan siitä, kuinka nämä ristiriitaisilta vaikuttavat näkemykset sovitettiin oikein yhteen koalitiosopimuksessa.

Vihreät eivät ole aiemmin olleet Itävallan hallituksessa.

Uusi 7. tammikuuta virkaanastunut, Kurzin toinen hallitus yhdessä vihreiden kanssa, johtajanaan Werner Kogler, keräsi yhteensä 53 % äänimäärästä vuonna 2019, mikä oli tähän asti koalitiohallituksen saama pienin kannatus.

Kun vuonna 2017 ÖVP ja FPÖ muodostivat koalitiohallituksen, heidän takanaan oli 62 prosentin tuki - prosenttiosuus, joka pysyi mielipidekyselyissä vakaana, kunnes liittokansleri Kurz vaati ennenaikaisia vaaleja Ibiza-videon ilmestymisen jälkeen toukokuussa 2019 aivan eurovaalien edellä, Elisabeth Sabaditsch-Wolff huomauttaa.

Videon tullessa ilmi Heinz-Christian Strache erosi FPÖ:n johtajuudesta jättäen samalla varaliittokanslerin tehtävänsä ja Norbert Hofer korvasi hänet FPÖ:n johtajana.

Norbert Hoferin mukaan uusi kansanpuolueen ja vihreiden muodostama koalitio on "kokeellinen liittohallitus", joka vie vasemmalle ja vaarantaa turvallisuuden.

Maahanmuuttoa koskien merkillepantavaa onkin se, miten kansanpuolueen ja vihreiden vastakkaiset poliittiset tavoitteet sopivat samaan hallitukseen.

Kun Kurz haluaa vahvistaa EU:n ulkorajojen turvaamista ja "tehdä kaikki mahdollinen" elintasosiirtolaisten palauttamiseksi alkuperämaihinsa, vihreät puolestaan tekisivät kaikkensa laittomien maahantulijoiden ja kaikkien Välimeren ylittävien turvapaikkaturistien saamiseksi Eurooppaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka pyörittävät meritaksipalvelua Välimerellä.

Vihreiden puheenjohtaja Werner Kogler ilmaisi toivonsa toimia esimerkkinä muulle Euroopalle vihreiden ja konservatiivisten puolueiden yhdessä taistelemisesta ilmastonmuutosta vastaan - sen sijaan, että pysyisi vain sivussa parlamentin oppositiopuolueena, jonka hän myönsi olisi olleen helpompaa.

"Uudet konservatiivit ja vihreät ottavat edistysaskeleen Euroopassa, ja jos se on haaste päästä yksimielisyyteen tässä kohtaa, se on riskin arvoinen", Kogler totesi.

"Milloin, jos ei nyt. Ketkä, jos emme me. Nyt on vihreiden aika ja aika on kypsä vihreille", Kogler julisti.

12. marraskuuta 2019 päivätyssä Gatestone -instituutin artikkelissaan "Itävalta: Voiko politiikan avulla vähemmistö määrätä agendan?" Sabaditsch-Wolff alleviivaa, että Kurzin ÖVP:n ja vihreiden välinen kumppanuus on poliittisesti ja ideologisesti kaukana hänen edellisestä hallituskoalitiostaan.

"Vasemmistohenkinen ja maahanmuuttomyönteinen vihreät on vastakohta maahanmuuttovastaiselle ja oikeistolaiselle FPÖ:lle. Vihreät kannattavat myös ideologiaa, joka on täysin erilainen kuin Kurzilla, joka johtaa konservatiivista, kristillisdemokraattista puoluetta, jonka keskeisin sanoma on tukea konservatiivisia ja kristillisiä arvoja."

Sabaditsch-Wolff korostaa vihreiden sitä vastoin korvaavan mielellään Euroopan juutalais-kristillisen kulttuurin radikaalilla monikulttuurisuudella, johon sisältyy islamin sharia-lakien hyväksyminen ja todennäköisesti mahdollinen korvaaminen islamilaisilla laeilla.

"Kurzin voi olla edettävä varoen, ennen kuin vaihtaa aikaisemman poliittisen mallinsa täysin vastakkaiseen.

Konservatiivisilla ja kansallismielisillä näkökannoilla on suuri merkitys sekä väestölle että hänen (Kurzin) oman puolueensa sisällä oleville", Sabaditsch-Wolff tähdentää.

Sabaditsch-Wolff varoittaa, että jos vihreät valitsevat sellaisen maltillisen taktiikan ja retoriikan, joka mahdollistaa heille hallituskumppanuuden ÖVP:n kanssa, Itävalta voi alkaa toteuttaa Euroopan historiallisten arvojen, juutalais-kristillisen perinnön syrjäyttävää globalistien agendaa, jota Kurz ja hänen puolueensa ovat väittäneet vastustavansa.

 

Kommentti:

Mikäli Kurz vetää maton äänestäjiensä alta, FPÖ tai joku muu uusi nouseva kansallismielinen puolue saattaa nopeastikin nousta suurimmaksi puolueeksi. Puolueiden johtajat pelaavat uhkapeliä - ja koittavat voittaa aikaa - yrittäessään turhaan vastustaa kansalaisten keskuudessa jo käynnistynyttä ja vääjäämätöntä uutta kansallismielisten konservatiivien nousua.


 

Tytti Salenius su 12.01. 22:20

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot