Blogi: Mikko Paunio, ke 20.04.2022 21:17

Viisaasti NATO:n ulkopuolella

Mikko Paunio, Jyrki Åland ja Pekka Paunio

Kirjoittajista

Mikko Paunio on terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti. Hän oli vuosina 1977-2021 SDP:n jäsen. Vuonna 2021 hän vaihtoi perussuomalaisiin ja on nykyään Helsingin valtuuston ensimmäinen varavaltuutettu. Hän on harrastanut ja myös opettanut turvallisuuspolitiikkaa.

Jyrki Åland on pitkään aina SMP ajoilta seurannut kotimaista politiikkaa, sekä harrastanut historiantutkimusta. Perussuomalaisen puolueen jäsen vuodesta 2017, Turun paikallisyhdistyksen pitkäaikaisin puheenjohtaja, sekä Varsinais-Suomen Piirin puuhamies, joka saa asiat tapahtumaan ja tottunut sanomaan asiat niin kuin ne ovat. Viettää tällä hetkellä sapattivuotta perhesyiden takia.

Pekka Paunio on pitkänlinja demari ja ollut SDP:n jäsen aina vuodesta 1976 lähtien. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja työskentelee it-alalla.

TIIVISTELMÄ

Viime keskiviikkona julkaistu valtioneuvoston ”Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta” myöntää Suomen NATO-jäsenyyden tuovan merkittäviä sotilaallisia riskejä toteamalla:

”Suomen mahdollinen jäsenyys Natossa lisäisi liittokunnan pinta-alaa merkittävästi, kaksinkertaistaisi sen maarajan Venäjän kanssa, sekä siirtäisi liittokunnan entistä lähemmäksi Venäjän strategisesti merkittäviä alueita (Kuola, Pietari).”

Selonteko antaa sotilaallista huoltovarmuutta lukuun ottamatta puutteellisen arvion Suomen mahdollisen NATO-jäsenyyden kokonaisturvallisuudellemme tuomista riskeistä.

Olemme tehneet seuraavat teesit ja johtopäätökset avoimiin lähteisiin perustuvan arvioon perustuen. Aineistoon kuuluu mm. Puolustusvoimain edellisen komentajan Ari Puheloisen vuonna 1999 julkaistu Harvardin yliopistossa tekemä geopoliittinen arvio Baltian maiden mahdollisen NATO-jäsenyyden ja NATO:n maksimaalisen laajentumisen taloudellisista ja sotilaallisista seurauksista.

Teesit ja johtopäätöksemme:

1) Artikla 5:n antamat koskaan käytännössä testaamattomat turvatakuut ovat monesta syystä ongelmalliset, eivätkä ne takaa Suomen turvallisuutta, erityisesti mikäli syntyy laaja-alainen konflikti, koska sotaa käytäisiin erityisesti Suomen maaperällä tuhoisin seurauksin.

2) Saksan Venäjän kanssa tekemä kaasun toimituksen huoltovarmuussopimuksen ensijaisuus rikkoo nyt po. selonteon myönteisesti huoltovarmuuskontekstissa mainitsemaa NATO:n Artikla 8:a. Tämä osoittaa käytännössä NATO-artiklojen olevan tulkinnanvaraisia kriisitilanteessa.

3) NATO:n nykyinen Venäjän kanssa vastakkain asetteluun pyrkivä politiikka tekee siitä Venäjän silmissä hyökkäys- ei puolustusliiton, mikä lisää tuntuvasti Suomen mahdollisesti hakiessa NATO:n jäsenyyttä siihen liittyviä sotilaallisia ja poliittisia riskejä.

4) NATO:n maksimaalinen laajeneminen Venäjän lähialueille saattaa heikentää niistä saatavia turvatakuita ja se voi heikentää lännen yhtenäisyyttä nykyisen kaltaisen konfrontaatiokehityksen myötä.

5) NATO:n turvatakuita heikentää aivan erityisesti lännen vuosikymmeniä käymä sota energiaa vastaan. Tämä sota on mahdollistanut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja se kylvää nyt eripuraa EU:n ja NATO:n jäsenvaltioiden välille, koska Yhdysvallat vaatii Euroopalta mahdottomia, mutta se itse ei ole tekemässä uhrauksia.

6) Poliittisesti viljellyt illuusiot Vihreän siirtymän huoltovarmuutta lisäävästä merkityksestä voivat merkittävästi haitata lännen sanktiopolitiikkaa ja eräiden lisätekijöiden summana Venäjän energiatoimituksista riippuvaiset NATO-maat – mukaan lukien USA – voivat joutua vakaviin niiden yhtenäisyyttä heikentäviin taloudellisiin ja sisäpoliittisiin vaikeuksiin. Tämä todennäköisesti vähentäisi mahdollisesta NATO-jäsenyydestä saatavia hyötyjä.

7) Vaikka selonteko tunnustaa kaksinapaisen uuden maailmanjärjestyksen synnyn, siinä ei analysoida sanktiopolitiikan kielteisiä vaikutuksia maailmanjärjestyksen muuttuessa. Tämä tilanne voi heikentää länttä ja NATO-jäsenyydestä saatavia hyötyjä[1].

8) Venäjän ja Ukrainan dominoidessa maailman vehnämarkkinoita on vaara, että sodan pitkittyessä Eurooppaan kohdistuu massamaahanmuuton paineita Lähi-Idästä ja Afrikasta.

9) Ruotsin ja Suomen puolueettomuus ja niiden tiivistyvä yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa lisäävät todennäköisesti Itämeren alueen vakautta.

10) Mikäli Ruotsi ei hae NATO-jäsenyyttä, se on todellinen ongelma Suomelle.

11) Yhdysvaltojen nykyhallinnon yhä jyrkkenevä alamäki ja mahdolliset Yhdysvaltojen tulevat ulkopolitiikan suunnanmuutokset lisäävät mahdollisen NATO-jäsenyyden tuomiin turvatakuisiin liittyvää epävarmuutta. Yhdysvaltain nykyhallinnon heikko tilanne tekee sen toimien ennakoimisen vaikeaksi.

12) Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys NATO:n noudattaman sääntömääräisen turvallisuuspolitiikan myötä kaventaisi demokratiaa.

13) NATO saattaisi ennakkopäätöksenä tehdä Suomesta jäsenensä eräiden NATO-intoilijoiden toiveiden mukaisesti nopeutetussa aikataulussa, mutta siihen liittyisi suuria riskejä NATO:n yhtenäisyyden näkökulmasta sekä – mikä tärkeintä - Suomen oman riskinarvioinnin näkökulmasta, vaikka Suomi juridisesti olisi tällöin paremmin NATO:n turvatakuiden turvassa liittymisprosessin aikana.

14) Suomen tekemä hävittäjähankinta yhdessä NATO-jäsenyyden kanssa luo potentiaalisen ydinaseuhan Venäjälle siitäkin huolimatta ettei Suomen maaperälle sijoitettaisi ydinaseita rauhan aikana. Tämä tuli ilmi ulkoministeriön 2017 NATO-selonteossa.

SISÄLLYSLUETTELO

TIIVISTELMÄ 

JOHDANTO

NATO HYÖKKÄYS- /EI PUOLUSTUSLIITTO?

Selonteko ei valaise Venäjän hyökkäyssodan vaikuttimia

USA:n neokonservatiivien sodanlietsojarooli jää pimentoon selonteossa

Venäjä ja venäläiset vakuuttuneita NATO:n aggressiosta heitä kohtaan

Selonteko sivulla 12 kertoo Suomen liittyvän puolustusliittoon

LÄNNEN SOTA ENERGIAA VASTAAN TEKI NATO:STA EPÄLUOTETTAVAN LIITTOLAISEN

Euroopan vihreä energiapolitiikka mahdollisti Putinin hyökkäyssodan 

USA ajautui Bidenin myötä takaisin energian vastaiseen sotaan

Eurooppa ajautui itsepetokseen ymmärrettyään, että se maksaa Putinin sotaretken 

Itsepetos ja huoltovarmuuden vihreä illuusio

Itsepetos johtamassa katastrofiin Suomessa

USA:n epäreilu painostus Eurooppaa kohtaan.

GEOPOLIITTISTEN MANNERLAATTOJEN SIIRTYMÄ ELI KAKSINAPAISEN MAAILMANJÄRJESTYKSEN SYNTY

Kiinan ja Venäjän helmikuinen julistus ”Uudesta reilusta maailmasta”

Lännen ankara sanktiopolitiikka ampuu omaan jalkaan

Intia jo ”Uuden reilun maailmanjärjestyksen ulkojäsen”

Vihreä länsi varautunut huonosti pitkittyneeseen näännytys-/taloussotaan

Tyytymättömyys länttä ja sen sanktioita kohtaan lisääntyy kehittyvissä maissa

LOPPUPOHDINTA

NATO:n Artikla 5:n turvatakuiden uskottavuus

Ruotsin NATO-aikeet – iso ongelma

Sääntöpohjainen maailmanjärjestys, YK ja Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys

Fast track eli nopeutettu Suomen NATO-jäseneksi ajo

LOPUKSI

VIITTEET

LIITE: YKSITYISKOHTAISET HUOMIOT SELONTEOSTA

JOHDANTO

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan 24.2.2022 Vladimir Putinin viikkoja kestäneistä vastakkaisista vakuutteluista huolimatta oli shokki erityisesti Suomen kaltaisille Venäjän reunamaille. Se aikaansai nopean kansalaisreaktion ja ennen näkemättömän siirtymän mielialoissa suhteessa Suomen NATO-jäsenyyteen.

Tämän muistion tarkoituksena on tehdä analyysi NATO-liittoutumiseen liittyvistä puhtaasti Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen liittyvistä riskeistä huomioiden kuitenkin globaalit ja alueelliset turvallisuusympäristön muutokset.

Tarkastelemme asiaa erityisesti valtioneuvoston 13.3.2022 julkistaman ”Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta” asiakirjan, jolla käynnistetään eduskunnan valiokunnissa keskustelu Suomen mahdollisesta NATO-jäsenyydestä.

Eduskunnassa käytävä keskustelu eri valiokuntien mietintöineen johtaa hallituksen luottamuksen mahdolliseen punnintaan eduskunnan täysistunnossa. Eduskuntakeskustelu johtaa myös sekä valtioneuvostolle että Tasavallan presidentille lähetettävään eduskunnan kirjelmään. Kirjelmällä on merkitystä sille, päättääkö Tasavallan presidentti anoa NATO-jäsenyyttä vai ei valtioneuvoston esittelystä. (valtioneuvoston selonteon liite 2).

Pyrimme muistiossamme ensiksi maalaamaan laajalla pensselillä, menemättä liiaksi yksityiskohtiin, niitä suomalaisten turvallisuuteen vaikuttavia näkökulmia, joita valtioneuvoston turvallisuusselonteossa ei mielestämme ole käsitelty joko riittävästi tai lainkaan. Pyydämme lukijoilta anteeksi, että aiheen monimutkaisuuden vuoksi emme aina ole kyenneet välttämään yksityiskohtaista tarkastelua. Lopuksi teemme yksityiskohtaisia nostoja ja huomioita selontekoon liittyen.

Olemme käyttäneet arviossamme vain avoimia lähteitä, joihin kuuluu mm. Puolustusvoimien entisen komentajan Ari Puheloisen englanninkielinen tutkielma ”Venäjän geopoliittiset intressit Baltiassa”, jonka puheloinen kirjoitti ollessaan Harvardin yliopistossa Bostonissa ”varttuneiden vaikuttajien” tutkimusohjelmassa syventämässä strategista ajatteluaan ennen valintaa Puolustusvoimien komentajaksi. Tutkielma on kirjoitettu niistä eri näkökulmista, jotka liittyvät Baltian maiden ilmaistua halunsa liittyä NATO:on ja siitä miten Venäjä suhtautuisi Baltian maiden NATO-jäsenyyteen.

Olemme yhtä mieltä valtioneuvoston selonteon kanssa siitä, että liittoutuminen NATO-maiden kanssa lisäisi Suomen todennäköisyyttä saada sotilaallista apua kriisitilanteessa, mutta lähes kaikkeen muuhun, millä on vaikutusta kokonaisturvallisuuteen tai ”suurstrategiaan”, NATO:oon liittymisen seuraukset ovat pääosin negatiivisia..

Ilmaisemme tällä muistiolla huolemme nyt ylikierroksilla käyvän yksipuolisen ja monilta osin tunteenomaisen NATO-keskustelun vaaroista Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle.

NATO HYÖKKÄYS-/ EI PUOLUSTUSLIITTO?

Selonteko ei valaise Venäjän hyökkäyssodan vaikuttimia

Hyvin vähän - jos ollenkaan – suomalaiset ovat saaneet joukkotiedotusvälineistä taustoitusta Ukrainan sotaan johtaneista syistä. Näihin syihin liittyy alun perin keskeisesti riita siitä, antoiko länsi suulliset lupaukset siitä, että NATO ei laajenisi vai ei, ennen Neuvostoliiton romahdusta. Siihen liittyy myös Venäjän koventunut retoriikka NATO:n laajentumisen edetessä ensin 1999 Puolaan, Unkariin, Tsekkiin ja siitä Baltian maihin sekä Bulgariaan, Sloveniaan, Slovakiaan ja Romaniaan 2004 ja merkitykseltään vähäisempiin maihin myöhemmin vuosina 2009, 2017, 2019 ja 2020.

Erityisesti Bukarestin NATO:n huippukokouksessa vuonna 2008 Ukrainalle ja Georgialle annettu lupaus, että ne voisivat liittyä NATO:n jäseniksi on jälkeenpäin osoittautunut siksi punaiseksi viivaksi, jonka NATO-maat ylittivät Venäjän mielestä. Vuoden 2017 ulkoministeriön NATO-selonteossa todetaan:

”Venäjä veti kuitenkin rajan Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyyden kohdalle. Siitä huolimatta, että Yhdysvaltain yritys ajaa maiden jäsenyys läpi Naton Bukarestin huippukokouksessa vuonna 2008 törmäsi Euroopan vastustukseen, minkä seurauksena asia jäi pöydälle hamaan tulevaisuuteen, Venäjä oli päättänyt käyttää kaikki keinonsa saadakseen kyseisen vaihtoehdon kokonaan pois päiväjärjestyksestä.”

Venäjän ja Ukrainan yhteinen maantiede on historian aikana mahdollistanut hyökkäykset syvälle Venäjän alueelle. Tähän ratkaisevaan Ukrainan geopoliittiseen turvallisuusmerkitykseen Venäjälle viittasi Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen YLE:n Ykkösaamussa 11.12.2021 24. minuutin kohdalla suorassa lähetyksessä. Samassa yhteydessä Timo Kivinen totesi Suomen ja Ruotsin mahdollisen NATO-jäsenyyden olevan ”suurstrateginen” kysymys, jossa sotilaalliset näkökohdat ovat vain yksi näkökulma pohdittaessa liittymistä NATO:oon.

Valtioneuvoston selonteko ei avaa kehityskulkua ja taustoja Venäjän hyökkäyssotaan, vaan siinä ainoastaan todetaan Venäjän halun laajentaa vaikutusvaltaansa lähialueilla olleen syynä Ukrainan sotaan.

USA:n neokonservatiivien sodanlietsojarooli jää pimentoon selonteossa

Suomalaisten olisi tärkeä tietää, että USA:n hallinnossa jo ehkä kolme vuosikymmentä vaikuttaneet neokonservatiiviset voimat ja heidän sääntöpohjainen tai arvolähtöinen (demokratia ja ihmisoikeudet) ulkopolitiikka on johtanut lännen aloittamiin laittoman hyökkäyksen tapaisiin sotiin ja vallanvaihdoksiin monissa maissa (Irak, Belgradin pommitukset, Libya, Ukraina, Afganistan ja nyt 2022 ehkä Pakistan). Venäjällä on tunnettu syvää epäluuloa neokonservatiivisia toimijoita kohtaan johtuen mm. heidän roolistaan Maidanin 2014 tapahtumissa, mikä johti Ukrainan hallituksen vaihtoon.

Keskeiset neokonservatiiviset toimijat, jotka nyt pitävät painetta Ukrainan hallitukseen ovat ulkoministeri Antony Blinken, turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jake Sullivan ja Ukrainan asioista vastaava varaulkoministeri Victoria Nuland. Newsweek lehti kuvaa 22.3.2022 julkaisemassa artikkelissa sitä jännitettä, mikä vallitsee eskalaatiota edistävien neokonservatiivien ja Pentagonin välillä. USA:ssa sotilaat ovat olleet eskalaatiota vastaan, mikä on pitkälti toistaiseksi estänyt laajemman konfliktin synnyn Euroopassa.

Viimeistään Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Varsovassa 26.3.2022 pitämän onnettoman puheen myötä tämän neokonservatiivisen ryhmittymän pyrkimykset nousivat laajempaan keskusteluun ympäri maailmaa. Varsovan puheen lopussa Biden toteaa kaikkien hämmästykseksi ”Jumalan tähden, tämä mies ei saa pysyä vallassa”. Venäjällä tätä puheen kohtaa toistettiin TV-lähetyksissä ahkerasti. Paria viikkoa myöhemmin Putinin tiedottaja Dimitri Peskov brittiläisen Skynews’n haastattelussa (27.20 eteenpäin) kiistää NATO:n olevan puolustusliitto ja toteaa sen olevan Venäjää kohtaan aggressiivinen (confrontational engl.) liittouma.

Venäjä ja venäläiset vakuuttuneita NATO:n aggressiosta heitä kohtaan

Ulkoministeriön 2017 NATO-arviossa todetaan:

”NATO on pysynyt edelleen koko ajan osana Venäjän ”viholliskuvaa” (Feinbild), joka mainittiin jopa sen perättäisissä kylmän sodan jälkeisissä, sotilasdoktriineissa (193, 2000, 2010, 2015). Tämä kuva ei ole lieventynyt Ukrainan sodan aikana vaan päinvastoin pakotteet sekä NATO-maiden antama mittava aseapu huoltoinen on kiristänyt Venäjän suhdetta NATO:on.”

Vastatessaan Suomen ja Ruotsin mahdolliseen NATO-jäsenyyden seurauksiin Skynews’n haastattelussa Peskov ei uskonut, että Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys olisi sellainen eksistentiaalinen kysymys, jonka vuoksi Venäjä käyttäisi ydinasettaan, mutta että Venäjä vastaisi tuomalla lisää sotilaallista voimaa Suomen vastaiselle rajalle.

Valtioneuvoston selonteossa alaotsikon 2.2.4 Yhteistyön tiivistäminen Yhdysvaltojen kanssa sivulla 21 todetaan:

”Yhdysvalloissa on yli puoluerajojen asetuttu tiukan Venäjä-politiikan tueksi.”

USA:ssa julkaistut mielipidemittaukset ovat osoittaneet, että demokraatit ovat jopa eksistentiaalisen häviön edessä 2022 kongressin ja senaatin täytevaaleissa. Neokonservatiiveilla on merkittävä asema ulkopolitiikan suunnittelussa myös republikaanisessa puolueessa, mutta on mahdollista, että viimeistään 2024 presidentin vaalien jälkeen vanha historiallinen republikaanipuolueen vähemmän aggressiivista ulkopolitiikkaa kannattava linja voittaa. Jo nyt tehdyt mielipidemittaukset USA:ssa osoittavat, että tavallinen kansa – toisin kuin poliittinen eliitti – on enemmän kiinnostunut inflaatiosta ja toimeentulosta kuin etäisestä Ukrainasta, johon vielä sekoittuu epämääräisesti nykyhallintoon liitetyt epäilyt korruptiosta. Yhdysvaltain presidentin hallinto on ajautunut lähes kaoottiseen tilaan ja sen suosio on pohjalukemissa.

Selonteko sivulla 12 kertoo Suomen liittyvän puolustusliittoon

Suomalaiset kuvittelevat aidosti ja vilpittömästi liittyvänsä puolustusliittoon, jos liittyisimme NATO:on. On kovin vähän merkitystä sillä, onko venäläisten epäluulo NATO:a kohtaan ja uskomus NATO:n aggressiivisuudesta Venäjää kohtaan objektiivisesti oikein tai väärin, jos valtaosa venäläisistä ja heidän puolustussuunnittelijansa pitävät NATO:a organisaationa, joka pyrkii vaihtamaan Venäjän nykyhallituksen. Näin Suomi käytännössä liittyisi venäläisten näkökulmasta hyökkäys- ei puolustusallianssiin. Luonnollisesti NATO-sopimuksen 5:s artiklan ehdottomuus tekee selvän eron aiemmin noudatettuihin puolueettomuus- ja liittoutumattomuuspoliittisiin linjauksiin. Kuten Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen 42 artiklan 7. kohtaan.

Muistettakoon, että kun Hattujen aloitettua hyökkäyssodan Venäjää vastaan heinäkuussa 1741, sitä ennen Ruotsin silloiselle hallitukselle eli säätyvaltiopäivien salaiselle valiokunnalle esiteltiin nk. Lagercrantzin mietintö, johon sisältyi sodan aloittamiseen liittyvä riskianalyysi. Sen mukaan ainoa negatiivinen asia, mikä hyökkäyssodasta voisi aiheutua olisi Suomen tuhoutuminen. Sodan onnettoman lopputuloksen seurauksena Suomi sai kokea Pikkuvihan kärsimyksineen.

Valtioneuvoston selonteossa sivulla 27 otsakkeen 2.2.8 Arvioita mahdollisen NATO-jäsenyyden vaikutuksista todetaan:

”Suomen mahdollinen jäsenyys NATO:ssa lisäisi liittokunnan pinta-alaa merkittävästi, kaksinkertaistaisi sen maarajan Venäjän kanssa, sekä siirtäisi liittokunnan entistä lähemmäksi Venäjän strategisesti merkittäviä alueita (Kuola, Pietari).”

Paavo Väyrynen toteaa 14.4.2022 Suomenmaassa julkaistussa mielipidekirjoituksessa ”vastauksena Arno Kotrolle”:

”Keskelle Eurooppaa pyritään rakentamaan ”rautaesirippu”. Suomen kohtalona olisi olla rajamaa, jonka vastaisen rajan Venäjä varustaisi raskaammin kuin minkään muun ulkorajansa. Kokisimme rajan kirot, mutta emme voisi sen läheisyydestä mitenkään hyötyä. Jos Naton ja Venäjän välille syttyisi joskus sota, ankarimmat taistelut käytäisiin Suomen maaperällä. Tätä kehitystä Suomi Nato-jäsenyydellään edistäisi.”

Sivulla otsakkeen 12 2.1.2 Kansainvälisen yhteisön reaktio motivoidaan ensimmäisellä kappaleella sitä, että NATO on puolustusliitto ja kappaleen lopussa todetaan:

”Natolle on keskeistä välttää joutuminen suoraksi osapuoleksi sotilaalliseen konfliktiin. Liittokunta on johdonmukaisesti tuonut esiin sen, ettei se tule lähettämään joukkoja Ukrainan tueksi.”

NATO toimillaan yrittää vaikuttaa voimakkaasti Ukrainan sisäpolitiikkaan, pitää julkisesti mutta ei virallisesti yksityisesti Ukrainan toivetta yllä NATO-jäsenyydestä ja avustaa merkittävällä tavalla sotilaallisesti Ukrainaa, mikä lisää Venäjällä käsitystä NATO:n aggressiivisuudesta. Venäjä lähetti USA:lle Washington Post lehden mukaan (15.4.2022) nootin, että USA:n antama aseapu Ukrainalle voi johtaa ennakoimattomiin seurauksiin. Tilanne on vaarallinen, koska toisaalta USA pyrkii pitkittämään sotaa auttamalla Ukrainaa voittamaan sodan ja toisaalla Venäjä pyrkii nopeaan sotilaalliseen ratkaisuun Donbassin ”noidankattilassa” eli kumpikaan osapuoli ei ole antamassa periksi. Nootin julkitulon myötä Saksa perui lupauksensa antaa 2,5 miljardin euron edestä sotilasapua Ukrainalle. USA totesi jatkavansa ja monipuolistavansa aseapua Ukrainalle.

LÄNNEN SOTA ENERGIAA VASTAAN TEKI NATO:STA EPÄLUOTETTAVAN LIITTOLAISEN

Euroopan vihreä energiapolitiikka mahdollisti Putinin hyökkäyssodan

Vielä 15 vuotta sitten Eurooppa tuotti enemmän maakaasua kuin Venäjä. Vihreän energiapolitiikan myötä Euroopan sydänalueet – erityisesti Saksa ja Italia - joutuivat täysin riippuvaisiksi Venäjältä tuotavasta energiasta- erityisesti maakaasusta. Viimeisten 15 vuoden aikana Eurooppa on lopettanut investoinnit maakaasun tuottamiseksi Euroopassa Norjaa lukuun ottamatta. Eurooppa myös teki poliittiset päätökset olla pyrkimättä samaan kuin mihin Yhdysvallat viimeisen 20 vuoden aikana on pyrkinyt eli särötykseen ja horisontaaliseen poraukseen pohjaavan tekniikan avulla öljyn ja kaasun tuotantoon. Yhdysvaltojen kohdalla tiedetään, että venäläistä rahaa ohjautui ympäristöjärjestöille näiden kampanjoidessa em. tekniikkaa vastaan, koska tekniikka uhkasi Venäjän kaupallisia intressejä. Myös eurooppalaisille ympäristöjärjestöille maksettiin Moskovasta särötyksen ja horisontaalisen öljyn ja kaasun porauksen vastustamisesta esimerkiksi Bulgariassa vuonna 2012 maan harkittua hyödyntää liuske-esiintymiään. Tästä Venäjän toiminnasta on kirjoitettu kohtuullisen laajasti lännen medioissa.

USA ajautui Bidenin myötä takaisin energian vastaiseen sotaan

Uudella energiatekniikalla oli Yhdysvaltain edellisen presidentin Donald Trumpin aikana merkittävä geopolitiittinen vaikutus. Eräässä vaiheessa Saudi-Arabia ja Venäjä lisäsivät tuotantoaan tietoisesti, jotta olisivat voineet ajaa uuden tekniikan kanssa tuottavat tahot konkurssiin siinä kuitenkaan onnistumatta. USA nousi uuden tekniikan esiinmarssin myötä maailman johtavaksi öljyntuottajaksi vuonna 2018. Välittömästi valtaan päästyään presidentti Joe Biden aloitti jälleen sodan energiaa vastaan sillä seurauksella, että USA:lla ei ole realistisia mahdollisuuksia auttaa – poliittisesta retoriikasta huolimatta - Eurooppaa korvaamaan putkikaasua laivoilla kuljetettavalla nesteytetyllä LNG-maakaasulla, jota kommentoimme lisää tuonnempana. Keskustelussa autuaasti unohdetaan, että maakaasua nesteytettäessä ja uudelleen kaasun muotoon saatettaessa menetetään 20-30 % kaasun energiasta ja mm. siksi LNG-kaasu on hyvin kallista verrattuna putkikaasuun.

Eurooppa ajautui itsepetokseen ymmärrettyään, että se maksaa Putinin sotaretken

Eurooppalaisille ja siinä sivussa suomalaisille selvisi nopeasti karmea totuus, että me maksamme valitsemamme vihreän politiikan myötä Putinin sotaretken Ukrainaan. Tämän myötä alkoi johtavien poliitikkojen itsepetoksellinen retoriikka, jossa kerrottiin kansalaisille Venäjältä tuotavasta energiasta voitavan luopua Vihreällä siirtymällä. Valtioneuvoston selonteossa todetaan otsikon 4.1 Talous-, elinkeino- ja yritysvaikutukset alla sivulla 41:

”Raaka-aineiden Venäjä-riippuvuudesta ja fossiilisista polttoaineista pyritään nopeutetussa aikataulussa eroon ja tämä tulee tarkoittamaan eri toimialoilla, erityisesti energiantuotannossa, lisääntyviä investointeja vihreään siirtymään. Ratkaisut tukevat osaltaan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.”

Moraaliposeerauksen ja itsepetoksen huipentuma oli Euroopan Parlamentin ”päätös” lopettaa Venäjältä tuotava maakaasu, öljy, kivihiili ja uraani äänin 532-22. Tästä huolimatta mm. Unkari on vast’ikään hankkinut uraania Venäjältä.

Itsepetos ja huoltovarmuuden vihreä illuusio

Edelleen saman otsikon alla sivuilla 41 ja 42 todetaan:

”NATO:n perussopimuksen kahdeksas artikla on huoltovarmuuden näkökulmasta merkittävä, sillä se estää Naton jäsenmaita tekemästä sellaisia sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa, jotka menevät jäsenyyden asettamien velvoitteiden edelle. Tätä voidaan tulkita siten, että jos NATO:on kuulumaton maa tekee kriisiajan huoltovarmuusyhteistyöhön liittyvän sopimuksen NATO.n jäsenvaltion kanssa, sopimuksen soveltaminen on aina toissijaista NATO:n jäsenmaiden samanaikaisiin tarpeisiin nähden.”

Saksa on todennäköisesti maakaasuun liittyen tehnyt huoltovarmuussopimuksen Venäjän kanssa. NATO:n ja EU:n jäsenmaiden esittämät vaatimukset siitä, että Saksa lopettaisi maakaasun tuonnin Venäjältä eivät voi johtaa mihinkään, koska reaalimaailma estää Saksaa lopettamasta kaasun tuontia Venäjältä. Saksan kodit kylmenevät ja tehtaat sammutetaan, jos Saksa ydinvoimasta luopuva Saksa lopettaa kaasun tuonnin Venäjältä. Näin em. valtioneuvoston selonteon viittaus NATO:n perustamissopimuksen artikla 8:aan on käypä todiste NATO:n artiklojen tulkinnanvaraisuudesta.

Valtioneuvoston huoltovarmuutta koskevassa osiossa ei kerrota eduskunnalle energiaan liittyvän omavaraisuuden kulmakiviä eli monenkeskistä kansainvälisen energiajärjestön (IEA) sopimusta öljytoimitusten turvaamisesta, maanalaisia öljysäiliöitä, joissa on kuukausiksi eteenpäin öljyä. Myös monen kuukauden kulutusta vastaava varastoitu kivihiili ja jopa vuosiksi eteenpäin varastoitava uraanipolttoaine kuuluvat kulmakiviin. On vain em. epämääräinen viittaus vihreisiin energiainvestointeihin, joilla ei ole juuri mitään tekemistä huoltovarmuuden kanssa.

Itsepetos johtamassa katastrofiin Suomessa?

Suomen kannalta EU-rintamassa tehtävät pakotteet ovat nyt johtamassa katastrofiin, sillä 15.4.2022 The New York Times julkaisee uutisen, jonka mukaan EU:n komissio on ehdottamassa Ranskan presidentin vaalien jälkeen, että EU lopettaa öljyn tuonnin Venäjältä. Ehdotusta ei aiota tehdä ennen Ranskan presidentin vaaleja, jotta sillä ei kielteisesti vaikutettaisi Emmanuel Macronin mahdollisuuksiin tulla valituksi Ranskan presidentiksi. Suomi tuo 2/3 raakaöljystään Venäjältä. Tämän tuonnin lopettamiseen liittyvät ongelmat olisivat valtavat ja sen vaikutuksia bensiinin ja dieselin hintaan Suomessa voidaan vain arvailla.

Valtioneuvoston selonteon linjaus otsakkeen 4.1 Talous-, elinkeino- ja yritysvaikutukset alla sivulla 41

”Raaka-aineiden Venäjä-riippuvuudesta ja fossiilisista polttoaineista pyritään nopeutetussa aikataulussa eroon”

on epämääräinen, koska siinä ei puhuta mitään aikajänteestä; energiapolitiikassa laivan kääntämiseen menee 15-20 vuotta.

USA:n epäreilu painostus Eurooppaa kohtaan

USA on painostanut ankarasti Eurooppaa vähentämään nopeasti energiariippuvuutta Venäjästä. USA tuo puolet uraanistaan Venäjän vaikutusvallassa olevilta mailta ja Venäjältä itseltään. USA:n sähköstä 94:llä ydinreaktorilla tuotetaan 20 % em. maista tuotavalla uraanipolttoaineella. USA:n ydinreaktorit ovat vanhoja ja niiden pääomat on kuoletettu kauan aikaa sitten, minkä johdosta uraanipolttoaineen osuus tuotetun sähkön hinnasta on korkeahko ja tämä on aiheuttanut sen, että USA:n hallinto ei uskalla sähkön hinnan nousun vuoksi lopettaa uraanin tuontia Venäjältä, vaikka se vaatii mahdottomia meiltä eurooppalaisilta.

Kiinan hallitusta lähellä olevassa The Global Times lehdessä 4.4.2022 julkaistussa artikkelissa syytetään USA:ta siitä, että se petkuttaa liittolaisiaan, että se ei enää osta Venäjän öljyä.

GEOPOLIITTISTEN MANNERLAATTOJEN SIIRTYMÄ ELI KAKSINAPAISEN MAAILMANJÄRJESTYKSEN SYNTY

Kiinan ja Venäjän helmikuinen julistus ”Uudesta reilusta maailmasta”

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping allekirjoittivat 4.2.2022 kommunikean, jolla he ilmoittivat USA:n johtaman maailmanjärjestyksen vaihtoehdoksi synnytetystä uudesta reilummasta maailmanjärjestyksestä (New Fair World Order). Tämän allianssin syntyminen selostetaan ilman, että konkreettisesti esimerkiksi viitataan em. kommunikeaan valtioneuvoston selonteon sivulla 12. Tähän kaksinapaisuuden syntymiseen liittyen selonteossa todetaan 4.4.1 Talous elinkeino- ja yritysvaikutukset alaotsakkeen alla sivulla 41:

”Venäjän hyökkäyssota ja sen seuraukset voivat aiheuttaa globaalissa taloudessa merkittävän rakennemuutoksen ja arvoketjujen järjestäytymisen uudelleen tavalla, jota on vielä vaikea ennakoida”

ilman, että seurauksia mitenkään arvioidaan selonteossa.

Lännen ankara sanktiopolitiikka ampuu omaan jalkaan

Kansainvälisessä keskustelussa on esitetty runsaasti arvioita ankaran Venäjän vastaisen sanktiopolitiikan mahdollisista kielteisistä vaikutuksista lännen hegemonialle. Arveluita on esitetty esimerkiksi Venäjän keskuspankin varojen (320 miljardia dollaria) jäädyttämisen aiheuttaneen suuren shokin pankkijärjestelmän perustalle eli luottamukselle, mistä voisi olla seurauksena se, että dollari menettää asemansa reservivaluuttana. Yhdysvaltain keskuspankkia (Federal Reserve) ei kuultu tehtäessä päätöstä jäädyttää Venäjän varat. Ilmeisesti se ja Wall Street olivat Venäjän keskuspankin varojen jäädyttämistä vastaan. Saudi-Arabia on väläyttänyt, että se voi alkaa myydä öljyä Kiinan valuutassa. Edelleen on esitetty arvioita, että Venäjä ja Kiina perustavat SWIFT maksuliikennejärjestelmän korvaavan kilpailevan järjestelmän, jonka johdosta lännen instituutiot mm. menettävät mahdollisuudet seurata esimerkiksi veroparatiiseihin sijoitettavia varoja.

Intia jo ”Uuden reilun maailmanjärjestyksen ulkojäsen”

Intia on jo Venäjän ja Kiinan kaksinapaisen järjestelmän ”ulkojäsen”, sillä se ostaa Venäjän öljyä ja kivihiiltä USA:n vastustuksesta huolimatta. USA suututti maaliskuussa Intian pääministeri Narendra Modin toteamalla, että Intia on ”horjuva” suhteessa Ukrainan sotaan ja uhkasi Intiaa talouspakotteilla. Huhtikuun 11.4.2022 kahdenvälisissä Bidenin ja Modin keskusteluissa Biden yritti saada Intian liittymään Venäjän vastaiseen rintamaan laihoin tuloksin. Venäjällä ja Intialla on tiiviit kahden väliset taloudelliset ja sotilaalliset suhteet. Intia tuo edelleen aseita Venäjältä ja lisää nyt öljyn ja kivihiilen tuontia Venäjältä. Intia osallistui joukko-osastolla syksyllä 2021 pidettyyn Länsi-Venäjällä ja Valko-Venäjällä pidettyyn Zapad-sotaharjoitukseen.

Vaikka Intia on edelleen QUAD:n eli 2005 Tsunamin synnyttämän avustuskoalition – sittemmin Kiinaa vastaan suunnatun Australian, Intian, Japanin ja USA:n muodostaman koalition jäsen, on se myös perustavanlaatuisesti suivaantunut, että Intialle ei kerrottu ennakkoon Australialle USA:n tulevaisuudessa toimittamista ydinsukellusveneistä. Intian hallitus on myös syvästi loukkaantunut USA:lle USA:n uhattua Intiaa talouspakotteilla. 

Vihreä länsi varautunut huonosti pitkittyneeseen näännytys-/taloussotaan

Meille kerrottiin, että Venäjä makrotalous romahtaisi ja Vladimir Putin syöstäisiin vallasta. Näin ei käynyt, vaan rupla on palannut notkahduksen jälkeen lähes sotaa edeltävälle tasolle ja on merkkejä siitä, että siitä saattaa tulla jopa merkittävästi vaihdettava valuutta eli ns. hard currency. Viimeisimpien puolueettomien mielipidetiedustelujen mukaan Putinia kannattaa 83 % väestöstä.

Joudumme vielä palaamaan tässä kohdin lännen onnettomaan sotaan energiaa vastaan. Bidenin hallinnon energianvastaisella sodalla on pitkä historiansa. Yhdysvalloissa on ollut laaja vihreä ympäristöjärjestöjen koalitio, joita tukivat lukuisat Hollywood tähdet mm. Harrison Ford. Koalitio aikaansai sen, että USA:n 96 vanhan ydinreaktorin polttoaine on nyt tuotava Australiasta, Kanadasta, Kazakhstanista, Uzbekistanista ja Venäjältä. USA:n vihreä ympäristöjärjestöjen koalitio tuhosi perusteellisesti USA:n ydinpolttoaineinfrastruktuurin alkaen uraanikaivoksista, joista vain yksi (White Mesa, Utah) on pienimuotoisesti toiminnassa. USA:lla on vain yksi uraaniheksafluoridia (ns. yellow cake) jalostava laitos Illinoisissa, joka on osa uraanipolttoaineen tuotantoketjua. Menee ainakin vuosikymmen, että USA:ssa saataisiin uraanipolttoaineen tuotanto taas käyntiin, mutta tälle ei näytä nykyhallinnon ollessa vallassa olevan poliittisia edellytyksiä, joten aika jolloin USA olisi omavarainen uraanipolttoaineen suhteen katoaa aikahorisonttiin. Suomessa Talvivaarassa erotettua uraania jalostetaan Harjavallassa uraaniheksfluoridiksi, joka edelleen menee jatkojalostukseen ulkomaille.

Wall Street Journalissa oli lähes heti sodan syttymisen jälkeen 27.2.2022 pääkirjoitus, jossa todettiin Venäjän säilyttäneen perinteisiin energiamuotoihin liittyvän infrastruktuurinsa, mikä antaa sille huomattavan edun länteen nähden. Siinä kehotettiin Bidenia ripeästi edistämään rationaalista energiapoltiikkaa kotimaisen tuotannon varmistamiseksi laihoin tuloksin.

Bidenin välittömästi valtaan tultuaan aloittama sota energiaa vastaan kostautui Ukrainan sodan alettua ja se johti jopa tragikoomisiin seurauksiin, kun USA aneli Iranilta ja Venezuelalta, että ne nostaisivat tuotantoaan, jotta bensan hinta pysyisi aisoissa USA:ssa. Biden yritti myös soittaa Saudi-Arabiaan taivutellakseen heitä nostamaan öljyntuotantoa, mutta hänelle ei edes vastattu puhelimeen.

Läntisessä lehdistössä hurrattiin, kun Joe Biden lupasi 25.3.2022 Brysselissä, että USA tuo 15 miljardia kuutiometriä LNG-kaasua Eurooppaan tänä vuonna. Julkisessa sanassa ”unohdettiin” kertoa kansalaisille, että Euroopan kulutus on 500 miljardia kuutiometriä vuodessa, josta Venäjän tuonnin osuus on 200 miljardia kuutiota. Mikäli Venäjä lopettaa kaasun viennin Saksaan, Saksan talot kylmenevät ja teollisuus seisahtuu ja maa ajautuu syvään taloudelliseen lamaan.

Ei povaa hyvää Suomenkaan huoltovarmuuden näkökulmasta, kun myös valtioneuvoston tiedonanto kertoo Vihreän siirtymän investoinnit turvaavat huoltovarmuutta. Kysymme, miten tämä tapahtuu?

Valtioneuvoston selonteossa on oikeansuuntaisesti todettu 4.1 Talous-, elinkeino- ja yritysvaikutukset otsikon alla:

”Vaikka Venäjä ja Ukraina ovat tuotannon suhteen suhteellisen pieniä, ne ovat eräiden keskeisten elintarvikkeiden, välituotteiden, mineraalien ja energian merkittäviä tuottajia ja viejämaita. Sota on jo aiheuttanut huomattavia taloudellisia ja rahoituksellisia shokkeja erityisesti hyödykemarkkinoilla öljyn, kaasun ja vehnän hintojen noustessa jyrkästi.”

Uhkana on nyt sodan pitkittyessä, että sodan myötä Venäjälle asetetut ankarat taloussanktiot ja 30 vuotta lännessä harjoitettu vihreä energiapolitiikka sekä jo yli vuosikymmenen ajan harjoitettu löysän rahan politiikka johtavat inflaation kiihtymiseen ja huoltovarmuuden heikkenemiseen, joka näkyy esimerkiksi elintarvikepulana kaupoissa. Tämä voi lopulta johtaa poliittiseen kiehuntaan jo syksyllä 2022 laajalti sekä USA:ssa että Länsi-Euroopassa. Ei ole näillä näkymin mitään takeita, että länsi voittaa Venäjän nyt aloitetussa näännytys-/taloussodassa, etenkin kun muistamme historiasta, kuinka kärsivällisiä venäläiset ovat olleet monin verroin ankarammissa oloissa.

Tyytymättömyys länttä ja sen sanktioita kohtaan lisääntyy kehittyvissä maissa

Kiinan, Venäjän, Intian vaikutuspiiriin kuuluu nyt suuri joukko kehittyviä ja kehitysmaita, jotka tulevat kärsimään talouspakotteista ja siitä, että Venäjä ja Ukraina ovat olleet suurimmat vehnän viejämaat. Köyhemmissä maissa Aasia, Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa sekä Itäistä Välimerta myöden on tyytymättömyys lisääntymässä lännen ankaraa pakotepolitiikkaa vastaan, mikä voi edelleen jouduttaa lännen hegemonisen aseman heikentymiseen. Venäjän ja Ukrainan dominoidessa maailman vehnämarkkinoita on vaara, että sodan pitkittyessä Eurooppaan kohdistuu massamaahanmuuton paineita Lähi-Idästä ja Afrikasta.

LOPPUPOHDINTA

Kuten edellä olemme jo todenneet Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen joulukuun 11. päivän haastattelussa YLE:n Ykkösaamussa totesi NATO-harkinnan olevan ”suurstrateginen” ja että sotilaalliset seikat näyttelevät vain osaa harkinnasta. Harkinta perustuu siis kokonaisturvallisuuden kaikinpuoliseen tarkasteluun muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Kuten olemme edellä mielestämme osoittaneet valtioneuvoston NATO-tiedonanto ei anna kunnollisia eväitä tähän ”suurstrategiseen” harkintaan. Emme ole vielä tässä arvioineet NATO:n vielä testaamattomaan Artikla 5 todellisuudessa antamia turvatakuita:

NATO:n Artikla 5:n turvatakuiden uskottavuus

Artikla 5 on se asia josta suomalaisessa Nato-keskustelussa puhutaan. Kuuluisa turvatakuu, joka antaa meille turvaa ja pitää Venäjän aisoissa. Ennen kuin teemme yhdestä artiklasta mitään suuria johtopäätöksiä on syytä laajentaa viitekehystä, niin historiallisesta kuin liiton poliittisesta luonteesta sekä koko The North Atlantic Treaty sopimuksesta. Huomiotta ei kannata jättää suurvaltapolitiikan tuomaa riskiä niin lyhyellä kuin pitkällä aika välillä.

Kyky nopeaan reagointiin on sodassa elintärkeää, sillä hyökkäyksen kohteeksi joutunut saa maksaa hitauden lunnaat ihmishenkinä. Nopeus ei ole valttia, kun poliitikot saavat päättää, mitä tehdään seuraavaksi. Ensin neuvotellaan artikla 4:stä ja vasta sitten avusta ja sen muodosta. Sopimus on siis vähemmän selkeä sen suhteen, kuinka pakollista avun tarjoaminen on.

Suuri yleisö ei ehkä tunne sopimuksen neljättä artiklaa yhtä hyvin, mutta sillä on suuri käytännön merkitys. ”Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna”: näin ollen mikä jäsenmaa tahansa voi turvautua tähän välineeseen, ja silloin tällöin näin tapahtuu myös käytännössä. Liettua ja Puola tekivät näin vuonna 2014 Venäjän Krimin operaation vuoksi, ja Turkki on tehnyt näin kolme kertaa viime vuosien aikana (vuonna 2003 Yhdysvaltain valmistellessa hyökkäystään Irakiin, vuonna 2012 kun turkkilainen taistelukone ammuttiin alas Syyriassa sekä vuonna 2015 Kobanen piirityksen aikana Turkin ja Syyrian vastaisella rajalla). Sinänsä neljännen artiklan neuvotteluinstrumentti ei pohjimmiltaan juuri eroa muista vastaavista esimerkiksi YK:n tai EU:n puitteissa käytettävistä instrumenteista. Koska se voi olla askelma kohti viidennen artiklan käyttöönottoa, sillä on oma erityisluonteensa. Tämä auttaa myös selittämään sen, miksi instrumenttia on käytetty suhteellisen harvoin: useimmat jäsenvaltiot ymmärtävät, ettei sitä tule väärinkäyttää.” UM-natoarvio 2017

Kylmän sodan aikana NATO:n viidennen artiklan suoja oli järjestetty oletetun Varsovan liiton hyökkäysuran sijoille lännessä, lähinnä Saksassa oli perustettu USA:n tukikohtia, ja suuria asevarastoja. Asevarastoja pidettiin ajan tasalla säännöllisillä sotaharjoituksilla, jotta varusteet olisivat toimintavalmiina tarvittaessa. Tämä mahdollisti nopean reagoinnin, raskasta kalustoa ei tarvinnut siirtää, ne olivat hyvässä kunnossa odottamassa miehistön kuljetusta puolustusrintamalle.

Artikla 5 soveltamisessa on hyvä muistaa artiklan 11 olemassaolo. Se määrää, ”Osapuolet ratifioivat tämän sopimuksen ja panevat täytäntöön sen määräykset valtiosääntönsä mukaisesti”, siis päätökset artiklan 5 toteuttamisesta ovat alisteisia kunkin maan lainsäädännölle. Esimerkiksi Yhdysvallat päätös lähettää artiklaan 5 perustuvaa sotilaallista voimaa edellyttää kongressin päätöstä. Yhdysvaltain presidentiltä vietiin vietnamin sodan seurauksena 1973 oikeus itsenäisesti ottaa osaa sotatoimiin ulkomailla.

Tätä artiklaa on käytetty perusteena Suomen liittymiselle, siltä varalta, jos Suomen täytyisi lähettää joukkoja taistelemaan muualle. Se toisaalta myös vähentää artiklan 5 suojavaikutusta, koska saman päätöksen voivat tehdä muutkin NATO:n jäsenmaat. Edellä mainitut artiklan 8 ongelmat nyt syntyneessä tilanteessa korostavat myös artikla 5 ei absoluuttisuutta.

Realismi on rikkautta ja tosiasiat ovat tunnustettavia. Maantieteelliselle sijainnillemme emme voi mitään kuulostaa kliseeltä, mutta 1340 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa on otettava huomioon. Suomalainen kansan viisaus on, että uhka tulee aina idästä, jos näin ei ole käynyt, niin se on koukannut.

Nato tarjoaa meille suojaa artikla 5 antaman pelotteen kautta. Historiassa on vain kerran käynyt siten, että Artikla 5 aktivoitiin. Se tapahtui syyskuun 11. terrori-iskuun liittyen. Yhdysvallat kuitenkin ehti keräämään 49 valtion koalition Afganistanin sotaan. Näin ollen Artikla 5 ei kuitenkaan johtanut NATO-operaatioon.

Vaikka jokainen jäsenmaa on neuvotellut ennakkoon ja sopinut kahden välisistä puolustussuunnitelmista on eriasia toteutuvatko lupaukset. Sillä loppujen lopuksi päätös on poliittinen ja poliitikkojen tekemä, joka heijastuu jokaisen jäsenmaan sisäpolitiikkaan.  Ei ole helppoa päätöstä lähettää oman maan sotilaat taisteluun, sillä sota vaatii aina uhreja.

Sotaan ja sotilaalliseen toimintaan osallistuminen jää siis poliittisen harkinnan ja vallassa olevien tulevien hallitusten käsiin. Historiasta on hyvä myös muistaa 2003 tapahtumat, jolloin Yhdysvallat liittolaisineen aloitti sodan Irakissa ilman YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää. Tämän seurauksena Turkki aktivoi artikla 4:n.

Artikla 5 tarvitsee kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Olemme sitoutuneet antamaan aseellista apua muulle NATO-maalle. Mitä olemassa olevissa puolustussuunnitteluissa jo ennakkoon on sovittu. Artikla 5 tarjoaa siis turvatakuut, mutta samalla myös velvollisuuden puolustaa muita NATO-maita. Sopimuksen ”kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta” - periaatetta koskeva sanamuoto on varsin yksiselitteinen. Tässä kohtaan on hyvä huomioida kaksi asiaa artikla 6 ja vaaran kuukaudet, jolloin artikla 5 ei anna suojaa Suomelle.

Kun mietitään että Suomi pääsee artikla 5 kautta tai nopeutetussa menettelyssä Naton ydinasesuojan alle on hyvä muistaa, että ydinaseiden käyttämisenkynnys on länsimaissa hyvin korkea. Suomen pitäisi ensin päättää osallistumisesta NATO:n ydinasepolitiikan suunnittelusta vastaavaan Nuclear Planning Groupiin. NPG-ryhmään kuulumisen kautta osallistujavaltiot saavat tietoa NATO:n ydinasedoktriinista ja -suunnittelusta, mutta se ei sinänsä tarkoita osallistumista itse ydinaseoperaatioihin. Vaikka Suomi päättäisi vain seurata tilannetta ja olla ottamatta omalle maaperälleen ydinaseita on hyvä huomioida, että F-35 hävittäjä hankinnan kautta Suomella olisi kalustoa jolla on kyky kantaa ydinaseita. Vaikka NATO:n suunnalta meiltä ei odoteta ottavan ydinaseiskuja taistelukoneidensa tehtävävalikoimaan, niin on aiheellista miettiä miltä se näyttää venäläisten silmin katsottuna, sekä kuinka he kokevat oman turvallisuutensa muuttuvan. Tässä kohtaan on myös hyvä muistaa että Venäjän ydinase doktriinissa on käsitelty määritelmä ennalta ehkäiseväisku.

Puolustusvoimain ex-komentaja Ari Puheloinen ”Venäjän geopoliittiset intressit Baltiassa” esittää kuusi eri skenaariota tai kehityskulkua idän ja lännen välillä. Viides kehityskulku – eli sotilaallisen konfrontaation polku NATO:n maksimaalisen laajentumisen seurauksena samalla, kun Venäjä on taloudellisesti ja sotilaallisesti noussut heikkouden tilasta, on nyt osoittautumassa oikeaksi näistä kehityskuluista, tosin sillä varauksella, että kuudennen hänen hahmotteleman kehityskulun Kiina-kortti täytyy ottaa myös huomioon. Tämän oikein hahmotellun kehityskulun seurauksia, joilla on vaikutuksia NATO:n artikla 5 uskottavuuteen, Puheloinen pohtii seuraavasti:

”Kehityskulusta seuraa poliittinen hajaannus läntisen vaikutusalueen sisällä ja NATO:n yhtenäisyyden heikkeneminen laajan laajentumisen jälkeen, mikä heikentää NATO:n sotilaallisia sitoumuksia Venäjän naapurimaissa. Lopputuloksena on, että Venäjän naapurimaissa edistetään demokratiaa ja vapaita markkinatalouksia, mutta lopulta NATO-jäsenyys ei merkittävästi paranna niiden turvallisuutta. Tämän skenaarion mukaan Itämeren taloudellinen merkitys kasvaa, mutta poliittiset ja sotilaalliset jännitteet heikentävät osittain suotuisaa talouskehitystä. Itämeren alueella tulee olemaan jatkuvasti ainakin piilevä jännitys Venäjän ja NATO:n välillä. Itämeri on aluksi sotilaallisesti NATO:n hallinnassa oleva Mare liberum, mutta Itämeren itäosissa Venäjän nousevan voiman vaikutuksesta, NATO:n ylivalta joutuu haasteeseen.”

Toki Suomen NATO-jäsenyys voisi vaikuttaa kielteisesti Venäjän pyrkimyksiin hallita itäistä Itämerta. Nykyinen lännen yhtenäisyys voi hyvin olla Ukrainan sodan aiheuttaman shokin seurausta, mutta näännytys-/taloudellisen sodan lännen yhtenäisyyttä vähentävät vaikutukset ovat jo nyt näkyvissä. Suomi olisi liittymässä aivan toisenlaiseen NATO:on kuin mitkä ovat vanhat mielikuvat Kylmänsodan ajan poliittisesti pääosin yhtenäisestä sotilasliitosta.

Päätelmänä on myös että Suomen puolustusvoimilla on perustavanlaatuinen ongelma, joka juontaa aina lainsäädäntöään asti sekä länsimaiseen tapaan tehdä politiikkaa. Venäjän huomattavasti ketterämpi päätöksenteko- ja toimeenpanokyky kohdistaa lisäpaineita liikekannallepanoon perustuvan alueellisen puolustusjärjestelmän reagoimisaikojen suhteen. Tämä on ollut tiedossa jo 2014 saakka ja nyt Ukrainan sodan yhteydessä näyttänyt voimansa liikuttaa yli 100 000 sotilasta ilman liikekannalle panoa. Tästä johtuen kaivataan artikla 5:n kaltaista pelotetta, mutta riippumatta siitä liittykö Suomi Natoon vai ei. Me joudumme aina yksin vastaamaan alueemme koskemattomuudesta.

Ruotsin NATO-aikeet – iso ongelma

Ruotsin aikeet liittyä tai olla liittymättä NATO:on on nyt Suomelle erityinen dilemma erityisesti, jos Ruotsi päättää olla liittymättä NATO:on. Viittaamme tässä kohdin kenraali Puheloisen Harvard-tutkielmaan ja sen ”alueen geopoliittiset trendit” alaotsikon johtopäätösosioon menemättä asiassa sen syvemmälle:

”Suomen ja Ruotsin asenne NATO-jäsenyyteen on tärkeä, kun mietitään Venäjän asennetta suhteessa Baltian maiden pyrkimyksiin liittyä NATO:on. Kun Suomi ja Ruotsi pysyvät liittoutumattomina, Venäjällä on vähemmän syitä yrittää painostaa Baltian maita. Nykytilanteessa Naton näkökulmasta Baltian maat, Suomi ja Ruotsi voidaan nähdä yhtenä strategisena kokonaisuutena. Venäjä oletettavasti toivoisi, että liittoutumattomat maat olisivat Baltian maiden naapureina. Tätä johtopäätöstä tukee analogia historiasta: vuoden 1815 jälkeen, jolloin Ruotsin geopoliittinen ydin alue neutraloitui ja Ruotsin ulkopolitiikka muuttui Venäjä-mieliseksi, Suomen asema Venäjän suhteen helpottui. Samalla tavalla, toisen maailmansodan jälkeen Suomen asema suhteessa Neuvostoliittoon helpottui siksi, että Suomen länsipuolella oli puolueeton Ruotsi.”

Suomi NATO:ssa ja Ruotsi ei NATO:ssa arvio UM NATO-arvion mukaan 2017. Vaikka tämä vaihtoehto vaikuttaa epätodennäköiseltä, se ei ole kuitenkaan mahdoton. Sen vaikutukset olisivat varsin erilaiset kuin peruslähtökohdan mukaisen skenaarion vaikutukset niin Suomen kuin NATO:nkin osalta. Olosuhteet, joissa viidettä artiklaa toteutettaisiin, olisivat maantieteellisistä syistä monimutkaisemmat kuin yhteisen jäsenyyden vaihtoehdossa. Todennäköisesti tämä olisi myös vähemmän houkutteleva vaihtoehto NATO:n kannalta mitä tulee Baltian maiden puolustuksen tukemiseen. Selvää on että NATO:a houkuttaa jäsenyys Ruotsin kanssa, sillä se tarjoaa vaihtoehdon Baltian maiden puolustamiselle ja huollolle. Ruotsin jäsenyys tekisi NATO:lle huomattavasti helpommaksi kiertää Venäjän Kaliningradissa sijaitsevat Venäläiset yksiköt.

Vaikka Suomi tekisi yksin päätöksen liittymisestä Natoon. On hyvä huomioida mitä Ruotsi tekee tai ei tee. Jokaisella vaihtoehdolla on suuri merkitys ulko- ja turvallisuuspoliittisesti.

  • Suomi liittyy yksin Natoon
  • Ruotsi liittyy yksin Natoon
  • Molemmat maat liittyvät Natoon
  • Suomi että Ruotsi pysyvät Naton ulkopuolella

 

Sääntöpohjainen maailmanjärjestys, YK ja Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys

Viime vuosina on erityisesti Yhdysvaltavetoisessa politiikassa vedottu sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen, jonka perusteella edellytetään valtioiden toimivan tietyllä tavalla. Sille maailmanjärjestykselle ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta sen käsitetään yleisesti olevan laajennus ns. lakiperusteiseen maailmanjärjestykseen, joka perustuu YK:n päätöksiin.

Päätellen tilanteista, joissa termiä "sääntöihin perustuva järjestys" on käytetty, se näyttää olevan laajempi käsite kuin "kansainvälinen laki", eli oikeudellisesti sitovat säännöt, jotka perustuvat kunkin yksittäisen valtion suostumukseen ja edellyttävät niiden hyväksyntää. Se näyttää sisältävän sekä perinteiset kansainvälisen oikeuden säännöt että "pehmeäksi oikeudeksi" kutsutun oikeudellisesti ei-sitovat poliittiset sitoumukset. Se näyttää myös sisältävän sekä valtioiden että ei-valtiollisten toimijoiden laatimia sääntöjä. Termiä on käytetty kehottamaan tiettyjä valtioita noudattamaan olemassa olevia kansainvälisiä oikeudellisia sääntöjä, joihin nämä valtiot eivät itse asiassa ole suostuneet eivätkä siten ole sidottuja.

Termi "sääntöihin perustuva järjestys" hämärtää sitovien ja ei-sitovien sääntöjen välistä eroa ja antaa vaikutelman, että kaikki valtiot ja kansainväliset toimijat ovat tämän järjestyksen alaisia riippumatta siitä, ovatko ne suostuneet näihin sääntöihin vai eivät. Vaikka kansainvälinen oikeus on yleinen ja universaali, "sääntöihin perustuva järjestys" näyttää sallivan länsimaiden johtavan eliitin tarpeen mukaan määrittelemät erityissäännöt.

Sääntöihin perustuva järjestys on erityisen ongelmallinen demokratian ja kansalaisten oikeuksien kannalta, koska sääntöjen määrittely tapahtuu etäällä demokraattisesti valituista elimistä ja julkisesta keskustelusta.

YK:n päätöksentekoa on kritisoitu siitä, että se edellyttää johtavien valtioiden yksimielisyyttä laillisten päätösten muodostamiseen, joka on luonnollisesti johtanut laillisesti sitovien päätösten tekemisen vaikeuteen. Tämä on kuitenkin luonnollista seurausta siitä, että Yhdistyneitä kansakuntia korkeampaa auktoriteettia ei maailmassa ole olemassa.

Suomen liittyessä nykyiseen NATO:on, se on vahvistamassa sitoumustaan tähän sääntöperustaiseen läntiseen rintamaan, jolla on demokratiaa kaventava vaikutus. Tämän näkökannan vahvistaa UM selonteko natojäsenyydestä 2017 jossa huomioidaan puolustuspoliittinen muutos Naton täysjäsenyyden seurauksena:

”Konfliktin puhjetessa NATO odottaisi myös Suomen osallistuvan aktiivisesti yhteiseen puolustukseen, eikä vähiten Baltian alueella. Suomelle syntyisi näin painetta kehittää toimintakykyään omien rajojensa ulkopuolella”

 Sananen operaatioista jotka tapahtuvat ja ovat tapahtuneet artikla 5:n ulkopuolella. Jos 5:s artikla perustuu periaatteelle kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta, sama ei koske operaatioita, jotka toteutetaan muiden kuin 5:en artiklan pohjalta: Kreikka ei osallistunut Kosovon ilmaoperaatioihin, peräti puolet NATO:n (ja EU:n) jäsenistä, mukaan lukien suuret maat kuten Saksa ja Puola, eivät tukeneet Libyan operaatiota vuonna 2011 ja vain yhdeksän 28 maasta osallistui varsinaisesti operaatioon, jossa olivat mukana myös monia NATO:on kuulumattomia maita (Ruotsi, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Qatar jne). Toisin sanoen NATO:n päätöksenteko sallii huomattavan määrän joustavuutta, mikä on konsensus-säännösten jokseenkin paradoksaalinen seuraus. Koska merkittäviä päätöksiä ei tehdä suoralla puolesta- tai vastaan äänestyksellä (kuten EU:ssa), ne maat, jotka eivät halua osallistua tiettyyn 5:en artiklan ulkopuolella toteutettavaan aloitteeseen, jättäytyvät yksinkertaisesti pois estämättä muita etenemästä. Tällä joustavuudella on myös tietyt rajansa, mutta kuten Libyan tapaus osoitti, ne ovat varsin väljät.

Fast track eli nopeutettu Suomen NATO-jäseneksi ajo

Nopeutettu menettely (Fast Track) on menettely, joka on ollut Suomen ulkopolitiikasta vastaavien valtiopäämiesten huulilla. Menettelystä on hyvä huomioida, että tämä olisi ensimmäinen kerta, kun NATO käytäisi tätä menettelyä. Tässä menettelyssä viidennen artiklan sitoumusten julistettaisiin olevan voimassa jo ennen kuin Suomesta (ja Ruotsista) on tullut NATO:n täysjäsen.

Venäjän tämän hetkisen toiminnan osalta nopeutettu menettely olisi Suomelle takuu, mutta taas suunnaton riski NATO:lle, joka saattaisi aiheuttaa jäsenmaissa sisäpoliittista kuohuntaa. NATO joutuu arvioimaan menettelystä päätettäessä suhdettaan Venäjän koventunutta NATO-politiikkaa kohtaan. Siinä missä ennen NATO-laajennus on Venäjän osalta seurannut samaa kaavaa. Niin Ukraina ja Georgia ovat olleet poikkeuksia tästä kaavasta, mitä Venäjä on korostanut asettamalla huomiota herättäviä ja uskottavan oloisia rajoja, joita se ei salli ylitettävän, viimeisempänä laajamittainen sota Ukrainassa. Suomen ja (Ruotsin) Hakemus enteilisi merkittävää geopoliittista muutosta Euroopan kartalla. NATO:n ja Venäjän välittömän rajan pituus siis kaksinkertaistuisi ja Itämerestä tulisi Suomenlahden perukkaa ja Kaliningradin enklaavia lukuun ottamatta ”NATO:n sisämeri” kuten kenraali Puheloinen vuonna 1999 kirjoitti. Voi olla mahdollista, että venäläiset tulkitsevat tämän NATO:n osalta provokaationa.

LOPUKSI

Valtioneuvoston selonteko edellä kerrotusti myöntää Suomen NATO-jäsenyyden olevan sotilaallinen haaste Venäjän ydinalueille, mutta seuraavassa lauseessa toteaa Suomen pyrkivän ylläpitää hyviä suhteita Venäjään. Unkari on esimerkki maasta, joka on ylläpitänyt hyviä suhteita Venäjään, vaikka on osallistunut EU:n sanktiopolitiikkaan ja on NATO:n jäsen. Unkarin maantieteellinen asema sallii em. valtioneuvoston mainitseman pyrkimyksen. Suomen kohdalla tämä tulee olemaan paljon vaikeampaa erityisesti sen vuoksi, että suomalaiset poliitikot ja kommentaattorit ovat käyttäneet hyvin kärjekästä retoriikkaa.

Edellä on myös käsitelty lyhyesti USA:n globaalia asemoitumista ja sen mahdollisia tulevaisuuden muutoksia, jotka liittyvät ei ainoastaan sisäpolitiikkaan vaan myös Kiinan kasvavaan haasteeseen. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että Puolustusvoimien edellinen komentaja Ari Puheloinen arvioi NATO:n maksimaalisesta laajentumisesta voivan seurata NATO-jäsenyyden antaman turvan heikkeneminen.

Kenraali Puheloinen kysyy tutkielmansa lopuksi – siis vuonna 1999 -, onko keinoja lieventää NATO-jäsenyyden aiheuttamaa sotilaallista konfrontaatiota Baltian maiden ja Venäjän välillä, jos Baltian maat liittyvät NATO:on:

”Yllä olevan analyysin perusteella voitaisiin kysyä, ovatko Baltian maiden ja Venäjän edut turvallisuuspolitiikan alalla ovat yksinomaan vastakkaisia. Eikö lieventämiseen ole näkökulmia? Vastaus on myönteinen, jos molemminpuolinen taloudelliset edut kehittyvät suotuisasti ja geotaloudelliset motiivit suhteissa ovat vahvempia kuin perinteiset geopoliittiset näkökohdat.”

Mitään tällaista kehitystä ei ole ollut havaittavissa Puheloisen tutkielman vuoden 1999 julkaisemisen jälkeen ja nyt Ukrainan sodan syttymisen myötä vastakkainasettelu on Juho Kusti Paasikiven sanoja mukaellen ”hirmuinen”. Mikäli Suomi liittyisi NATO:on, odotettavissa on, että Vainikkalan raja-asema tulisi muistuttamaan Etelä- ja Pohjois-Korean välistä rajaa, koska sotilaalliset jännitteet itärajallamme moninkertaistuisivat. Me emme toivo tällaista kehitystä.

VIITTEET

UM:n NATO-selonteko 2017. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79159/IP1601374_UM_Nato-arvioFI_13371.pdf

Puolustusvoimien entisen komentajan Ari Puheloisen ”Venäjän geopoliittiset intressit Baltian alueella” 1999 https://core.ac.uk/download/pdf/39961721.pdf

https://en.wikipedia.org/wiki/Member_states_of_NATO

Puolustusvoimain komentajan haastattelu Ykkösaamussa 11.12.2021 https://areena.yle.fi/1-50654900

https://www.nato.int/cps/en/natolive/official_texts_17120.htm

https://en.wikipedia.org/wiki/Member_states_of_NATO

https://www.france24.com/en/russia/20220130-did-nato-betray-russia-by-expanding-to-the-east

https://www.suomenmaa.fi/mielipide/vastaus-arno-kotrolle-sailytetaan-nato-optio/

https://world-nuclear.org/information-library/country-profiles/countries-t-z/usa-nuclear-fuel-cycle.aspx

Dimitri Peskovin haastattelu Skynews’ssä https://www.youtube.com/watch?v=L0WScHPbaPA

https://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/pohjoinen-suurvalta-ruotsi-ja-suomi-1521-1809

https://en.wikipedia.org/wiki/Honeywell_Uranium_Hexafluoride_Processing_Facility

https://en.wikipedia.org/wiki/Anti-nuclear_movement_in_the_United_States

https://www.wsj.com/articles/energy-and-american-power-vladimir-putin-russia-ukraine-joe-biden-fossil-fuels-energy-11645902803

https://www.politicsweb.co.za/opinion/how-the-west-helped-putin-rearm

https://www.globaltimes.cn/page/202204/1257500.shtml

https://www.nytimes.com/2022/04/14/world/europe/european-union-oil-embargo-russia-ukraine.html

http://en.kremlin.ru/supplement/5770

https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20220401IPR26524/meps-demand-full-embargo-on-russian-imports-of-oil-coal-nuclear-fuel-and-gas

https://www.reuters.com/world/biden-says-india-somewhat-shaky-russia-over-ukraine-2022-03-22/

https://www.washingtonpost.com/national-security/2022/04/14/russia-warns-us-stop-arming-ukraine/

https://world-nuclear.org/information-library/country-profiles/countries-t-z/us-uranium-mining.aspx

https://www.bbc.com/news/business-60871601

https://www.business-standard.com/article/international/global-traders-to-reduce-russian-oil-purchases-from-may-15-report-122041400068_1.html

https://www.netzerowatch.com/saudi-arabia-may-go-broke-as-shale-revolution-rocks-opec-to-its-core/

https://www.nationalreview.com/2017/07/anti-fracking-groups-russia-secret-funding-protects-kremlin-interests/

https://www.theguardian.com/environment/2014/jun/19/russia-secretly-working-with-environmentalists-to-oppose-fracking

https://www.forbes.com/sites/rrapier/2018/07/22/how-the-fracking-revolution-broke-opecs-hold-on-oil-prices/?sh=28cf9f3248ef

https://www.netzerowatch.com/russia-pushes-western-anti-fracking-movement/

https://www.scmp.com/comment/opinion/article/3170157/sanctions-russias-central-bank-could-undermine-us-dollar-good

https://www.lawfareblog.com/does-foreign-sovereign-immunity-apply-sanctions-central-banks

https://www.theatlantic.com/ideas/archive/2022/02/how-russian-sanctions-work/622940/

https://gpil.jura.uni-bonn.de/?s=rules-based

https://www.brennancenter.org/our-work/research-reports/natos-article-5-collective-defense-obligations-explained

https://www.brookings.edu/research/nato-the-un-and-the-use-of-force/

LIITE: YKSITYISKOHTAISET HUOMIOT SELONTEOSTA

2.1.1. Venäjän toiminta ja sen seuraukset otsikon alla sivulla 10 sanotaan:

”Kahdenvälisissä suhteissa muun muassa rajaturvallisuuteen, rikostorjuntayhteistyöhön, muuttoliikekysymyksiin, liikenteeseen ja huoltovarmuuteen liittyvät tarvittavat yhteistyökanavat on kuitenkin pyritty säilyttämään pakotteiden sallimissa rajoissa.”

Toivoa sopii, että myös kahden välinen ydinturvallisuusyhteistyö jatkuu, sillä selonteossa toisaalla 6.5. Väestönsuojelu otsakkeen alla sivulla 38 sanotaan:

”Säteilyvaaratilanteiden vaikutukset ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa kansallista varautumista ja säteilyvalvonnan jatkuvaa mittauskyvykkyyttä on tehostettava sekä kansainvälistä yhteistyötä tiivistettävä. Säteilyn terveysvaikutusten ohessa tulee huomioida säteilyyn liittyvät vaikutukset turvallisuuden tunteeseen ja turvata kansalaisten luottamus yhteiskunnan varautumiseen.”

Saman otsikon alla sivulla 11 todetaan:

”Euroopan unioni on tuominnut Venäjän hyökkäyksen ja reagoinut poikkeuksellisen nopeasti, yhtenäisesti ja tehokkaasti.”

Jo tätä kirjoittaessa yhtenäisyys on alkanut rakoilemaan Saksan päätettyä olla lähettämättä aseapua Ukrainaan.

2.1.2. Kansainvälisen yhteisön reaktio otsikon alla sanotaan:

”EU on vähentämässä riippuvuutta venäläisestä energiasta ja muista tuotteista.”

Viittaamme tekstiimme kokonaisuudessaan ja erityisesti arvioihin vihreän energianpolitiikan kielteisistä vaikutuksista ja toteamme tämän pyrkimyksen olevan hyvin vaikea.

Otsikon 2.1.3. Monenkeskinen yhteistyö otsikon alla lukee:

”Hallitusten välinen alueellinen yhteistyö, muun muassa Arktisen neuvoston, Barentsin euroarktisen neuvoston ja EU:n Pohjoisen ulottuvuuden puitteissa, on keskeytynyt ja yhteistyön sisältöä arvioidaan nyt uudelleen. Suomen näkökulmasta on kuitenkin tärkeää säilyttää nämä yhteistyörakenteet.”

Viittaamme edellä mainittuun kahdenväliseen ydinturvallisuusyhteistyöhön, koska Kuolassa sijaitsee Loviisan ydinvoimalaitoksen kaltainen VVER 440 MW ydinvoimala.

2.2 Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen otsikon alla lukee sivulla 15 sanotaan:

”Suomi jatkaa tukeaan Ukrainan ja Venäjän välisille neuvotteluille rauhan saavuttamiseksi.”

Istanbulissa saavutetun edistyksen jälkeen sekä USA:n että Iso Britannian painostus suisti rauhanneuvottelut pois raiteiltaan, mikä todennäköisesti merkitsi sodan pitkittymistä.

2.2.2 Euroopan unioni ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimijana otsikon alla sivulla 18 sanotaan:

”EU päätti ensimmäistä kertaa tukea aseellisesti Ukrainaa Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility) kautta.”

Euroopan Unionin aatteellinen perusta näyttää olevan perustavan laatuisessa muutoksessa. Panemme merkille, että EU:n SEUT perustamissopimuksen 42 artiklan 7. kohtaa on käytännössä tulkittu niin, että myös EU:n ulkopuolinen maa on oikeutettu aseelliseen apuun EU:sta.

SEUT 42.7:

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.”

Saman otsikon alla sivulla 18 sanotaan:

”Mikäli mahdollinen hyökkäys kohdistuisi EU-maahan, EU reagoisi vielä voimakkaammin. Suomen asema on sitä turvatumpi, mitä yhtenäisempi ja vahvempi toimija EU on.”

Suomi ei siis ole ”yksin” ollessa vailla NATO:n artikla 5 turvatakuita, kun vielä EU on muuntunut rauhaa rakentavasta aseita sen rauhanrahastosta toimittavaksi järjestöksi. Toisaalta EU:n yhtenäisyydestä ei ole takeita sodan pitkittyessä.

2.2.4 Yhteistyön tiivistäminen Yhdysvaltojen kanssa otsikon alla sanotaan sivulla 21:

Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan sekä kahdenvälisin järjestelyin että Naton kautta on keskeistä Euroopan turvallisuudelle ja myös Suomelle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään vahvistanut Yhdysvaltojen sitoutumista Natoon ja Euroopan turvallisuuteen sekä tiivistänyt transatlanttista yhteistyötä. Yhdysvalloissa on yli puoluerajojen asetuttu tiukan Venäjä-politiikan tueksi. Yhdysvallat on vahvistanut sitoumuksensa Naton yhteiseen puolustukseen ja Naton avoimien ovien politiikkaan.”

Kuten olemme tekstissä todenneet, voi Yhdysvalloissa tapahtua merkittäviä poliittisia muutoksia, joilla on myös vaikutusta USA:n harjoittamaan ulkopolitiikkaan.

Saman otsikon alla sivulla 22 sanotaan:

Kolmenvälinen puolustusyhteistyö Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kesken on tärkeää erityisesti puolustuspoliittisen dialogin, tiedonvaihdon ja yhteistoimintakyvyn kehittämiseksi.

Olemme samaa mieltä, että Suomen on tiivistettävä tätä kolmenvälistä puolustusyhteistyötä, koska sen jatkuvuus saattaa olla tärkeää siinä tilanteessa, jossa USA vähentää sitoumuksiaan Euroopan puolustamiseksi. On tärkeää ymmärtää, että paljon julkisuudessa esitetyt väitteet siitä, että USA sijoittaa joukkoja Itä-Euroopan NATO-maihin on riippuvainen siitä, onko näillä mailla varaa maksaa joukkojen ylläpito, joka ei ole halpaa.

2.2.8 Arvioita mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista otsikon alla sivulla 26 sanotaan:

”Suomen strateginen sijainti huomioiden tärkein panoksemme myös Naton jäsenenä olisi kyky puolustaa omaa aluettamme.”

Tämän tavoitteen pysyminen ensisijaisena ratkeaa NATO:n kanssa mahdollisesti käytävissä neuvotteluissa, joissa saattaa Suomelle langeta merkittäviä vastuita Baltian maiden puolustamiseksi, millä voi olla vaikutusta kykyymme puolustaa Suomea.

Saman otsakkeen alla sivulla 26 sanotaan:

”Nato tarkastelee parhaillaan Venäjän aggression seurauksena yhteisen puolustuksen vahvistamista sekä puolustuksen järjestämistä liittokunnan alueella.”

Viittaamme edellä mainitsemaamme seikkaan, joka on ”unohtunut” julkisesta keskustelusta eli siitä, että amerikkalaisten joukkojen lisääminen Itä-Euroopassa tulee maksamaan isäntämaille rahaa.

Saman otsakkeen alla sivulla 26 sanotaan:

”Mahdollisen Nato-jäsenyyden vuotuinen lisäkustannus olisi arviolta noin 1–1,5 prosenttia

Suomen nykyisestä puolustusbudjetista. Lisäksi jäsenmaiden yhteisesti sopimana tavoitteena on käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaisi Suomen osalta puolustusbudjetin säilyttämistä noin nykyisellä tasolla. Puolustusbudjetin taso ja kohdentaminen päätettäisiin kansallisesti myös Naton jäsenenä.”

Suomen puolustusbudjetin osuus BKT:stä on selvästi alle kaksi prosenttia ja vaikka puolustusbudjetin suuruus on kansallisissa käsissä, siihen kohdistuu kovia poliittisia paineita USA:sta riippumatta, mikä hallinto on siellä vallassa.

Saman otsakkeen alla sivulla 26 lukee:

”Eduskunta päättäisi kansainvälisen velvoitteen hyväksymisestä lähtökohtaisesti äänten enemmistöllä, ellei asia koske esimerkiksi perustuslakia tai Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan siirtoa kansainväliselle järjestölle.”

Vielä tärkeämpää kuin viimekätinen päätöksen perustuslaillisuus, mikäli yksinkertainen äänten enemmistö riittäisi NATO-jäsenyyteen on jäsenyyden poliittinen hyväksyttävyys laajalti kansan keskuudessa. Yksinkertaisella ääntenenemmistöllä tehty poliittinen päätös liittyä NATO:on sisältää merkittävän poliittisen riskin.

3.1.1 Informaatiovaikuttamisen torjunta otsakkeen alla sivulla 30 sanotaan:

”Turvallisuuspoliittisen tilanteen muututtua on tärkeää, että Yleisradio ja muut mediat pystyvät huolehtimaan luotettavan ja ajankohtaisen tiedon tuottamisesta ja jakamisesta, kansalaisten henkisen kriisinsietokyvyn tukemisesta ja informaatiovaikuttamisen tunnistamisesta ja torjumisesta.

Sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa tiedon luotettavuuden ja uskottavuuden arvioiminen käy yhä vaikeammaksi.”

Teksti on ilmeisesti kirjoitettu Yleisradiossa. Viittaamme tekstiimme, josta monipuolisesti käy ilmi, että Yleisradion tuottama tieto ei ole ollut kattavaa eli paljon jätetään uutisoimatta. Edelleen viittaukset somessa käytävään kansalaiskeskusteluun ja sen luotettavuuteen kielivät halusta rajoittaa kansalaiskeskustelua.

3.3 Vaikutukset sisäiseen turvallisuuteen ja rajaturvallisuuteen otsikon alla sivulla 35 sanotaan:

”Seurauksena voi muun muassa olla sotatarvikkeiden laitonta kauppaa ja niiden päätymistä rikolliseen käyttöön. Tästä on Ukrainan osalta jo nyt näyttöä.”

Ukraina on tunnetusti hyvin korruptoitunut maa ja näin on todennäköistä, että korkeat puolustushallinnon virkamiehet voivat olla osallisia myös siihen, että suomalaisia sotatarvikkeita joutuu lopulta vääriin käsiin.

4.1 Talous-, elinkeino- ja yritysvaikutukset otsikon alla sivulla 39 sanotaan:

”Esimerkiksi kaasun ja sähkön toimitukset ovat toistaiseksi jatkuneet lähes normaalisti maksujärjestelmien rajoituksista huolimatta, mutta sotatoimien pitkittyessä paineet asettaa rajoituksia energiatoimituksille ovat lisääntyneet. Muuttuneessa tilanteessa tarjontashokin kokonaisvaikutus riippuu sodan kestosta, epävarmuus on muutenkin korkealla.”

Teksti on osin jo vanhentunut, mutta ensimmäisen lauseen ennustus on käymässä toteen. Viittaamme tekstiimme ja siihen, että sodan pitkittyessä siitä voi seurata vakavia poliittisia seurauksia myös länsimaissa puhumattakaan köyhemmistä maista.

4.1.Talous- elinkeino- ja yritysvaikutukset otsikon alla ensin sivulla 41 todetaan:

”On tärkeä välttää reunamarkkinakehityksen syntyminen.”

ja sitten sivulla 42 todetaan:

”Venäjä on ollut Suomen tärkeimpiä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lähtömaita ja Intian ohella toinen Talent Boost –työn kärkikohdemaa. Sodan takia Suomi on jäädyttänyt osaajien houkuttelun sekä korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyön toimet Venäjällä.”

Mikäli joka tapauksessa syntyneeseen maailman kaksinapaisuuteen suhtaudutaan jyrkän dikotoomisesti, on vaarana, että menetämme myös intialaiset opiskelijat ja heidän panoksensa Suomen elinkeinoelämän kehittämisessä. Kauhulla myös odotamme sitä, että Suomen ja Venäjän raja Vainikkalassa tulee muistuttamaan Etelä- ja Pohjois-Korean rajaa suhteiden lähes katkettua idän ja lännen välillä.

 

[1] Kansainvälisessä keskustelussa on tehty lukuisia nostoja siitä, kuinka kehitys voi heikentää länttä niin poliittisesti kuin taloudellisestikin, mikä vähentää mahdollisesta NATO-jäsenyydestä saatavia hyötyjä. Tässä yhteydessä on varoitettu, että dollari voi menettää reservivaluuttastatuksensa tai että Venäjän valtionpankin varojen jäädytys on vaarallisesti heikentänyt rahoitusjärjestelmälle tärkeää keskinäistä luottamusta. Myös Venäjän sulkeminen osittain SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle on herättänyt pelkoja lännelle kilpailevan järjestelmän synnystä, mikä esimerkiksi vähentäisi läntisen yhteisön mahdollisuuksia seurata pääomien liikkeitä. Suomessa on jäänyt vähälle huomiolle, että Intia on käytännössä uuden Venäjän ja Kiinan lännelle vaihtoehtoisen globaalileirin jäsen ja että kehittyvissä maissa köyhyyttä lisäävät sanktiot voivat työntää jopa maapallon enemmistön ”uuden reilun maailmanjärjestyksen piiriin”.

 

Mikko Paunio ke 20.04. 21:17

Mikko Paunio

Kirjoittaja on helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti. Hän oli SDP:n jäsen vuodesta 1977, kunnes liittyi Perussuomalaisiin 2021. Hänen työnantajiaan on vuosien varrella olleet mm. Helsingin yliopisto, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki.

tuoreimmat

V-median salatessa WEF:n pomon Klaus Schwabin sosiopatian ja pyrkimyksen maailmanvaltaan se samalla syyllistää WEF-kriitikot salaliittoteoreetikoiksi

su 07.08. 14:07

Uusi Suomi sensuroi - Taas: Klaus Schwabin Tomppeliherrat, Sri Lanka ja EU:n Vihreä siirtymä

ti 02.08. 12:36

Uusi Suomi sensuroi - taas: Helsingin kaupungin sosiaalitoimen, KELA:n ja Traficomin autojen haltijatiedot on linkattava

ma 01.08. 09:04

Vihreän 50-vuotisen energian vastaisen sodan kauhea loppunäytös edessä ensi talvena

to 28.07. 15:02

Sri Lankan perikato oli looginen seuraus vihreästä politiikasta

ma 11.07. 13:09

Vastuullisen Median eettisyys - Avoin kirje HS:n päätoimittaja Kaius Niemelle Wille Rydmanin ajojahdin käynnistämisestä

ti 05.07. 13:05

Greenpeace: EU:n Vihreä Siirtymä vaarantaa maailman ja Euroopan ruokaturvan

pe 27.05. 13:02

WEF:n Klaus Schwabin ja Yuval Hararin humpuukiajattelu esti terveysviranomaisia saavuttamasta korkeaa koronarokotuskattavuutta ympäri maailmaa

su 15.05. 13:00

WEF:n johtaja Klaus Schwab on maailman ehkä kuuluisimman huijarin Madame Meedio Blavatskyn seuraaja

su 15.05. 12:58

Olli Pusa ei todellakaan ole penaalin terävin kynä - Outo asiaton Ukraina-/ NATOriehunta facessa aikanallani

la 07.05. 14:33

blogit

Vieraskynä

Alistamisemme menetelmät

ma 08.08.2022 23:48

Juha Ahvio

Voiko liberaali demokratia johtaa totalitarismiin?

pe 17.06.2022 14:45

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?

pe 20.05.2022 17:31

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Eurooppa tarvitsee kaasua!

la 04.06.2022 16:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

PS torppasi maksullisen pysäköinnin laajentamisen Espoossa

la 11.06.2022 20:37

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

V-median salatessa WEF:n pomon Klaus Schwabin sosiopatian ja pyrkimyksen maailmanvaltaan se samalla syyllistää WEF-kriitikot salaliittoteoreetikoiksi

su 07.08.2022 14:07

Heikki Porkka

Pahimmat ministerit palkitaan - mistä löydämme tulevaisuudessa Marinin ja Tuppuraisen?

to 21.07.2022 12:58

Tapio Puolimatka

Douglas Farrow: Kehittyvä Nowa Huta - globaali yhteiskunta, jossa kansalaiset ovat vain biometrisiä datapisteitä

to 07.07.2022 09:23

Olli Pusa

Venäjän toiminta

ti 09.08.2022 08:48

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01.2022 23:48

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44