Kreikan siirtolaiskriisi: "Räjähdysaltis ruutitynnyri"

"Muutama vuosi sitten, kun saarella oli 5 000 maahanmuuttajaa, asiat näyttivät jo kyllin ikäviltä. Nyt koetaan, että tilanne on todella ryöstäytynyt käsistä"

Ulkomaat to 05.03.2020 22:25
Jälleen "naisia ja lapsia" Kreikan rajalla

Muslimipakolaiset huutavat "Allahu akbar" ja sytyttävät tulipaloja Kreikan rajalla, uutisoi Jihad Watch.

Kuinka kauan vielä kestää, ennen kuin Euroopan unioni pakottaa Kreikan joukot, jotka estävät näitä "pakolaisia" pääsemästä Eurooppaan, astumaan syrjään ja laskemaan aseensa? kysyy Jihad Watchin johtaja Robert Spencer.

Jihad Watch kertoo myöskin muslimimaahanmuuttajista, jotka tuhosivat Kreikan Lesboksella ortodoksisen kirkon ja kivittivät Kreikan viranomaisia.

Robert Spencer huomauttaa, että tässäkin jälleen asialla olivat "pakolaiset", jotka väittävät olevansa oikeutettuja tulemaan Eurooppaan humanitaarisista syistä, mutta käyttäytyvät kuin maahanhyökkääjät, eivätkä niin kuin äärimmäisessä ahdingossa olevat ja apua tarvitsevat ihmiset.

Kuvat paljastavat, kuinka kirkossa oli tehty ilkivaltaa ja pirstaleita on levitettynä ympäriinsä.

Lesboksen saaren asukkaat yrittävät pitää yhtä ja säilyttää vahvan rintaman saaressaan meneillään olevaa sekasortoista tilannetta vastaan.

Lesboksen saaren pääkaupungissa Mytilinissä sijaitsevan kaupunginteatterin edustaa koristavassa mielenosoitusjulisteessa kannustetaan paikallisia keskustelemaan pakolaiskatastrofista iskulauseella: "Haluamme saaremme takaisin... Haluamme elämämme takaisin!!!"

Kymmenet tuhannet siirtolaiset ovat rantautuneet laittomasti Kreikan saarille vuodesta 2015 lähtien. Jotkut lähtevät, jotkut jäävät, mutta useimmat odottavat turvapaikkakäsittelyä toivoen pääsevänsä rikkaampiin maihin, kuten Saksaan.

Vuonna 2015 Lesboksesta tuli yksi Välimeren pakolaisongelman näyttämöistä.

Yksi Turkin johtavista toimittajista, Lähi-idän Foorumin tutkija Burak Bekdil kertoo Gatestone -instituutin artikkelissaan 20. helmikuuta Lesboksen saaren ravintoloitsijasta, jonka hyvässä muistissa on jutustelu syyrialaissiirtolaisen kanssa vuonna 2015. Maahanmuuttaja oli juuri noussut kumiveneestä Lesboksessa, saapunut hänen ravintolaansa ja kysynyt takeltelevalla englannilla:

"Sano minulle nopeasti, mistä juna lähtee Saksaan?"

Lesboksen pohjoiskärjessä sijaitsevassa Skala Sykamineasissa "H Mouria tou Myrivili" -ravintolan omistaja puolestaan tietää, kuinka "pakolaisbisness" toimii. Hän on keskustellut satojen maahanmuuttajien kanssa, jotka yleensä saapuvat hänen ruokapaikkansa ovelle, koska etäisyys Turkin mantereen ja Lesboksen välillä on vain viisi mailia:

"1500 euroa henkilöä kohti ja yksi vene vie jopa 60 henkilöä. Yhden veneen liikevaihto on siis 90 000 euroa, jos se kulkee kerran päivässä.

Yleensä Turkin rannikkovartioston alukset seuraavat laittomia veneitä Lesboksen rannoille ja lähtevät", hän sanoo ja näyttää 29. elokuuta 2019 ottamaansa valokuvaa, jossa on noin puolenkymmentä laitonta venettä lähellä Skala Sykamineasia ja Turkin rannikkovartioston vene aivan heidän takanaan.

Kreikka on nyt sulkenut koko Turkin-vastaisen rajansa ja se ilmoitti sunnuntaina, ettei maa aio ottaa vastaan uusia turvapaikkahakemuksia ainakaan kuukauteen.

Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis kertoi 1. maaliskuuta, että rajavalvonta on nostettu maksimitasolle.

”Kreikan rajat ovat Euroopan ulkorajat. Me suojelemme niitä.

Sanon vielä kerran, älkää yrittäkö tulla Kreikkaan laittomasti. Teidät käännytetään takaisin”, Mitsotakis vakuutti Twitterissä.

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern tekee selkoa 28. helmikuuta artikkelissaan "Kreikan siirtolaiskriisi: 'Räjähdysaltis ruutitynnyri"' Kreikan kaoottisesta tilanteesta, josta Kreikan saarten asukkaat ovat vihaisia.

Kreikan hallituksen suunnitelma uusien siirtolaisleirien rakentamiseksi viidelle Egeanmeren saarelle lähelle Turkin rannikkoa on saanut aikaan väkivaltaista vastustusta paikallisilta asukkailta, jotka pelkäävät sen rohkaisevan ja yllyttävän entistä enemmän massamaahanmuuttoa Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä.

Hallituksen mukaan uusien leirien odotetaan olevan toiminnassa heinäkuuhun 2020 mennessä. Niitä kerrotaan tarvittavan, että ylikansoittuminen muissa paikoissa - jotka ovat olleet kansainvälisen kritiikin kohteena - rauhoittuu.

Kreikan hallituksen päätös suljettujen leirien perustamiseen sai pontta Egeanmeren saarilla viime kuukausina tapahtuneista väkivaltaisista välikohtauksista.

Paikalliset asukkaat ovat hermostuneita.

25. helmikuuta yli 500 paikallista esti rakennustyöläisiä koneineen pääsemästä rakennustyömaalle, joka olisi suunnitellun uuden siirtolaisleirin aluetta Karava Mantamadoussa Lesboksessa. Mellakkapoliisit käyttivät väkijoukkojen hajaannuttamiseksi kyynelkaasua ja tainnutuskranaatteja.

Samanlaisia ​​yhteenottoja tapahtui myös Hioksella (Chíos eli Khios), suurella Kreikan saarella, joka sijaitsee alle 20 kilometrin päässä Turkista, josta kymmeniä tuhansia siirtolaisia ​​lähtee joka vuosi toivoen pääsevänsä lopulta mantereelle Eurooppaan.

Lesboksen uusi pakolaisten sijaintipaikka tulisi olemaan niin sanottu suljettu leiri, joka valvoo tiukasti pääsyä alueelle ja korvaa nykyisen avoimen leirin Moriassa. Suljetut leirit sallisivat siirtolaisten mennä ulos päiväsaikaan, mutta edellyttäisivät heidän sulkemistaan sisään leirille yöksi. Tavoitteena on pyrkiä hallitsemaan heidän liikkumisiaan ja estää heitä pakenemasta mantereelle.

Kreikan viranomaiset aikovat Lesboksen lisäksi rakentaa suljettuja tiloja Hioksen, Kosin, Leroksen ja Samoksen saarille. Kaikki saaret ovat lähellä Turkkia.

Moriassa sijaitseva leiri on herättänyt laajaa maailmanlaajuista arvostelua sen kurjista elinoloistaan.

Kyseinen leiri on rakennettu enintään 3 000 maahanmuuttajalle, mutta johon on nyt majoittuneena ainakin 20 000 ihmistä, joista noin kolmasosa on alle 18-vuotiaita.

Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestön (Médecins Sans Frontières, MSF) tiedottaja Sophie McCann selitti:

"He elävät surkeissa, keskiaikaisissa olosuhteissa ... tuskin peruspalveluja, kuten puhdasta ja kuumaa vettä, sähköä, jätevesi- ja terveydenhuoltoa. Lääkäritiimimme hoitavat päivittäin siitä aiheutuvaa terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemistä."

Vuonna 2016 Kreikan viranomaiset EU:n tuella ottivat käyttöön niin sanotun patoamispolitiikan, jonka tarkoituksena oli pidätellä siirtolaisia ​​pääsemästä Turkista Kreikkaan ja velvoittaa maahanmuuttajia pysymään saarilla - ilman toivoa pääsystä Kreikan mantereelle - kunnes heidän turvapaikkahakemuksensa on käsitelty.

Turvapaikkajärjestelmä on seisahtanut kymmenien tuhansien hakijoiden kasauman myötä. Arviolta 40 000 siirtolaista on käytännöllisesti katsoen loukussa saarilla.

Paikalliset asukkaat valittavat siirtolaisten olevan vastuussa rikollisuuden kasvusta.

"Ihmiset ovat nähneet kiinteistöjensä tuhoutuneen, heidän lampaansa ja vuohensa on teurastettu ja koteihinsa murtauduttu", kertoi Morian yhteisön johtaja Nikos Trakellis.

"Muutama vuosi sitten, kun saarella oli 5 000 maahanmuuttajaa, asiat näyttivät jo kyllin ikäviltä. Nyt koetaan, että tilanne on todella ryöstäytynyt käsistä."

Kreikan hallitus ilmoitti lokakuussa 2019 suunnitelmasta siirtää 20 000 siirtolaista saarilta mantereelle. Myöhempi Turkista saapunut uusi maahanmuuttaja-aalto on kuitenkin johtanut siihen, että saarten siirtolaisleirit ovat täyteen ahdetumpia kuin koskaan.

Kreikan viranomaisten mukaan he tekevät parhaansa vastatakseen niin paikallisten asukkaiden, maahanmuuttajien kuin myös ihmisoikeusryhmien vaatimuksiin.

Pohjois-Egeanmeren alueen kuvernööri Kostas Moutzouris, joka vastustaa hallituksen suunnitelmaa rakentaa pysyviä siirtolaisleirejä saarille, on kuvaillut Lesboksen tilannetta "räjähdysalttiiksi ruutitynnyriksi" ja hänen mielestä ensiarvoisen tärkeää olisi "julistaa hätätila".

Hän varoitti myös :

"Pelkään kansamme ja Lesboksen asukkaiden turvallisuuden puolesta. Jotta tilanne muuttuisi, paljon pakolaisia on siirrettävä mantereelle ja uudet tulijat Turkista on estettävä. Jollei näin toimita, olemme tuhoon tuomittuja."

Jo olemassa olevia tiloja "kansanterveyspommeiksi" kuvaillut ja viitaten viimeaikaisiin pelkoihin koskien uuden koronaviruksen puhkeamista Italiassa ja muilla Välimeren alueilla hallituksen tiedottaja Stelios Petsas totesi:

"Pyydämme paikallisia yhteisöjä ymmärtämään, että nämä suljetut tilat hyödyttävät maata ja heidän yhteisöjään. Tällä hetkellä on luottamusvaje, jota on viljelty aiempina vuosina, ja se on palautettava. Rakennamme nämä suljetut keskukset, mutta myös suljemme nykyiset avoimet, se on hallituksen lupaus.

Uudet leirit helpottavat turvapaikkaprosessin nopeuttamista huomattavasti niin, että turvapaikkaan oikeutetut voidaan siirtää länteen ja ne, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan, voidaan palauttaa Turkkiin."

Uudet tilat vastaisivat Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestön mielestä pidätyskeskuksia ja ihmisoikeusryhmät pitävät uutta suunnitelmaa turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi "kiireellisenä" yrityksenä, joka rajoittaisi pakolaisia saamasta oikeudenmukaista turvapaikkaprosessia.

Mitsotakisin mukaan uudet rakennukset ovat turvallisia ja niiden sisäpuolella vallitsisi "inhimilliset olosuhteet ja kunnolliset asuintilat":

”Morian häpeälliset näyttämöt katoavat vähitellen ja ne korvataan kuvilla nykyaikaisista, asianmukaisesti toimivista laitoksista."

Kreikan keskusta-oikeistolainen hallitus, jota johtaa heinäkuussa 2019 pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen virkaan astunut Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis, on ottanut kovemman linjan maahanmuuttoon kuin edellinen Alexis Tsiprasin johtama vasemmistohallitus.

Kreikan uusi hallitus on alkanut ratkoa vuosia kestäneen sosialistisen hallinnon aiheuttamia vahinkoja, kuten Oikea Media 27. heinäkuuta 2019 toi esiin.

Heinäkuussa 2019 uusi hallitus peruutti Kreikkaan saapuvilta turvapaikanhakijoilta ja laittomilta maahanmuuttajilta mahdollisuuden saada julkisia terveydenhuoltopalveluja.

Syyskuussa 2019 hallitus päätti turvapaikkahakemusten hakemisen ja hyväksymisen perusteiden tiukentamisesta. Se lupasi myös vahvistaa rajaturvallisuutta ja palauttaa 10 000 laitonta siirtolaista takaisin Turkkiin vuoden 2020 loppuun mennessä.

Lokakuussa 2019 Kreikan parlamentti hyväksyi uuden turvapaikkalainsäädännön, jossa otetaan käyttöön ensi kerran perinpohjaisia muutoksia kansalliseen turvapaikkajärjestelmään, johon kuuluu joidenkin valitusvaihtoehtojen poistaminen ja kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden karkottamisen helpottaminen.

Marraskuussa 2019 hallitus kertoi tiukentavansa valvontaa Kreikan rajoilla ja poistavansa pullonkaulat turvapaikkaseulontamenettelyissä.

Tammikuussa 2020 hallitus ilmoitti kelluvan aidan rakentamisesta meritse saapuvien maahanmuuttajien estämiseksi. 2,7 kilometrin (1,7 mailin) ​​merimuuri pystytetään Lesboksen rannikolle. Se nousee 50 senttimetriä merenpinnan yläpuolelle ja siinä on valot, jotka tekevät siitä näkyvän pimeän aikaan. Jos raja-aita vähentää muuttoliikettä tehokkaasti, sitä voidaan laajentaa vähintään 15 kilometriin.

Helmikuussa 2020 Kreikan parlamentti hyväksyi lain, jolla säännellään kaikkia maahanmuuttokysymyksiä käsitteleviä kansalaisjärjestöjä. Tavoitteena on varmistaa, etteivät kansalaisjärjestöt käyttäisi massamaahanmuuttoa hyväkseen "väärin" perustein ja hyötyisi sen "kustannuksella".

Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis on muistuttanut, että toisin kuin edellisen hallituksen aikana, Kreikka ei ole enää avoin kaikille, jotka haluavat tulla:

"Se on mennyttä aikaa.

Tervetulleita Kreikkaan ovat vain ne, jotka valitsemme. Ne, jotka eivät ole tervetulleita, palautetaan. Suljemme pysyvästi oven laittomilta ihmiskauppiailta - niiltä, jotka haluavat tulla maahan, vaikka heillä ei olisi oikeutta turvapaikkaan."

Vuodesta 2015 lähtien yli miljoona siirtolaista Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä on saapunut Kreikan kautta Euroopan unioniin.

Maaliskuussa 2016 tehty EU:n ja Turkin välinen sopimus vähensi oleellisesti siirtolaisvirtoja Turkista Kreikkaan. Sopimuksen nojalla Turkki on huolehtinut pakolaisista ja saanut vastineeksi miljardeja euroja EU:lta.

Sen seurauksena maahanmuuttoreitit suuntautuivat länteen Kreikasta Italiaan, joka vuonna 2016 korvasi Kreikan pääasiallisena maahantulopaikkana Eurooppaan pyrkiville maahanmuuttajille.

Italian entisen sisäministerin, Matteo Salvinin ilmoitettua kovan linjan maahanmuuttopolitiikastaan kesäkuussa 2018, Italiaan saapuvien määrä väheni dramaattisesti - vuoden 2017 119 369:stä 23 370:een vuonna 2018.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) mukaan laskua oli 80 prosenttia!

Italian laittoman maahanmuuton kitkemisen ansiosta maahanmuuttovirrat Eurooppaan siirtyivät kauemmas länteen kohti Espanjaa, joka otti vuorostaan vuonna 2018 Italian paikan laittoman maahanmuuton pääporttina Eurooppaan.

Turkista Kreikkaan suuntautuvan massamaahanmuuton uusi kukoistus on kuitenkin palauttanut Kreikan aiempaan asemaansa Euroopan maahanmuuttokriisin "tukikohtana".

Tulijoiden määrä kasvoi uudelleen vuonna 2019 sen jälkeen, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan - jonka mielestä maltillista islamia ei ole - ja muut hänen hallituksensa jäsenet uhkasivat hukuttaa Euroopan muslimimaahanmuuttajilla. Samalla Erdoğan jatkaa jo kauan harjoittamaansa avointa Euroopan islamisointia.

Kreikan viranomaiset ovat varsin hyvin selvillä siitä, että maahanmuuttovirrat Kreikkaan ovat Erdoğanin henkilökohtaisen määräysvallan ja ohjailun alla, joilla hän kiristää enemmän rahaa ja muita poliittisia myönnytyksiä Euroopan unionilta.

Kreikan maahanmuuttoministeri Giorgos Koumoutsakos huomautti, että kun Turkki "jatkuvasti toistaa aikovansa avata tulvaportit, se mitä maahanmuuttajat tekevät, on, että he siirtyvät lähemmäksi odottamaan niiden avautumista". Hän lisäsi:

"Eurooppa ei voi toimia uhattuna tai kiristyksen alaisena. Koska eurooppalaisten pitäisi ymmärtää turkkilaisten kohtaama tilanne, Ankaran olisi puolestaan ​käsitettävä, että tämä ei ole tapa käsitellä Eurooppaa."

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuonna 2019 Kreikkaan saapui noin 60 000 siirtolaista - keskimäärin 164 päivässä. Lähes 80 % saapui Hiokselle, Lesbokselle ja Samokselle.

Suuntaus jatkuu: UNHCR:n mukaan yli 6 000 siirtolaista - keskimäärin 133 päivässä - saapui Kreikkaan vuoden 2020 kuuden ensimmäisen viikon aikana. Pääasialliset lähtömaat ovat Afganistan (50 %), Syyria (21 %), Kongo (6 %) ja Irak (3,5 %).

Äskettäiset Turkin suorittamat sotilasoperaatiot Syyrian presidentin Bashar al-Assadin joukkoja vastaan Idlibissä, sodan runtelemassa maakunnassa Luoteis-Syyriassa, ovat karkottaneet melkein miljoona ihmistä, joista suurin osa on naisia ​​ja lapsia, jotka ovat etsineet turvapaikkaa Turkin rajan lähellä.

Kreikan rajalle kerääntyneet maahanmuuttajat ovat kuitenkin enimmäkseen siirtolaisia, jotka ovat asuneet Turkissa vuosien ajan, eivätkä suinkaan Idlibin alueelta pakenevia turvapaikanhakijoita.

Turkki, joka on "pitänyt huolta" lähes neljästä miljoonasta Syyrian pakolaisesta, on sanonut, ettei se pysty käsittelemään uutta virtaa. Se on toistuvasti uhonnut avaavansa uudelleen massamaahanmuuton tulva-aukot Eurooppaan.

Viime viikolla Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sitten ilmoittikin, että se ei enää valvo Kreikan vastaista rajaansa ja ovet Turkista Eurooppaan ovat auki.

Turkki näytti vihreää valoa "pakolaisille" iskeä kohti Eurooppaa, ja tuhannet ovat sen jälkeen kerääntyneet Kreikan rajalle aiheuttaen pelkoja samanlaisesta tulvasta, joka myrkytti Euroopan politiikkaa vuonna 2015.

Erdoğan lisäsi painostusta maanantaina sanomalla, että hän on hylännyt EU:n tarjoaman miljardin euron lisätuen maahanmuuttajille aiemmin sovittuun kuuden miljardin euron sopimukseen vuodelta 2016.

"Emme halua tätä rahaa", Erdoğan kukkoili.

Hän väitti, että Kreikan rajalla olevien siirtolaisten lukumäärä - mukaan lukien afgaanit, syyrialaiset ja irakilaiset - oli huomattavasti suurempi kuin paikalla olleiden virkamiesten ja toimittajien ilmoittamat luvut.

”Niitä tulee lisää. Pian nämä luvut ilmaistaan ​​miljoonina”, hän mahtaili.

Turkin epäillään kuljettavan "pakolaisia" rajalle ja Kreikan mukaan Turkki levittää väärää tietoa kreikkalaisten rajaviranomaisten väitetystä väkivallasta.

On lisäksi osoittautunut, että kumpikin osapuoli käyttää kyynelkaasua rajalla. Nimittäin eivät vain kreikkalaiset rajavartijat käytä kyynelkaasua väkijoukkoa kohti, joka yrittää ylittää rajan, vaan myös Turkin hallituksen on kerrottu toimittaneen maahanmuuttajille kyynelkaasua sekä droneja, joita voidaan käyttää yhdessä.

Myös turkkilaisten ihmissalakuljettajien on ilmoitettu toimivan vapaasti Kreikan rajalla ja veloittavan jopa niinkin vähän kuin 11 puntaa (15 dollaria) per maahanmuuttaja auttaakseen heitä pääsemään Kreikan rajavalvontalaitoksen vartijoiden ohi.

"Tietysti katson tämän velvollisuudekseni. Se on raha, joka motivoi minua. Haluan heidän poistuvan täältä [maahanmuuttajat], jotta Turkin talous paranee.

Vain sillä on merkitystä", sanoo ihmissalakuljettaja nimeltä Semih Euro Newsille.

Toinen Cevat-niminen maahanmuuttajien salakuljettaja leuhkii, että presidentti Recep Tayyip Erdoğan on antanut ohjeet, onhan hän antanut suostumuksensa maahanmuuttajille lähteä.

"Mutta Kreikan puolella olemme pikemminkin vaikeuksissa. Juuri hetki sitten tuolla kreikkalaiset sotilaat tähtäsivät meitä aseillaan.”


 


 

 

Tytti Salenius to 05.03. 22:25

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot